Pandemia-ajan jälkeen hybridityö vakiintui uudeksi normaaliksi etenkin asiatuntijatyön työpaikoille, ja ruudun välityksellä tapahtuvat etäkokoukset ovat arkipäivää. Etäkohtaamisissa on välttämätöntä kiinnittää huomiota vuorovaikutuksen laatuun.

Kirjoittajat: Emmi Ollila, Elina Ruokoski ja Taina Salakka-Kontunen

Etätapaamisissa on lähtökohtaisesti haasteena mahdollisuus puuhata jotakin muuta, joten osallisuuden ja vuorovaikutuksen mielekkyystekijän säilymiseksi pitäisi sitoutua ja keskittyä asiaan, ja esimerkiksi kameroiden pitäminen päällä on tärkeää (mm. Reed & Allen 2021; 17–18). Etäpalaverien ongelmat olivat tiedossa jo ennen korona-aikaa, eikä tilanne ole olennaisesti muuttunut. Tiedämme, että etäpalaverit kuormittavat aivoja enemmän kuin kasvokkaiset, ja että etäkokouksissa vaarana on tylsistyminen (Saarikivi 2024; Nurmi & Pakarinen 2023).

Keskittymisen tukeminen ja sopivan vireystason ylläpitäminen etätapaamisissa on ajankohtainen, moniulotteinen kysymys. Ajattelumme on terävimmillään liikkeessä tai heti sen jälkeen, ja siksi esimerkiksi kuljeskelu voi tukea keskittymistä. (Ilmivalta 2023.) Samoin tiedon aktiivinen käsittely vaikkapa muistiinpanoja tehden voi ylläpitää sopivaa vireystilaa, auttaa pitämään ajatukset oikeassa asiassa ja tukea syvällisempää ymmärrystä, ongelmanratkaisua ja uuden luomista. Tauotus on tärkeää, ja esimerkiksi yhteiset taukojumpat etäkokousten lomassa voivat parhaimmillaan auttaa luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, lievittää stressiä ja tukea luovaa ajattelua. (Ilmivalta 2023.)

Tarvitsemme monia älyjä

LAB-ammattikorkeakoulussa helmikuussa 2024 vieraillut aivotutkija Katri Saarikivi nostaa esiin empatian merkittävänä keinona lisätä työhyvinvointia myös etätyöskentelyssä (Saarikivi 2024; ks. myös Ruokoski 2022). Luottamus ja empatia ovat lähellä toisiaan. Empatian avulla voimme peilata toista ihmistä: toisten liikkeitä, ilmeitä ja eleitä. Tunteet tarttuvat, ja toisesta tulee tuttu. Kun tuttuutta on, myös empatia viriää. Saarikiven mielestä sana vuorovaikutus on hyvä; vaikutamme vuorotellen toisiimme (Saarikivi 2024).

Saarikivi sai miettimään ihmisaivojen ja tekoälyn suhdetta. Molemmissa on kiistattomat etunsa. Vuorovaikutus etäpalavereissa edellyttää tilannetajua ja ihmistenlukutaitoa siinä missä lähipalavereissakin. Näitä ominaisuuksia ei tekoälyllä (vielä) ole. Samoin on arviointi- ja itsereflektiokyvyn kanssa. Tuetaanko tällaisten kykyjen hyödyntämistä ja kehittämistä työyhteisöissä? Entä onko itsereflektio työtä, työaikaa? Mielletäänkö joustava ajattelu taidoksi? Kun luetellaan osaamisia, muistetaanko nämä ihmisaivojen oivat metataidot?

Olennaista on, että osaamme arvioida, kumpi toimii eri tilanteissa paremmin. Empatian ohella ajattelun joustavuus, tilannetaju ja ihmistenlukutaito ovat luomuaivojen heiniä. Samoin arviointi- ja itsereflektiokyky. Tuettakoon näiden käyttämistä työyhteisöissä.

Etävuorovaikutuksessa kannattaa panostaa entistä enemmän myös tunteiden selventämiseen, niiden esiin tuomiseen ja positiiviseen otteeseen vuorovaikutuksessa (Ruokoski 2022). Tästä Katri Saarikivi puhui vieraillessaan keväällä 2023 päättyneen Tiimeistä toimeen – osaamista ja osallisuutta korkeakoulujen etäkohtaamisiin -hankkeen (LAB 2023) webinaarissa.

Lähityössä kannattaa varata aikaa kohtaamisille

Distance LAB -hankkeessa (LAB 2024) pohditaan paitsi etä- myös hybridityön kehittämistä. Hanketyössä on noussut esiin, että kun ollaan lähityössä, kannattaa aikaa jättää spontaaneille kohtaamisille, yhteiselle jutustelulle ja tutustumiselle.

Aikatauluttamaton hengailuaika kollegoiden kanssa voi johtaa moneen mukavaan, kuten yhteiseen taukojumppaan, toiseen ymmärtämiseen, kuulluksi tulemiseen, yllättävien ideoiden mieleen juolahtamiseen ja – kun tilanne on muodostunut leppoisan turvalliseksi – myös niiden ääneen sanoittamiseen. Lempeys, avoin ajatusten jakaminen ja yhteiseen flow-tilaan pääseminen onnistuvat parhaimmillaan, kun koetaan psykologista turvallisuutta.

Hanketyössä on todettu myös, että parhaimmillaan etäkohtaamiset toimivat inspiraation, yhteisen hämmästelyn, villien ideoiden ja uuden, ennalta-arvaamattoman luomisen näyttämöinä siinä missä lähikohtaamisetkin. Tuttuus auttaa tässäkin. Hyvä yhteistyö on myös vapauttavaa. Kuten Saarikivi (2024) totesi, parhaimmillaan yhteistyö tuntuu niin luontevalta ja helpolta, että voi vain keskittyä itse asiaan eikä tarvitse niinkään miettiä sitä, miten yhteistyötä tehdään.

Aikatauluttamattomat etäkohtaamiset ja etähengailu voivat parhaimmillaan johtaa monen yllättävän asian selviämiseen, ilahtuneeseen energisyyteen ja asioiden asettumiseen omiin mittasuhteisiinsa. Psykologinen turvallisuus mahdollistaa tämän myös etänä.

Isoäitinäkökulma

Saarikivi (2024) toteaa myös, että työelämässä on hyvä pysähtyä pohtimaan sitäkin, millainen työnteko nähdään tehokkaana, tuottavana ja oikeanlaisena. Tehokkuuskäsitys tulee jälkijunassa. Kulttuurissamme on jaettu uskomus, jonka mukaan meidän tulisi tehdä enemmän ja nopeammin ollaksemme tehokkaita. Tuon uskomuksen kriittinen tarkastelu on terveellistä. Leppoistaminen voisi tuoda työelämään jaksamista, lempeyttä, syvällisempää ymmärrystä ja innovaatioita.

Älkäämme myöskään unohtako niin sanottua isoäitinäkökulmaa. Tässä ajassa on joskus hyvä suhtautua itseensä kuin isoäiti ja todeta itselleen: ”Kas niin, nyt on aika panna villasukat jalkaan ja ottaa kuppi teetä. Istuhan alas ja hengähdä.” (Saarikivi 2024).

Lähteet

Ilmivalta, R. 2023a. Keho tietotyössä – 2. Buustia aivotyöhön. Eduhouse. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://app.eduhouse.fi/palvelu/koulutukset/61804775-keho-tietotyossa-2-buustia-aivotyohon

LAB. 2023. Tiimeistä toimeen -hanke. Viitattu 1.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tiimeista-toimeen

LAB. 2024. Distance LAB -hanke. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector

Nurmi, N. & Pakarinen, S. 2023. Virtual Meeting Fatigue: Exploring the Impact of Virtual Meetings on Cognitive Performance and Active Versus Passive Fatigue. Journal of Occupational Health Psychology, Vol. 28, Issue 6, 343–362. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1037/ocp0000362

Reed, K.M. & Allen, J. 2021. Suddenly Virtual: Making Remote Meetings Work. Hoboken: John Wiley & Sons.

Ruokoski, E. 2022. Hiirien piirileikki empatian lähteenä. LAB Focus. Viitattu 26.2.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/hiirien-piirileikki-empatian-lahteena/

Saarikivi, K. 2024. Järkevä työnteko vaatii terveet aivot! Esitys LAB-ammattikorkeakoulu ja Samaan maaliin -hankkeen webinaarissa 21.2.2024.

Kirjoittajat

Emmi Ollila toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä TKI-asiantuntijana muun muassa Distance LAB -hankkeessa.

Elina Ruokoski, LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiön TKI-asiantuntija, toimi muun muassa Tiimeistä toimeen -hankkeen projektipäällikkönä.

Taina Salakka-Kontunen on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-asiantuntija.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/englannin-sana-my%C3%B6t%C3%A4tunto-helmi%C3%A4-7157161/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 13.3.2024

Viittausohje

Ollila, E., Ruokoski, E. & Salakka-Kontunen, T. 2024. Empatia ja luottamus ihmisaivojen yksityisomaisuutena. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/empatia-ja-luottamus-ihmisaivojen-yksityisomaisuutena/