Etäkuntoutus osaksi kuntoutuksen palvelutuotantoa Kymenlaakson hyvinvointialueella

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä palveluiden laatua ja vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös varmistaa palveluiden monialaisuus ja yhteen toimivuutta. Osaltaan näihin tavoitteisiin pyritään etäkuntoutustoiminnan kehittämisellä osana palveluvalikoimaa. Etäkuntoutustoiminnan käynnistäminen edellyttää huolellista valmistautumista ja siihen osallistuvien osapuolten perehdyttämistä sekä kouluttamista.

Kirjoittajat: Annamaija Id-Korhonen, Miia Kola & Suvi Ollikainen

Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus valita etäkuntoutus kuntoutuksen toteutustavaksi. Soveltuvuus etäkuntoutukseen tulee arvioida yksilöllisesti, jotta etäkuntoutus tukee parhaiten asiakkaan tarpeita ja tavoitteiden saavuttamista. Etäkuntoutus aloitetaan mahdollisuuksien mukaan lähikontaktitapaamisella, kuitenkin aina asiakkaan tilanne ja tarpeet huomioiden. Parhaimmillaan monikanavaisuus, uudet teknologiat ja toimintakäytännöt liitetään osaksi kuntoutuksen monimuotoista toteutusta vahvistamaan asiakkaan kuntoutustavoitteiden saavuttamista.

Etäkuntoutus kuntoutuksen tukena

Asiakkaiden kokemukset etäkuntoutuksesta ovat olleet pääosin myönteisiä. Etäkuntoutuksen on todettu vastaavan laadultaan ja vaikuttavuudeltaan kasvokkain toteutuvaa kuntoutusta (Salminen ym. 2019, Suso-Marti ym. 2021, Seron 2021). Etäfysioterapialla on positiivisia vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn, kipuun ja elämänlaatuun. Etäfysioterapiassa voidaan saavuttaa näillä osa-alueilla vastaavia tuloksia kuin tavanomaisella fysioterapialla (Palokangas & Rossi 2020). Liikunnallisessa kuntoutuksessa etäteknologian havaittiin vaikuttavan kaikilla toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisillä ICF luokituksen tasoilla (Rintala, Hakala & Sjögren 2017). Leppäkorven (2022) mukaan kuntoutuja on jopa aktiivisempi ja itseohjautuvampi etäkuntoutuksessa ja kuntoutus sulautuu hyvin asiakkaan arkeen. Etäkuntoutuksen etuja ovat joustavuus asiakkaan arkielämässä ja alhaisemmat kulut (Suso-Marti ym. 2021).

Myös omaishoitajien etäkuntoutuskokemukset olivat pääosin myönteisiä ja 83 % etäkuntoutukseen osallistuneista omaishoitajista suosittelisi ohjelmaa muillekin. Etäkuntoutus vähensi masennusoireita, paransi elämänlaatua ja lisäsi psykologista joustavuutta enemmän kuin laitoskuntoutus ja omaishoitoyhdistyksen toiminta. (Pakkala, Lappalainen & Nikander 2019.) Kotihoidon fysioterapeuttien kokemukset etäkuntoutuksesta olivat positiivisia ja etäkuntoutuksen nähtiin soveltuvan kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen ohella osaksi terapiaa (Hautamäki 2022).

Kuntoutuksen henkilöstön koulutus- ja valmennusprosessi

Kymenlaakson hyvinvointialueen (HVA) vuoden 2023-2025 strategian ja tuottavuusohjelman yksi merkittävä päämäärä on kasvattaa etä- ja digipalvelujen osuutta palvelutuotannosta siten, että alueen asukkaiden on jatkossa mahdollista asioida yhä laajemmin sähköisissä kanavissa sekä itseasiointina. (Kymenlaakson hyvinvointialue 2022; 2023.) Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman kuntoutuksen työpaketissa pääpaino on kuntoutuksen fyysisten toimintamallien uudistamistyössä. Työpaketin yhtenä kokonaisuutena on myös avo- ja kotikuntoutuksen etäpalvelutoiminnan kehittäminen, jossa tavoitteena on, että etäpalvelujen kokonaisuus vakiinnuttaisi roolinsa kuntoutuksen palveluvalikoimassa projektin päättyessä vuoden 2023 lopussa (Kymenlaakson hyvinvointialue 2021, 20; 24).

Etäkuntoutuskoulutuksen ja valmennuksen tavoitteiksi asetettiin valmius käyttää etäkuntoutusta asiakkaan tarpeen ja tavoitteen mukaisesti osana kuntoutusprosessia sekä soveltaa etävastaanottoa asiakkaan arviointiin, ohjaukseen ja terapeuttiseen harjoitteluun. Kymenlaakson hyvinvointialueen koko avo- ja kotikuntoutuksen henkilökunnalle järjestettiin neljän tunnin verkkokoulutus etäkuntoutuksesta. Koulutuksessa käsiteltiin etävastaanottotoiminnan perusteita, kuten etävastaanottona toteutuva toimintakyvyn arviointi, ohjaus ja terapeuttinen harjoittelu. Koulutuksessa tutustuttiin myös muiden hyvinvointialueiden toimiviin etäkuntoutuskäytänteisiin ja kokemuksiin sekä etäkuntoutuksen vaikuttavuuteen tutkimusnäyttöön perustuen.

Koulutuksen jälkeen toteutettiin valmennusprosessi, jossa etäkuntoutuksen ydintoimijoita valmennettiin etäkuntoutuksen käyttöönottoon ja käyttöön osana palveluvalikoimaa. Valmennuksen aikana osallistujat pohtivat etäkuntoutuksen käyttöä ja hyödynnettävyyttä omassa työssään. Valmennuksessa pohdittiin etäkuntoutuksen asiakassegmentointia, etäkuntoutuksen hyötyjä sekä nivoutumista kuntoutuksen jo olemassa oleviin palveluprosesseihin. Valmennukseen osallistujat vaihtoivat kokemuksia myös toisten hyvinvointialueiden etäkuntoutusta toteuttavien työntekijöiden kanssa. Etäkuntoutuksen toteuttamista ja toimivia käytänteitä harjoiteltiin myös simulaatiopedagogiikkaa soveltaen.

Kehittämiseen osallistui säännöllisesti sekä avo- että kotikuntoutuksen ammattilaisia, joilla oli aiempaa kokemusta etäkuntoutuksen toteutuksesta tai kiinnostusta aiheesta. Etäpalveluhankkeessa edettiin kokeilevan kehittämisen menetelmää hyödyntäen pienimuotoisiin pilottikokeiluihin eri asiakasryhmille suunnattuna. Etäkuntoutusvalmennus -tapaamisten aikana pilottikokeiluihin osallistuneiden ammattilaisten oli mahdollista saada vertaistukea sekä reflektoida niin onnistuneita kuin haastaviakin etäpalvelutilanteita yhdessä pähkäillen.

Etäkuntoutuksen sujuvuuden varmistamiseksi tarvitaan yhdessä kehitettyjä uusia keinoja vertaisten ja ammattilaisten etämenetelmien käytön tueksi. Näitä voivat olla esimerkiksi usein kysytyt kysymykset ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi. On tärkeää huomioida myös digitaalinen esteettömyys sekä käytettävien eri teknologioiden yhteensopivuus ja tietoturvallisuus. (Salminen ja Hiekkala 2010.)

Yhteenveto

Kuntoutustyössä etäkuntoutus on merkittävässä roolissa kehitettäessä asiakkaille joustavia ja tarkoituksenmukaisia palveluita Tulevaisuuden terveyskeskus- ohjelman mukaisesti. Toteutetulla koulutus- ja valmennusprosessilla kehitettiin kuntoutuksen työntekijöiden osaamista toteuttaa asiakkailleen etäkuntoutusta osana palveluvalikoimaa.

Kuntoutuksen ammattilaisilta etämenetelmien käyttöönotto edellyttää rohkeutta nähdä etäkuntoutuksen mahdollisuuksia ja intoa opetella etäkuntoutuksen toteuttamista. Asiakkaiden innostaminen ja rohkaisu etäkuntoutuksen kokeiluun on myös tärkeässä roolissa. (Kutvonen 2021)

Etämenetelmien kehittäminen Kymenlaakson HVA:n palveluvalikoiman osana jatkuu valmennukseen osallistuneiden johdolla ja edistää näin osaltaan Tulevaisuuden terveyskeskus – ohjelman tavoitteita (STM 2020). Tarkoitus on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta sekä palveluiden laatua ja vaikuttavuutta kuntoutuksen koti- ja avokuntoutuksen asiakkaille.

Lähteet

Hautamäki, M. 2022. Etäkuntoutuksen toimintamalli kotihoidon fysioterapeuteille. YAMK -opinnäytetyö, LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Lahti. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203314231

Kutvonen, E. 2021. Etäkuntoutus Etelä-Karjalassa- Terapeuttien näkemyksiä vuoteen 2025. YAMK-opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Jyväskylä. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105189166

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategia 2023-2025. 2022. Viitattu. 31.5.2023. Saatavissa https://kymenhva.fi/wp-content/uploads/2023/02/Kymenlaakson-hyvinvointialueen-strategia_Aluevaltuusto_27.9.2022_%C2%A769.pdf

Kymenlaakson hyvinvointialue. 2023. Tuottavuusohjelma. Kesäkuu 2023. Versio 1.0. Kymen HVA:n sisäinen materiaali.

Kymenlaakson hyvinvointialue 2022. Kymenlaakson hyvinvointialuestrategia 2023-2025. Aluevaltuusto 27.9.2022 § 69. Viitattu 12.9.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-03/Kymenlaakson-hyvinvointialueen-strategia.pdf

Kymenlaakson hyvinvointialue 2021. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus. Päivitetty hankesuunnitelma. Julkaistu 14.10.2021. s. 20-24. Kymen HVA:n sisäinen materiaali.

Pakkala, I., Lappalainen, P., & Nikander, R. 2019. ”Ei tää hullumpi ole”: yli 60-vuotiaiden omaishoitajien etäkuntoutuksen vaikuttavuus ja kuntoutujien kokemukset. Teoksessa A.-L. Salminen, & S. Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta: Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kansaneläkelaitos. 94-115. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019052416890

Palokangas, T. & Rossi, E. Etäkuntoutuksen vaikuttavuus tuki- ja liikuntaelimistön fysioterapiassa: kirjallisuuskatsaus. AMK-opinnäytetyö. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Helsinki. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202203012999

Salminen, A. Hiekkala, S. (toim.) 2019. Kokemuksia etäkuntoutuksesta. Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Helsinki: Kela. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/302635

STM. 2020. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelma. Viitattu 31.5.2023 Saatavissa https://stm.fi/hanke?tunnus=STM012:00/2020

Suso-Martí, L., La Touche, R., Herranz-Gómez, A., Angulo-Díaz-Parreño, S., Paris-Alemany, A. & Cuenca-Martínez, F. 2021. Effectiveness of Telerehabilitation in Physical Therapist Practice: An Umbrella and Mapping Review With Meta–Meta-Analysis. Physical Therapy Volume 101, Issue 5. Viitattu 31.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ptj/pzab075