Esteettömyyskartoittajan matkassa

Esteettömyyden ja saavutettavuuden kartoittaminen on välillä millin tarkkaa työtä. Tätä kartoitustyötä ohjaavat useat eri lain pykälät, rakennusmääräykset sekä muut ohjeistukset. Näistä syntyy huomioitava kokonaisuus, jota esimerkiksi rakennetun ympäristön kartoittamisessa täytyy ottaa huomioon. Paras olisi tietenkin huomioida esteettömyys jo rakennuksen tai ympäristön rakennusvaiheessa, mutta meiltä löytyy myös paljon olemassa olevaa rakennuskantaa, joka tulisi saavuttaa esteettömästi.

Kirjoittaja: Sanna Leppänen

Esteettömyys on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ympäristön toteuttamista siten, että jokainen voi ominaisuuksistaan riippumatta toimia yhdenvertaisesti muiden kanssa. Saavutettavuus tarkoittaa kohteen tai verkkopalvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille ihmisille. Saavutettavuus merkitsee sitä, että tieto on esitetty sellaisessa muodossa, johon vastaanottaja pääsee helposti käsiksi. Keskeistä on myös tiedon selkeys ja ymmärrettävyys. Saavutettavuus on yhdenvertaisuuden edistämistä. (ESKE 2022.)

Esteettömyyden ja saavutettavuuden taustalla on ajatus ihmisten yhdenvertaisuudesta. Se perustuu käsitykseen ihmisarvosta, kaikki ihmiset syntyvät tasa-arvoisina. Yhdenvertaisuus on ihmisoikeuskysymys, jonka toteutumisen esteettömyys ja saavutettavuus vaikuttavat. Taustalla on muun muassa YK:n peruskirja vuodelta 1945, Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948) sekä YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (2008), jonka Suomi ratifioi 2016. (ESKE 2022.)

Esteettömyyskartoituksia voi tehdä tähän tehtävään koulutetut asiantuntijat. Apuna ja tukena kartoitustyössä on erilaiset lomakkeistot. Käyttäjien näkökulma on aina herättävää ja heidän läsnäolonsa kartoitustyössä tuo esille erilaisia käyttäjäkokemuksia, mutta täytyy huomioida, että käyttäjä yleensä edustaa vain yhtä näkökulmaa. Asiantuntija pyrkii ottamaan huomioon kaikki eri käyttäjäryhmät.

Kartoitus käytännössä

Esteettömyys rakennetussa ympäristössä tarkoittaa ulko- ja sisätilojen suunnittelua, toteuttamista ja kunnossapitoa siten, että eri tavoin liikkuvien ja toimivien ihmisten tarpeet huomioidaan. Työn taustalla on muun muassa Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 (Tuleva Alueidenkäyttölaki) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetus 10.9.1999/895 sekä Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017. Asetus rakennuksen esteettömyydestä antaa lainsäädännöllisen minimitason, mikä vaaditaan, kun rakennetaan uusia asuinrakennuksia ja osittain kun vanhoja asuinrakennuksia korjataan (ESKE 2022).

Esteettömyyden kartoitus lähtee liikkeelle tutustumalla kohteesta saatuun tietoon edeltä käsin. On hyvä tutustua kohteen nettisivuihin, karttoihin sekä pohjapiirroksiin. Joistakin kohteista voi olla arviointitietoakin olemassa, joka on hyvä huomioida varsinaista kartoitusta tehdessä.
Itse kohteessa kartoittaminen lähtee liikkeelle kohteeseen johtavista opasteista, onko opastus katkeamaton, selkeä, helposti havaittavissa. Piha-alueella on huomioitava muun muassa parkkeeraus, kulkuväylät, valaistus ja sisäänkäynti. Julkisissa kohteissa olisi hyvä olla myös alueen pohjakartta nähtävillä piha-alueella kaikkien saavutettavissa olevassa paikassa. Opastaulun lähelle tulee päästä esteettömästi myös apuvälineen kanssa. Huomioitavaa on muun muassa opastaulun korkeus, selkeys, kontrastit, erilaiset käyttäjät ja valaistus hämärään aikaan. Suomessa meitä erityisesti haastaa esteettömyyden kannalta eri vuodenajat, jolloin kunnossapidon tulee olla toimivaa esteettömyyden toteutumiseksi.

Yksi haastavimmista ja toisaalta ratkaisevista kohdista kohteen esteettömyyden kannalta on sisäänkäynnin esteettömyys tai esteellisyys. Jos edessä on portaikko, vaatii isojakin investointeja tehdä siitä esteetön esim. porrashissin avulla. Sekään ei auta, jos oven edustalla ei ole tarpeeksi tilaa tai ovi on liian kapea tai hankalasti avattavissa apuvälineen kanssa. Jos kuitenkin sisäänkäynti on pääosin esteetön, päästään kartoittamaan sisätiloja.

Sisätiloissa huomioitavia tekijöitä on pitkä lista. Tärkeimpiä lähtökohtia on kulkuväylien väljyys ja selkeys, selkeä opastus, riittävä valaistus, hahmotettavuus ja kynnyksettömyys. On kuitenkin huomioitava, että kynnyksistä on taas apua näkövammaisille henkilöille. Sisätiloista tulisi löytyä esteetön WC-tila, jotta se olisi kaikille yhdenvertainen tila. Esteettömässä WCssä tulee olla riittävästi kääntymistilaa ja kalusteiden asettelu tulisi olla järkevää. Tästä esimerkkinä bidee-suihkun käytettävyys istuimelta käsin, altaan äärelle pääsy sekä ylipäätään sujuva toimiminen WC-tilassa. On tärkeää lisätä tukikaiteita tarkoituksenmukaisiin kohtiin sekä erityisesti oven sisäpuolelle niin sanottu lankavedin, jotta oven saa perässään kiinni. Lukot ovat yllättävän hankalia käyttää, jos ne ovat liian tiukkoja. Esimerkiksi reumaatikkojen on haastavaa saada voimaa lukkojen kääntämiseen tai ovien avaamiseen, joten kevyesti avautuvista lukoista on merkittävä etu.

Kuva 1. Esimerkillinen tapa esteettömän WCn merkitsemiseen Invalidiliiton esteettömästä toimitalosta Helsingistä. (Kuva: Sanna Leppänen)

Loppujen lopuksi asenne ratkaisee

Monessa tilassa on esteitä, eikä kaikkia saada yksinkertaisin muutoksin esteettömiksi. Kaikkein paras esteiden poistaja on palveluasenne. Jos apua ja tukea on saatavilla, moni este pienenee tai saadaan teilattua. Ennakkotiedon saaminen on myös erityisen tärkeää, jotta asiakas/käyttäjä pystyy ennalta tutustumaan tilaan ja valmistautumaan mahdollisiin haasteisiin. Jos nettisivuilla on saatavilla tarkat kuvaukset, se voi vähentää tulevia puhelinsoittoja ja kyselyjä kohteen esteettömyydestä. Jokaisen tulisi tuntea olevansa yhtä arvokas ja yhdenvertaisessa asemassa liikkuessaan kodin ulkopuolella. Esteettömyyden toteutuminen on aina monen tekijän summa. Se vaatii toteutuakseen myös ymmärrystä erilaisista tarpeista sekä tahtotilaa tehdä ja toteuttaa asiat paremmin.

Lähteet

ESKE. 2022. Mitä esteettömyys on ja miksi se on tärkeää? ESKEH-kurssi 2022. Invalidiliitto.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 10.9.1999/895. Finlex. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990895

Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 (Tuleva Alueidenkäyttölaki). Finlex. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä 241/2017. Finlex. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241

Kirjoittaja

Sanna Leppänen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja on toiminut asiantuntijana esteettömyyshankkeissa. Hän on Invalidiliiton kouluttama esteettömyyskartoittaja.

Artikkelikuva: Esteetön reitti Helsingin lammassaaresta (Kuva: Sanna Leppänen)

Julkaistu 25.9.2023