Ensihoitajien tekemien havaintojen ja niistä tehtyjen ilmoitusten avulla saadaan tietoa kotien palo- ja onnettomuusriskeistä, jotka muuten jäisivät piiloon ja konkretisoituisivat mahdollisesti näkyviksi vasta onnettomuuden tapahtuessa. KAT-TIME-hankkeessa on kerätty tietoa Etelä-Karjalan alueen ensihoitajien tekemistä riskihavainnoista ja niihin liittyvistä koulutustarpeista.

Kirjoittajat: Mikko Kaartinen & Kaisa Seppänen

KAT-TIME- eli Asumisturvallisuuden tietoperusteinen ennakointimalli -hankkeessa kehitetään asumisturvallisuutta data-analytiikan avulla. Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa mallinnetaan verkoston palveluvastetta ja riskien jakaantumista data-analytiikan keinoin, määritetään tämän perusteella toimintaprosessien ja johtamisen muutostarpeita sekä tunnistetaan eri toimialoja yhdistävän eli integroivan osaamisen tarve. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää onnettomuuksiin liittyvien riskien ennakoinnissa ja ehkäisyssä sekä pelastustoiminnassa. (KAT-Kotona asumisen turvallisuus 2021.)

Onnettomuuksien ennakointi ja ehkäisy vaatii tietoa riskeistä

Riskien tietoperustainen ennakointi ja ennaltaehkäisy edellyttävät toimijaverkoston organisaatioiden rajapintojen ylittämistä sekä eri toimijoiden osaamisen tunnistamista ja hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti. Yhtenä STM:n Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman vuosille 2021–2030 tavoitteena onkin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä järjestötoimijoiden paloturvallisuusosaaminen lisääminen ja sen linkittäminen osaksi perustyötä (Korpilahti et al. 2020, 77).

Tällä hetkellä ennakointiin ja onnettomuuksien ehkäisyyn tarvittava tieto on hajallaan, ja sitä on vaikea yhdistää hallituksi kokonaiskuvaksi toimintaympäristön nykytilasta ja riskeistä. Lisäksi asiakaskohtaista tietoa muodostuu usein vasta siinä vaiheessa, kun riskit ovat jo toteutuneet. Asumisturvallisuutta koskevan riskitiedon tuottamisessa on tarpeen hyödyntää kokonaisvaltaisesti pelastustoimen, sote-sektorin ja muiden keskeisten yhteiskuntatoimijoiden hallinnassa olevaa tietoa turvallisuusriskeistä. Tuleva sote-uudistus sekä sen rinnalla kulkeva pelastustoimen uudistus (Sote-uudistus 2021) tiivistänee pelastustoimen ja sote-toimijoiden yhteistoimintaa entisestään, jolloin toimialat yhdistävälle osaamiselle tulee olemaan tarvetta.

Kysely ensihoitajille riskien havainnoimisesta ja ilmoittamisesta

KAT-TIME-hankkeen yhtenä toimenpiteenä toteutettiin kysely Eksoten ensihoidossa toimiville ensihoitajille. Kysely suoritettiin sähköisellä lomakkeella keväällä 2021. Kyselyn tavoitteena oli selvittää alueen ensihoitajien kotona asumisen turvallisuuteen sekä riskien tunnistamiseen ja ilmoittamiseen liittyvän osaamisen nykytilaa sekä mahdollisia kehittämistarpeita. Kyselylinkki lähetettiin ensihoidon sähköisen viikkokirjeen kautta Etelä-Karjalan alueen ensihoitajille ja siihen vastasi 25 ensihoitajaa.

Ensihoitajat tekevät asiakkaiden kodeissa monipuolisesti havaintoja palovaaraan tai onnettomuusriskeihin liittyen. Kaikki vastaajat olivat havainneet työssään asuntoon ja/tai sen välittömään ympäristöön kertynyttä huomattava määrä tavaraa tai jätettä. Lähes kaikki vastanneet (96%) olivat tehneet havaintoja, että asunnossa liikkuminen tai asunnosta poistuminen on vaarantunut, liedellä tai tulisijan välittömässä läheisyydessä on säilytetty palamiskelpoista tavaraa (88%) ja että asunnoissa on tupakoitu vaaraa aiheuttaen (88%). Asuntoon liittyvien havaintojen lisäksi lähes kaikki ensihoitajat olivat tehneet havaintoja asiakkaaseen liittyvistä riskeistä eli asukkaan toimintakyvyn rajoitteista, joista johtuen asiakkaalla  on haasteita havaita alkava tulipalo, reagoida siihen tai poistua tulipalosta itsenäisesti (96%) sekä siitä, että asukkaan kotona pärjäämisessä ja perustarpeiden toteuttamisessa on puutteita, joista voi aiheutua palovaara tai onnettomuusriski (96%). Lisäksi  jonkin verran havaintoja oli tehty vaarallisista sähkölaitteista ja epäilyttävistä sähkö- tai kaasuvirityksistä (68%), palojäljistä huonekaluissa, tekstiileissä, vaatteissa tai lattialla (64%), palovaroitinten puutteista (60%), vaaraa aiheuttavasta tulisijojen käytöstä sekä saunassa vaarallisesti säilytettävistä tavaroista (56%).

Palovaaraan tai onnettomuusriskiin liittyviä asioita asiakkaiden kodeissa ensihoitajat kohtaavat usein. 44% vastaajista kertoi tekevänsä näitä havaintoja kuukausittain, 32% viikoittain ja joka viides havaitsi riskejä muutaman kerran vuodessa. Pieni osa vastaajista kohtasi näitä riskejä joka vuorossa (8%) tai harvemmin kuin kerran vuodessa (4%).

Ensihoitajat kertoivat kyselyssä arvioivansa kotona asumisen turvallisuutta esimerkiksi potilaan kotiin jättämisen yhteydessä monin tavoin. Edellä mainittujen riskien lisäksi ensihoitajat kuvasivat huomioivansa asunnon yleisilmettä ja asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti, mm. onko ympäristö turvallinen ja esteetön asiakkaalle, onko ruokaa saatavilla tai onko asunnossa tarpeeksi lämpöä ja ilmanvaihtoa. Asukkaan kohdalla ensihoitajat kertoivat arvioivansa myös potilaan liikkumiskykyä, apuvälineiden tarvetta, psyykkisiä ja kognitiivisia taitoja sekä tukiverkkoja ja mahdollista kotiavun lisätarvetta.

Pelastuslain (29.4.2011/379, 42§) mukaan viranomaiset ovat velvollisia tekemään ilmoituksen havaitsemistaan ilmeisistä palovaaroista ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaiselle. Etelä-Karjalan alueella ilmoituksen palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä asunnossa voi tehdä sähköisesti Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen internetsivujen kautta avautuvalla lomakkeella (Etelä-Karjalan pelastuslaitos 2021).

Vastaajista kaikki olivat tietoisia tästä velvollisuudesta, 76%  tiesi miten ja minne tällainen ilmoitus tehdään ja 80% vastaajista oli myös ilmoituksen tehnyt. Ilmoituksia oli tehty erityisesti tavaramäärästä (86%), asunnossa liikkumisen tai sieltä poistumisen vaarantumisesta (76%), tavarasta lieden läheisyydessä (67%)  ja vaarallisista sähkölaitteista (48%). Lisäksi oli ilmoitettu asukkaaseen liittyvistä riskeistä eli toimintakyvyn rajoitteiden aiheuttamista haasteista havaita alkava tulipalo, reagoida siihen tai poistua tulipalosta itsenäisesti (52%) sekä puutteista asukkaan kotona pärjäämisessä, joista voi aiheutua palovaara tai onnettomuusriski (48%). Myös muista aiemmin esitetyistä havainnoista oli ilmoitettu jossain määrin.

Koulutuksella on mahdollista vaikuttaa ensihoitajien osaamisen havaita ja ilmoittaa riskeistä. Vastanneista ensihoitajista suurin osa oli täysin (12%) tai jokseenkin eri mieltä (56%) väittämään, että olisi saanut riittävästi koulutusta palovaaran tai muun onnettomuusriskin tunnistamiseen. Jokseenkin samaa mieltä riskien tunnistamiseen saadun koulutuksen riittävyydestä oli 16% vastaajista ja vain pieni osa (8%) oli oli täysin sitä mieltä, että koulutusta on ollut riskien tunnistamiseen riittävästi.

Riskeistä ilmoittamiseen annetun koulutuksen suurin osa vastaajista koki riittämättömäksi. Väittämään ”Olen saanut riittävästi koulutusta palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä ilmoittamiseen”  täysin eri mieltä oli 28% vastaajista ja jokseenkin eri mieltä 44%.  Täysin (4%) tai jokseenkin samaa mieltä (12%) oli vain pieni vastaajien joukko.

Lisäkoulutuksen tarpeista kysyttäessä lähes kaikki vastaajat (87%) kokivat tarvitsevansa koulutusta aikuisesta tehtävästä huoli-ilmoituksesta. Palovaraarasta tai onnettomuusriskistä ilmoittamiseen kohdennetun lisäkoulutuksen tarpeensa ilmaisi 70% vastaajista ja näiden riskien tunnistamisen koki lisäkoulutustarvetta 65% vastaajista. Lähes puolet (44%) koki tarvitsevansa koulutusta myös lastensuojeluilmoituksen osalta.

Eksoten ensihoitajille kohdistettu kysely antoi tietoa ensihoidon toimijoiden osaamisesta tunnistaa, havaita ja ilmoittaa kotona asumisen turvallisuuteen vaikuttavia riskejä, eri toimialoja yhdistävän osaamisen kehittämistarpeista sekä havaintoja onnettomuus- ja paloriskeihin liittyvän koulutuksen nykytilasta ja tarpeista.

Lähteet

Etelä-Karjalan pelastuslaitos. 2021. Ilmoitus palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä asunnossa. [Viitattu 11.8.2021]. Saatavissa: https://www.ekpelastuslaitos.fi/Sidosryhmille/Paloriski-ilmoitus

KAT-Kotona asumisen turvallisuus. 2021. Etelä-Karjalan kotona asumisen turvallisuuden hanketoiminnan ja kehittämisen sivusto. [Viitattu 11.8. 2021]. Saatavissa: https://www.kotonaasumisenturvallisuus.fi/hanke/kat-time-hanke

Korpilahti, U., Koivula, R., Doupi, P., Jakoaho, V. ja Lillsunde, P. 2020. Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista. [Viitattu 11.8.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8343-4

LAB. 2020. Asumisturvallisuuden tietoperusteinen ennakointimalli KAT-TIME. [Viitattu 11.8.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/asumisturvallisuuden-tietoperusteinen-ennakointimalli-kat-time

Pelastuslaki 29.4.2011/379, 42§. Finlex. [Viitattu 11.8.2021]. Saatavissa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110379

Sote-uudistus. 2021. Mikä sote-uudistus? [Viitattu 11.8.2021]. Saatavissa: https://soteuudistus.fi/mika-sote-uudistus

Kirjoittajat

Mikko Kaartinen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa ensihoidon lehtorina ja toimii KAT-TIME-hankkeessa asiantuntijana. 

Kaisa Seppänen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntija ja toimii KAT-TIME-hankkeessa projektipäällikkönä, jonka mielenkiinnon kohteena ovat asiakaspanoksen ja tiedon hyödynnettävyyden kehittäminen sote-palveluissa sekä älykkäät palveluratkaisut.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1368505 (CC0)

Julkaistu 2.9.2021

Viittausohje

Kaartinen, M. & Seppänen, K. 2021. Ensihoitajat palo- ja onnettomuusriskien havainnoijina. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/ensihoitajat-palo-ja-onnettomuusriskien-havainnoijina/