Laki velvoittaa meitä kaikkia auttamaan hädässä olevaa. Ensiapu- ja hätätilanteissa toimimiseen varmuutta tuovat opitut tiedot ja taidot ensiavun antamisesta sen tarpeessa olevalle. Maallikon antamalla ensiavulla voi monesti olla tärkeä vaikutus autettavan henkilön toipumiseen, sillä ensivasteen saapumiseen liittyvän viiveen aikana autettavan elimistössä voi tapahtua peruuttamattomia muutoksia. Ensiaputaitojen opettelun voi aloittaa jo lapsuusiässä. Opittujen taitojen kertaaminen säännöllisin väliajoin antaa itsevarmuutta ja voi madaltaa kynnystä toimia hätä- ja ensiaputilanteissa.

Kirjoittaja: Katja Puhakainen

Maallikkoensiapu ratkaisevassa asemassa autettavan toipumisessa

Niin sanottu maallikkoensiapu voi usein olla ratkaisevassa asemassa autettavan toipumista ajatellen. Haja-asutusalueilla ensivasteen saapuminen paikalle voi kestää kauankin, taajamissakin usein 5–10 minuuttia. Tuon lyhyen ajanjakson aikana on kuitenkin mahdollista, että autettava menehtyy runsaan verenvuodon seurauksena, taikka aivoihin kehittyy pysyvä vaurio sydänpysähdyksen aiheuttaman hapenpuutteen vuoksi, jos ensiapua ei pystytä aloittamaan ajoissa. (Kärkkäinen 2022.)

Ensiapu voi ilmentyä haavan laastaroinnista painelu-puhalluselvytykseen. Autettavan hengitys ja verenkierto turvataan ja lisävammautumisen mahdollisuus pyritään minimoimaan. Tyypillistä ensiaputilanteille on se, että tarvittavaa hoitovälineistö ei ole saatavilla, jolloin auttamistilanteissa oman luovuuden käyttö voi korostua. Rauhallinen toiminta ensiapupaikalla on osa hyvää ensiaputaitoisuutta. Auttajan rauhallisuuteen vaikuttavat auttajan omat tiedot ja taidot sekä ensiapukoulutuksiin osallistuneisuus. (Castrén ym. 2022.)

Lapset hyötyvät ensiaputaitojen opettelusta

Suomen Punaisen Ristin tekemässä selvityksessä (2019) joka kolmas lapsiperheen kodin turvallisuutta ja ensiaputaitoja mittaavaan tutkimukseen osallistuvasta vanhemmasta arvioi alle kouluikäisen lapsensa osaavan toimia, jos kotona sattuisi tapaturma. Alakouluikäisten lasten vanhempien kohdalla vastaava luku oli 64 %. Tutkimuksessa tuli ilmi myös, että vanhempien ensiaputaidot heijastuvat lasten ensiavun osaamiseen, sillä niillä alueilla, joilla vanhemmat olivat käyneet keskimääräistä enemmän ensiapukursseilla, arvioitiin lasten taitojen olevan ensiaputilanteissa paremmat kuin niillä alueilla, joilla vanhemmat olivat käyneet keskimääräistä vähemmän ensiapukursseilla.

Tork ja Wafic (2014, 112–115) ovat tutkineet ensiapuopetuksen tehokkuutta kouluikäisillä. He totesivat tutkimuksessaan, että 11–16-vuotiaiden ikäryhmässä ennen ensiapuopetuksen toteuttamista nuorten tietämys haavoista, verenvuodoista sekä sähkö- ja kemikaalionnettomuuksista on ollut kohtuullista, mutta toisaalta palovammoista, murtumista ja myrkytyksistä tietoisuus on ollut vähäisempää. Tukehtumisesta ja peruselintoimintojen tukemisesta tietämystä ei ollut lainkaan. Nuorille annetun ensiapuopetuksen jälkeen tulosten huomattiin paranevan kaikilla osa-alueilla, tukehtumisen osalta jopa 0 %:sta 100 %: iin.

Jos vertailuun otetaan 6–7-vuotiaita lapsia, joista osalla on taustallaan ensiapuopetusta ja osalla ei, voidaan todeta, että opetuksella on ollut merkitystä lasten tietoihin ja taitoihin. Ensiapuopetusta saaneet lapset olivat pystyneet oppimaan ensiavun perusasioita. Lasten todettiin pystyneen oppimaan ensiavun perusasioita kuten esimerkiksi potilaan tajunnan ja hengityksen tarkastamista, tajuttoman potilaan asettamista kylkiasentoon sekä hätänumeroon soittamista. (Bollig, Wahl & Svendsen 2009, 689–692.)

Vierumäen VPK:n palojunnut harjoittelivat ensiaputaitoja

Vuodesta 1976 saakka Vierumäellä toiminut palokunta (nykyisin Vierumäen vapaaehtoinen palokunta ry.) toimii osana Päijät-Hämeen laajaa sopimuspalokuntaverkostoa avustaen vakinaista palokuntaa erilaisissa sammutus – ja pelastustehtävissä. Vuonna 2006 toimintaansa elvytetyssä palojunnujen nuoriso-osastossa VPK-taitoja harjoittelevat 7–18-vuotiaat lapset ja nuoret. (Vierumäen kylä 2024.) Lasten ja nuorten harjoittelemia taitoja ovat mm. palomiestaidot, kuten alkusammutus, ensiapu sekä hälyttäminen (Suomen pelastusalan keskusjärjestö 2024).

Maaliskuussa 2024 Vierumäen palojunnujen ensiapukoulutukseen aiheeksi valittiin paineluelvytyksen harjoittelu, kolmioliinan käyttö mitellana, painesiteen tekeminen, VPK:n omaan ensiapuvälineistöön tutustuminen sekä avaruuslakanan käyttö. Kouluttajina toimivat palojunnujen omat kouluttajat (Vierumäen VPK:n miehistön jäseniä) sekä LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettaja. Koulutus suoritettiin vapaaehtoistyönä. LAB tuki koulutusta lainaamalla tarvittavaa välineistöä kuten mm. Anne-elvytysnuket paineluelvytysharjoittelua varten.

Lasten ja nuorten osallistuminen ensiaputaitojen harjoitteluun oli motivoitunutta ja kiitettävää. Aihe herätti runsaasti kysymyksiä osallistujien joukossa ja monilla osallistujilla selkeästi oli jo jonkin verran tietoa hätätilanteissa toimimisesta ja ensiavun merkityksestä. Eniten osallistujia mietitytti se, kuinka kauan elvyttämistä tulisi jatkaa sekä se, millaisissa tilanteissa loukkaantuneen henkilön tulisi lähteä sairaalaan.

Pedagogisesti ryhmä loi haastetta, sillä palojunnujen ikäjakauma on suuri ja näin ollen osallistujien kehitysasteissa oli suuria eroja. Taitojen harjoittelua varten pyrittiinkin siihen, että osallistujat jaetaan pareihin siten, että parin toinen osapuoli on vanhimmasta päästä palojunnuja ja toinen osapuoli nuorimmasta päästä. Näin vanhempi osapuoli pystyy antamaan neuvoja nuoremmalle tarvittaessa teknisissä suorituksissa.

Lähteet

Bollig, G., Svendsen, M. & Wahl, H. 2009. Primary school children are able to perform basic life-saving first aid measures. Resuscitation 80. 689–692.

Castrén, M., Korte, H. & Myllyrinne, K. 2022. Toiminta ensiaputilanteissa. Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/spr00004#s4

Kärkkäinen, A. 2022. Miksi ensiapua kannattaa harjoitella? Viitattu 8.3.2024. Saatavissa https://www.phea.fi/l/miksi-ensiapua-kannattaa-harjoitella/

Suomen pelastusalan keskusjärjestö. 2024. Palokuntatoiminta. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.spek.fi/vaikuttaminen/palokuntatoiminta/

Suomen tietotoimisto STT. 2019. Jo pienet lapset voivat oppia toimimaan tapaturmatilanteissa. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/69857081/jo-pienet-lapset-voivat-oppia-toimimaan-tapaturmatilanteissa?publisherId=1504

Tork, H. & Wafic, W. 2014. Effectiveness of a first-aid intervention programme applied by undergraduate nursing students to preparatory school children. Nursing and health sciences 16 (1). 112–118.

Vierumäen kylä. 2024. Vierumäen VPK. Viitattu 7.3.2024. Saatavissa: https://www.vierumaenkyla.fi/vierumaen-vpk/

Kirjoittaja

Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.

Artikkelikuva: 11-vuotias palokuntanuori harjoittelemassa paineluelvytystä (Kuva: Katja Puhakainen)

Julkaistu 18.3.2024

Viittausohje

Puhakainen, K. 2024. Ensiaputaitojen opettelu osana vapaapalokuntanuorten toimintaa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ensiaputaitojen-opettelu-osana-vapaapalokuntanuorten-toimintaa/