Epävarmuudesta oivallukseen – narratiivinen oppiminen käytännössä

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa toimintaterapeuttikoulutusta, joka vastaa Kaakkois-Suomen kaupunkien työvoimatarpeeseen. Tutkinnosta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Koulutus järjestetään työvoimakoulutuksena ja opiskelijoiksi on valittu henkilöitä, joilla on aiempi korkeakoulututkinto. Koulutus toteutuu Lappeenrannassa, Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa ja opiskelijoita on yhteensä 20. Monipaikkakuntainen koulutus on toteutettu pääosin etäyhteyksin, mutta sisältää myös taitojen opiskelua käytännössä. Tähän artikkeliin on koottu kokemuksia yhdestä oppimiskokonaisuudesta.

Kirjoittaja: Tuula Hämäläinen

Keväällä 2023 toimintaterapeuttikoulutuksessa toteutettiin opintojakso, johon liittyi isona osana asiakastapauksen parissa työskentely. Toteutuksessa perustana oli narratiivinen pedagogiikka (Rahmel 2021, 134-138), jossa oleellisia elementtejä ovat ihmisarvo, henkilökohtainen kohtaaminen, ryhmän huomioiminen ja hyödyntäminen sekä spontaanisuuden tila, joka mahdollistaa luovuuden. Seuraavana portaana toimii ohjaus ja käytännön toteutuksessa konkretisointi. Asioista ei ainoastaan puhuta, vaan niitä koetaan. Kaikkien edellä kuvattujen elementtien myötä oppimistilanteeseen muodostuu taiteen elementti, joka mahdollistaa kunkin oppijan oman oivallusten matkan.

Helmikuun viimeisellä viikolla opintojaksolla toteutettiin käytännöllisen oppimisen simulaatioviikko, jolla sovellettiin narratiivisen pedagogiikan lisäksi simulaatiopedagogiikan (Alaniska ym. 2019, 31-32) ja tiimioppimisen periaatteita (Tiimiakatemia Global 2018). Opiskelijat olivat valinneet opiskeltavasta asiakastapauksestaan yhden terapiatilanteen, jonka he dramatisoivat. Koko ryhmä osallistui työskentelyyn kaikkina päivinä, samalla paikkakunnalla olevat paikan päällä ja muiden paikkakuntien opiskelijat etäyhteydellä. Mukana oli kaksi tämän kyseisen opiskelijaryhmän ulkopuolelta tulevaa opiskelijaa. Oppimista ohjasi kaksi opettaja, joista toinen oli aina lähipaikkakunnalla ja toinen koko ajan etäyhteyden päässä. Opiskelijoiden kokemuksia työskentelystä kerättiin työskentelyviikon päätteeksi ja niihin on viitattu artikkelissa.

Ennakkovalmistautuminen ja työskentelyyn asennoituminen

Opiskelijat kuvasivat ennakkoasennoitumistaan käytännölliseen simulaatioon seuraavasti: jännittävää ja kuormittavaa, innostavaa, avoimin mielin, kyllä tästä varmasti oppii, väkevä ennakkoluulo, en ymmärtänyt tehtävän perimmäistä tarkoitusta, inhosin, olin skeptinen ja epäileväinen, kuulostaa keinotekoiselta, oletin case-työskentelyn olevan kevyttä näyttelemistä ja jopa hieman turhanpäiväistä ajankäyttöä. Näitä ennakkokäsityksiä käsiteltiin ohjaustuokiossa, joka järjestettiin kullekin työparille simulaatiotilanteen suunnittelun tueksi. Opiskelijat kokivat ohjaustilanteet erittäin tärkeänä osana työskentelyä. Ohjaustilanteet antoivat opettajalle tietoa, jonka varassa oli mahdollista tarkentaa kunkin simulaatiotapauksen mahdollistamia oppimisen tavoitteita.

Oppiminen ja sen ohjaaminen

Opettajat toimivat oppimisen ohjaajina eli loivat rakenteen ja puitteet, joka mahdollisti turvallisen henkilökohtaisen kasvun mahdollistavan ilmapiirin. Opettajat myös fasilitoivat keskustelua tavoitteiden suuntaisesti. Jokainen opiskelupäivää oli rakennettu niin, että kullakin työskentelyparilla oli mahdollisuus valmistautua hetki ja samaan aikaan muu ryhmä sai havainnointitehtävän. Simuloidulle tilanteelle oli varattu 30 minuuttia ja oppimiskeskustelulle yksi tunti heti tilanteen jälkeen. Paikkakunnalla läsnä oleva opettaja toimi tilanteen video-ohjaajana ja kuvaajana, jotta etäyhteydellä osallistuvat saivat mahdollisimman hyvän näkymän. Laitteistona oli jalustalla varustettu web-kamera ja konferenssimikrofoni tietokoneeseen liitettyinä. Tilanteita ei tallennettu.

Monet negatiiviset ennakko-oletukset muuttuivat heti ensimmäisen simulaatiopäivän aikana. Opiskelijat kuvasivat simuloituja tilanteita häkellyttävän aidon tuntuisiksi, mieleenpainuviksi ja toimintaterapeutin asiakastyötä konkreettisesti mallintaviksi. Oppimisen syvyys ja leveys yllätti. Useammat opiskelijat hämmästelivät keskustelun monipuolisuutta ja rikkautta. Jaettiin hyvin henkilökohtaisiakin asioita ja syntyi “myö yhes ja edelleen hengissä – kokemus”, kuten yksi osallistuja asian kiteytti. Narratiivinen oppiminen haastoi osalliseksi myös tunnetasolla ja loi vahvoja mielikuvia. Päivien aikana oltiin ahdistuneita, naurettiin, itkettiin ja leikittiin.

Oppimiskeskustelujen lähtökohtana oli tavoitteiden mukainen dialogi (Isaacs 2001), joka opiskelijoiden mukaan herätteli keskustelemaan isoista ja tärkeistä asioista. Opiskelijat nostivat esiin opittuina asioina asiakkaan kohtaamisen tärkeyden ja voimaantumisen tunteen, kun pystyttiin puhumaan haasteellisista ja aroista asioista avoimesti. Syntyi kokemus, että toimintaterapeutti saa olla ihminen. Mukanaan opiskelijat veivät myös runsaasti käytännön työkaluja vinkkipankkiin ja moni jakoi kokemuksen, että päivien aikana oli saatu työkokemusta.

Opettajan oivallukset ja vinkit

– Usko siihen mitä olet tekemässä, niin oppijatkin alkavat uskoa siihen.
– Houkuttele heittäytymään. Spontaaniuden tilaan pääsy ja luovuuden herääminen ei synny itsestään.
– Pidä ilmapiiri positiivisena, sillä luottamus ja rentous auttaa oppimaan.
– Vie oppiminen konkretiaan, sillä teoista syntyy kokemuksia, joita voi reflektoida.
– Luota prosessiin. Ammatillisten käytännön asioiden oppimiseksi pitää ryhtyä tekemään niitä, jotta voi tietää, mitä pitää oppia (Schön 1987).

Lähteet

Alaniska, H., Hurskainen, J., Kähkönen, T., Maikkola, M., Pihlaja, J. & Tauriainen, T-M. 2019. Pedagogisia malleja. Oulu: OAMK. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://www.oamk.fi/c5/files/2515/7173/0994/pedagogisiamalleja.pdf

Isaacs, W. 2001. Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Rahmel, P. 2021. Kerro, katsotaan! Opas tarinateatteriin ja narratiiviseen pedagogiikkaan. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 23. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-241-4

Schön, D.A. 1987. Educating the Reflective Practitioner. San Francisco: Jossey-Bass Publishers.

Tiimiakatemia Global. 2018. Opettajasta tiimivalmentajaksi: Kokeile tiimioppimista! Opas. Viitattu 11.4.2023. Saatavissa https://tiimiakatemia.com/wp-content/uploads/2018/08/Opas-opettajasta-tiimivalmentajaksi-Tiimiakatemia-Global-220818.pdf

Kirjoittaja

Tuula Hämäläinen toimii lehtorina LABissa ja Kaakkois-Suomen paikallisena kouluttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavassa toimintaterapeuttikoulutuksessa

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/aloittaa-tapaaminen-aivoriihi-594090 (CC0)

Julkaistu 18.4.2023