LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden osallistua Haavahoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutukseen. Se on suunnattu aiemman amk-koulutuksen suorittaneille ja työkokemusta omaaville sairaanhoitajille, terveydenhoitajille, fysioterapeuteille, kätilöille ja jalkahoitajille. Toteutus koostuu etukäteen sovituista kontaktipäivistä ja itsenäisestä työskentelystä päivien välillä. Koulutus järjestetään jo kolmannen kerran Lahden ja Lappeenrannan kampuksilla yhtä aikaa, pääosin etäyhteyksiä hyödyntäen ja perustuu valtakunnalliseen haavahoidon erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelmaan.

Kirjoittajat: Katja Kylliäinen & Sari Nieminen

Koulutus työelämän edistäjänä

Haavahoidon edistynyt asiantuntijaosaaminen edellyttää tietoa haavojen etiologiasta, riskien tunnistamisesta ja kroonisten haavojen ennaltaehkäisystä sekä haavan paranemisesta ja siihen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämisestä potilaskohtaisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Haavahoitoon on luotu standardeja ja suosituksia, joiden tavoitteena on yhtenäistää haavahoidon käytäntöjä alueellisesti, kansallisesti ja Euroopan laajuisesti sekä aikaansaada kustannustehokkuutta. Koulutuksen perustana on ammattikorkeakoulujen yhteistyösopimus ja opetussuunnitelma on laadittu koulutusyhteistyössä mukana olevien ammattikorkeakoulujen kesken.

Vuorovaikutus ja tiedon jakaminen

Koulutuksessa käytetään erilaisia aktivoivia opetusmenetelmiä ja pyritään syventämään haavahoidon eri ulottuvuuksia. Opiskelijat tuovat esille omaa oppimistaan ja jakavat kokemuksiaan muun muassa erilaisten tehtävien avulla. Lisäksi kontaktipäivinä on asiantuntijaluentoja auktorisoitujen haavahoitajien, eri erikoisalojen lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden toimesta. Fokus on hoitotyön laadun kehittämisessä potilaan/asiakkaan haavahoidon yhteydessä erilaisissa työyksiköissä. Tämä konkretisoituu jokaisen opiskelijan tekemissä ja työyhteisön tarpeista nousseista kehittämistehtävissä.

Koulutusta on kehitetty toteutusten palautteiden perusteella. Etäkoulutuksessa opiskelijoiden välisen vuorovaikutuksen varmistaminen on havaittu erityisen tärkeäksi. Kontaktipäivinä on päädytty toteuttamaan aiempaa enemmän erilaisia pienryhmätehtäviä sekä etäsimulaatiotilanteita, jotka mahdollistavat oppimisen aktivoivilla menetelmillä. Täten myös tutustuminen toisiin mahdollistuu paremmin ja verkostoituminen vahvistuu. On tärkeää saada luotua hyvä ja positiivinen ilmapiiri, jossa on helppo jakaa asioita. Kahden eri maakunnan alueelta toisiinsa tutustuvat hoitajat pääsevät verkostoitumaan ja oppimaan toisiltaan hyviä käytänteitä. Tämä on toimintojen kehittymisen kannalta tärkeä asia. Myös itsenäisen opiskelun aikana opiskelijoiden ja opettajan välinen yhteydenpito on vahvistunut.

Monipuoliset opetusmenetelmät

Koulutuksessa painottuu etäopiskelu, jota on vuosien aikana kehitetty ja edelleen pyritään kehittämään. Hybridiopetusta on toteutettu esimerkiksi niin, että toiselle kampukselle on saatu asiantuntija luennoimaan ja opastamaan haavahoidon käytännön harjoituksissa, ja toisella kampuksella ollaan etäyhteyden päässä seuraamassa ja harjoittelemassa. Kokemukset tästä ovat olleet hyviä, tosin se edellyttää toimivan ja riittävän verkko-opetusosaamisen sekä paikalla olevan hoitotyön opettajan. Toiminta on kuitenkin haavoittuva: entäpä, jos toisella kampuksella opettaja on estynyt esimerkiksi sairastumisen vuoksi? Tämä asettaa haasteita.

Opiskelijoiden palautteen mukaan oppimista tapahtuu parhaiten kontaktipäivän aikana. Myös erilaiset oppimistehtävät ovat toimivia menetelmiä. Toisaalta verkossa tapahtuva keskustelu tai itsenäinen opiskelu eivät ole aina tehokkaimpia oppimisen kannalta. Koulutuksen toteuttamista voisikin vielä kehittää enemmän vuorovaikutteiseksi. Opiskelijat eivät kuitenkaan toivo paluuta takaisin täysin lähiopetukseen ja ovat tottuneet etäopetuksen tuomiin hyötyihin.

Tämän vuoksi on tärkeää, että koulutuksen kehittäjillä on osaamista verkkopedagogiikan osalta. Opiskelijoiden verkko-oppimistaidot voivat olla hyvin eri tasoisia, joten pitäisi pyrkiä käyttämään erilaisia pedagogiseen tietoon perustuvia ratkaisuja ja opetusmenetelmiä. On huomioitava, että myös verkossa tapahtuu henkilökohtaista vuorovaikutusta ja opiskelua tuetaan. Opiskelijat voivat tarvita ohjausta myös digitaalisten välineiden tai sovellusten käyttöön. Verkko-opiskelijat tarvitsevat tukea erityisesti opintojen alkuvaiheessa.

Opettajien tiivis yhteistyö on ollut tärkeää koulutusta kehitettäessä. Kokemus usealta toteutuskerralta on mahdollistanut joustavan yhteistyön sekä toteutuksen rakenteen kehittämisen. Kokemus- ja ymmärrys täydennys- ja erikoistumiskoulutusten toteuttamisesta varmistaa laadukkaan koulutuksen. Vahvuutena on, että koulutuksen toteuttajat ovat eri kampuksilta, jolloin molempien osaamista voidaan hyödyntää. Koulutuksen tarjoaminen verkko-opintoina mahdollistaa myös osallistumisen eri puolilta Suomea.

Kirjoittajat

Katja Kylliäinen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii opettajana Haavahoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.

Sari Nieminen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa. Hän toimii opettajana Haavahoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1100430 (CC0)

Julkaistu 3.2.2023

Viittausohje

Kylliäinen, K. & Nieminen, S. 2023. Täydennyskoulutuksella lisää osaamista haavahoitoon: Haavahoitoon erikoistunut osaaja kahdella kampuksella. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/erikoistumiskoulutuksella-lisaa-osaamista-haavahoitoon-haavahoidon-asiantuntijaksi-kahdella-kampuksella/