Etätyö – uhka vai mahdollisuus hyvinvoinnille?

Etätyö on yleistynyt nopeasti työelämässä. Digitalisaation myötä työ on irtautunut paikasta ja ajasta erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä. Covid-19 pandemia vauhditti tätä muutosta. Työnteon paikat ja ajat ovat siis monimuotoistuneet, mikä vaikuttaa työkulttuuriin ja ihmisten hyvinvointiin.

Kirjoittaja: Kirsi Kiiskinen

Eurofoundin työolotutkimuksen mukaan vuonna 2005 noin 11 % työntekijöistä teki vähintään yhden neljäsosan työajastaan etätyötä Suomessa. Etätyön suosio on ollut kuitenkin viime vuosina kasvussa. 15 vuotta myöhemmin Ylen teettämän Taloustutkimuksen (2020) mukaan yli miljoona suomalaista siirtyi etätöihin Covid-19-kriisin aikana ja heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä poikkeusolojen jälkeenkin. Voidaankin siis todeta, että etätyöntekijöiden määrä on eri tutkimusten perusteella lisääntynyt roimasti.

Etätyöllä tarkoitetaan työnantajan kanssa sovittua työnteon mallia, jossa työ tehdään joko osin tai kokonaan kotona tai työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona, kahvilassa tai matkoilla. Nämä elementit voivat sisältyä myös työhön, joka on liikkuvaa tai monipaikkaista. Yhteinen piirre näille on tieto- ja viestintätekniikan keskeinen rooli työn tekemisessä. Työskentely voi tapahtua yhdessä tai useammassa paikassa. Se voi olla kestoltaan ja säännöllisyydeltään hyvin vaihtelevaa. (Tuomivaara ym. 2016)

Huomio johtamiseen

Tampereen yliopiston Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä -hankkeessa 2021-2022 on havaittu, että yliopistotyöntekijöillä koettu yksinäisyys oli yhteydessä sekä korkeampaan stressiin että väsymykseen. Resilienssi ja organisaation tuki etätyöhön olivat taas yhteydessä vähäisempään stressiin ja väsymykseen. Työajan kuormittavuuden näkökulmasta etätyössä työn ja vapaa-ajan raja hämärtyy helposti. Karita Kuusisen (2021) opinnäytetyön vastausten avulla pystyttiin tulkitsemaan, että etätyöajan viestintä ja vuorovaikutus olivat hieman haasteellista ja tämä aiheutti yksinäisyyden sekä sosiaalisen eristäytymisen tunteita. Itsensä johtamisella, rajan vetämisellä työn ja vapaa-ajan välille sekä esihenkilön roolilla onkin suuri merkitys hyvinvoinnille.

Myös ergonomiset haasteet johtuvat usein siitä, etteivät työvälineet tai kalusteet ole etätyössä välttämättä ergonomiaa tukevia. Ergonomiaan on syytä kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun suurimmaksi osaksi tekee työtä etänä. Fyysisen ergonomian lisäksi etätyö voi lisätä haasteita myös kognitiiviselle ergonomialle. Kognitiivinen toimintakyky on yksi neljästä toimintakyvyn ulottuvuudesta fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn rinnalla. Siihen kuuluu hyvin moninaisia tiedon käsittelyyn, muistiin ja prosessointiin liittyviä taitoja. Etätyönä tehtävä työ on useasti asiantuntijatyyppistä tietointensiivistä työtä, johon sisältyy kuormitustekijöitä erityisesti aivotyöhön liittyen. Etätyön myötä kognitiiviset kuormitustekijät liittyen muistiin, tarkkaavaisuuteen, havainnointiin ja ajatteluun kasvavat, ellei työtä organisoida järkevästi ja tauoteta riittävästi. (Rynin 2021) Myös runsas istuminen ja paikallaan olo ja työmatkaliikkumisen puute voivat vaikuttaa heikentävästi terveyteen. Monet työyhteisöt kipuilevatkin monipaikkaisen työn mukana tulevien haasteiden kanssa; miten parantaa yhteisöllisyyttä, saada työkulttuuria aktiivisemmaksi ja vastata kognitiivisen ergonomian haasteisiin. Johtamisosaamiseen on tullut myös lisävaateita, kun työntekijää ei näe pakosti kovin usein ja vuorovaikutus tapahtuu pääasiassa tai osin sähköisten viestintävälineiden avulla.

Etätyö voi lisätä hyvinvointia

Toisaalta etätyö voi lisätä myös työtehoa ja työssä viihtymistä. Etätyö lisää mahdollisuuksia autonomisiin työjärjestelyihin, mikä mahdollistaa työskentelemisen oman rytmin, työjärjestyksen ja aikataulun mukaan. Näin on mahdollisuus myös hallita työn ja muun elämän tasapainoa paremmin. Esimerkiksi kun työmatka-aika jää pois, työntekijä voi käyttää enemmän aikaa vaikkapa elvyttäviin harrastuksiin tai perheen kanssa oleskeluun. (Tuomivaara ym. 2016). Heidi Jarvan (2017) opinnäytetyössä todettiin etätyön hyvinä puolina erityisesti työmatkojen vähenemistä, työn ja vapaa-ajan helpompaa yhteensovittamista sekä työrauhaa ja siten myös tehokkaampaa työn tekemistä.

Etätyössä työskennellessä työn keskeytykset myös vähentyvät toimistossa työskentelyyn verrattuna. Vaikutusmahdollisuus oman työn toteuttamiseen onkin monien tutkimusten mukaan keskeistä työhyvinvoinnille. Etätyöjärjestelyiden onnistuessa myös työntekijöiden työtyytyväisyys lisääntyy ja sitoutuminen organisaatioon kasvaa. Parhaimmillaan etätyössä koetaankin vähemmän työstressiä kuin työpaikalla, ja samalla työn tuottavuuden koetaan lisääntyvän. (Tuomivaara ym. 2016).

Onnistunut etätyö vaatii organisaatiolta työnteon kulttuurin muutosta, johtamisosaamista ja etätyötä tekevältä itsensä johtamisen taitoja. Jos nämä kaikki toimivat, voi etätyöstä saada paljonkin irti niin organisaation kuin itse työntekijän näkökulmasta. Etätyömahdollisuus on siis myös vetovoimatekijä. Työ ja työsuhde-edut eivät ole enää tavaraa ja kulmahuoneistoja, vaan vapautta ja aikaa, mikä lisää hyvinvointia. (Rydin 2021). Parhaimmassa tapauksessa syntyy win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat.

ETÄTYÖN MAHDOLLISUUDET:	ETÄTYÖN HAASTEET:
lisääntynyt autonomia työjärjestelyissä	työyhteisöstä vieraantuminen
keskeytysten väheneminen	kokemus oman näkyvyyden vähenemisestä
työtyytyväisyyden lisääntyminen	heikentynyt tiedonsaanti ja informaation kulku
kasvanut sitoutuminen organisaatioon	keskeytykset kotona
työstressin väheneminen	työn intensifioituminen (työholismi)
mahdollisuus hallita työn ja muun elämän tasapainoa	työn ja perhe-elämän konfliktit
matka-ajan ja kulujen väheneminen	enemmän merkkejä henkisestä huonovointisuudesta
lisääntynyt tuottavuus	uralla edistymisen odotukset heikkenevät
osaajien houkutteleminen	työntekijän sitoutuminen organisaatioon jää heikoksi
rekrytointialueen ja - ryhmän laajeneminen	työsuorituksen valvonnan menettäminen
vähentyneet toimistokustannukset	työntekijän näkyvyyden väheneminen työpaikalla
tuki aluekehitykselle	erillisen työtilan tai kotitoimistojen perustamiskustannukset
liikennepäästöjen ja ruuhkien väheneminen	epäkelpo työtila

Taulukko 1. Etätyön mahdollisuudet ja haasteet (Tuomivaara ym. 2016)

Lähteet

Eurofound, Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö. 2015. Fourth European Working Conditions Survey. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://www.eurofound.europa.eu/fi/surveys/european-working-conditions-surveys/fourth-european-working-conditions-survey-2005

Jarva, H. 2017. Etätyön edut ja haasteet. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017112217678

Kuusinen, K. 2021. Työhyvinvointi etätyössä. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. Seinäjoki: Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105128387

Pantsu, P. 2020. Ylen kysely: Yli miljoona suomalaista siirtynyt etätöihin koronakriisin aikana – heistä noin puolet haluaa jatkaa etätöissä koronan jälkeenkin. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://yle.fi/uutiset/3-11291865

Rynin, P. 2021. Etätyö ja kognitiivinen ergonomia. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. Laurea ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202104175033

Semenov, M. 2022. Etätyön vaikutus työyhteisön yhteisöllisyyteen. AMK-opinnäytetyö, liiketalouden ala. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 27.6.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052311403

Tampereen yliopisto. 2021. Turvallisesti etänä – työhyvinvointi ja sen johtaminen etätyössä. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/turvallisesti-etana-tyohyvinvointi-ja-sen-johtaminen-etatyossa

Tuomivaara, S., Ropponen, A. ja Kandolin, I. 2016. JOUSTO-OPAS – Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla. Työterveyslaitos. Viitattu 27.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-683-8

Kirjoittaja

Kirsi Kiiskinen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön TKI-asiantuntija. Hän on kiinnostunut työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämisestä sekä fyysisen aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisestä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/99193 (CC0)

Julkaistu 23.8.2022