Sujuva työarki ei synny itsestään – yhteiset toimintatavat tukevat työhyvinvointia sijaishuollossa

Sujuva työ lastensuojelun sijaishuollossa edellyttää yhteisiä toimintatapoja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Toimiva vuorovaikutus, yhteiset käytännöt ja arkea tukeva johtaminen vahvistavat työhyvinvointia, sujuvoittavat arkea ja tukevat työn laatua.

Kirjoittajat: Jenna Akkila, Suvi Väisänen & Juha Roslakka

Sujuva työarki ei synny työpaikalla itsestään tai sattumalta. Se rakentuu yhteisistä käytännöistä, työn sujuvuutta tukevista rakenteista, toimivasta vuorovaikutuksesta ja siitä, että työyhteisössä on yhteinen ymmärrys työn tavoitteista ja toimintatavoista. Työhyvinvointiin vaikuttavat yksilöllisten kokemusten lisäksi myös johtaminen ja työn organisointi. (Manka ym. 2012, 12; Laine 2015, 34; Heikkilä-Tammi ym. 2025.) Lastensuojelun sijaishuollossa tämä näkyy hyvin konkreettisesti, sillä työ on vaativaa, vastuullista ja emotionaalisesti kuormittavaa. Siksi arjen toimivuudella on suuri merkitys sekä työn laadulle että työntekijöiden hyvinvoinnille. Yhteenkuuluvuuden tunne, toimiva vuorovaikutus ja mahdollisuus reflektoida kuormittavia tilanteita yhdessä tukevat työntekijöiden selviytymistä arjessa. (Abraham ym. 2022, 1–2, 9–12.)

Akkilan ja Väisäsen (2026, 32–40) YAMK-opinnäytetyön tulokset osoittavat, että työhyvinvointi rakentuu sijaishuollossa pitkälti arjen vuorovaikutuksessa, yhteisissä toimintatavoissa ja työn sujuvuutta tukevissa käytännöissä. Aineistossa työyhteisön toimivuutta kuvasivat erityisesti yhteisöllisyys ja ilmapiiri, työyhteisöviestintä ja arjen sujuvuus, työn organisointi, johtaminen ja tuki, oppiminen, kehittäminen ja palautekulttuuri sekä luottamus, vastuu ja ammatillinen toiminta.

Sujuva työarki rakentuu vuorovaikutuksesta ja yhteisistä toimintatavoista

Sujuvan työarjen taustalla on toimiva vuorovaikutus. Työyhteisön arki rakentuu siitä, miten työyhteisössä puhutaan toisille, kuunnellaan, kysytään, pyydetään apua ja jaetaan tietoa. Kun vuorovaikutus toimii, työn sujuvuus paranee, yhteistyö vahvistuu ja työyhteisö pystyy toimimaan kohti yhteisiä tavoitteita. (Mönkkönen & Roos 2023, 127–131; Aro 2018, 52.) Vuorovaikutuksen tärkeys korostuu monimuotoisissa työyhteisöissä, joissa on iältään, kokemukseltaan ja osaamiseltaan eri taustaisia työntekijöitä. Monimuotoisuuden arvostaminen ja hyödyntäminen edellyttää työyhteisöltä avointa keskustelua ja yhteisiä toimintatapoja, jotta siitä voidaan saada oppimiskokemuksia, laadukasta työtä ja työssä jaksamista. (Lindström ym. 2014, 17–20.)

Sijaishuollossa vuorovaikutuksen merkitys korostuu, koska työ voi sisältää hyvin kuormittavia tilanteita ja työntekijöiden selviytymistä tukevat työyhteisöltä saatava tuki, ajatusten ja tunteiden jakaminen sekä mahdollisuus yhteiseen reflektointiin. (Abraham ym. 2022, 1–2, 9, 11–12; Akkila & Väisänen 2026, 45–46). Psykologisesti turvallinen ilmapiiri tukee lisäksi oppimista, tiedon jakamista ja mahdollisuutta tuoda esiin myös epävarmuutta tai keskeneräisiä ajatuksia. (Raatikainen & Otonkorpi-Lehtoranta 2023, 259; Yli-Kaitala & Toivanen 2021, 29–30.)

Yhteisöllisyys, ilmapiiri ja avoin vuorovaikutus ovat keskeisiä työyhteisön toimivuutta ylläpitäviä tekijöitä (Akkila & Väisänen 2026, 32). Sujuva työarki tarvitsee selkeitä ja yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Ne tukevat työn hallinnan tunnetta, koska ne tekevät arjesta sujuvampaa ja työn tekemisestä johdonmukaisempaa. (Laine 2015, 34; Manka ym. 2012, 12.) Sujuva työarki tarvitsee toisinaan myös kehittämistä, mikä tulisi toteuttaa yhteistyössä henkilöstön ja johdon kesken nähtyjen tarpeiden mukaan. Kehittämisen tulee olla perusteltua, suunnitelmallista ja riittävän pienissä osissa toteutettua. Suuret muutokset kerralla kuormittavat työyhteisöä ja ne voidaan kokea turhauttavina ja pettymystä tuottavina. (Järvinen 2019, 127; Puttonen ym. 2016, 21–22.)

Opinnäytetyön toimeksiantajaorganisaatiossa tämä korostui erityisesti tiedonkulussa, viestintäkäytännöissä ja työnjaon selkeydessä. Työyhteisöviestintä ja arjen sujuvuus muodostivat yhden opinnäytetyön pääteemoista, ja tulokset osoittivat, että työarjen toimivuutta tukevat erityisesti selkeä tiedonkulku, toimivat viestintäkäytännöt ja yhteisesti sovitut toimintatavat. (Akkila & Väisänen 2026, 35.)

Palautekulttuuri tekee työn näkyväksi

Työhyvinvointia ei tueta vain vähentämällä kuormitusta, vaan myös vahvistamalla sellaisia käytäntöjä, jotka tukevat sujuvaa työarkea. Positiivinen palaute ja toisten arvostaminen vahvistavat työhyvinvointia. (Aro 2018, 50–55.) Talentian jäsenkyselyn mukaan muun muassa positiivinen palaute, toimivat toimintamallit ja tuki vahvistavat lastensuojelun työhyvinvointia. (Talentia 2020, 6–7.)

Akkilan ja Väisäsen (2026) tuloksissa oppiminen, kehittäminen ja palautekulttuuri nousivat vahvasti esiin. Aineistossa korostuivat vastavuoroinen arvostus, yhteistyön sujuvuus, halu auttaa kollegaa sekä kokemus siitä, että myönteinen ilmapiiri ja onnistumisen kokemukset tukevat työhyvinvointia. Palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä virheistä ja onnistumisista oppiminen kuvasivat toimivaa työyhteisöä, jossa osaamisen vahvistaminen ja toiminnan arviointi ovat osa tavallista arkea.

Johtaminen näkyy arjen rakenteissa

Sujuva työarki ei synny ilman johtamista. Hyvä johtaminen näkyy arjessa selkeinä tavoitteina, vastuunjakona ja yhteisesti sovittuina käytäntöinä. Se näkyy myös tukena: esihenkilön läsnäolona, johdonmukaisuutena ja työarjen sujuvuutta vahvistavina rakenteina. Työhyvinvointiin vaikuttavatkin yksilöllisten kokemusten lisäksi myös johtaminen ja työn organisointi. (Manka ym. 2012; Laine 2015, 34.)

Työn organisointi, johtaminen ja tuki ovat keskeisiä teemoja työn arjen rakenteissa. Työarjen sujuvuutta vahvistavat selkeät rakenteet, toimiva työnjako, yhteiset toimintamallit ja kokemus siitä, että tukea on saatavilla tarvittaessa. Johtamiselta odotetaan erityisesti työarjen sujuvuutta tukevaa ja työyhteisön toimintaa mahdollistavaa otetta. (Akkila & Väisänen 2026, 36–37.)

Työhyvinvointi rakentuu tavallisessa arjessa

Työhyvinvointi on laaja kokonaisuus, joka muodostuu sekä yksilön kokemuksista että työpaikan rakenteista, toimintatavoista, johtamisesta ja työyhteisön vuorovaikutuksesta (Manka ym. 2012, 12). Työhyvinvointi voidaankin nähdä työelämän ja vapaa-ajan välisenä tasapainona ja samalla se on myös subjektiivinen kokemus omasta hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin tarkastelussa painopiste on siirtynyt kielteisestä näkökulmasta kohti myönteisempää työn imun ja voimavarojen tarkastelua. (Laine 2015, 34.) Työyhteisössä hyvinvointia tukee psykologinen turvallisuus, jonka toteutuminen edellyttää oikeudenmukaista, syrjimätöntä ja tasa-arvoista kohtelua. Hyvinvoiva työyhteisö tukee työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista, mikä puolestaan vahvistaa työn sujuvuutta ja tuloksellisuutta (Suonsivu 2014, 58–59.)

Työyhteisön kehittäminen ei ole yksittäinen toimenpide tai erillinen hanke, vaan jatkuva osa arkea. Akkilan ja Väisäsen (2026) laatima toimintamalli kokoaa yhteen niitä yhteisiä toimintatapoja, jotka tukevat sekä työyhteisön toimivuutta että työhyvinvointia. Sen ytimessä ovat arvostava kohtaaminen, avoin vuorovaikutus, tiedonkulun varmistaminen, palautteen antaminen, yhteinen vastuu ja työhyvinvoinnin tukeminen. (Akkila & Väisänen 2026, 41–43.)

Sujuva työarki ei synny sattumalta. Se rakentuu yhteisistä käytännöistä, toimivasta vuorovaikutuksesta ja siitä, että vastuuta kannetaan yhdessä. Sijaishuolto tarjoaa tähän yhden konkreettisen esimerkin, mutta sama ajatus on tunnistettavissa työelämässä laajemminkin: työhyvinvointi ei synny erillisinä tekoina, vaan siinä, että arki toimii.

Lähteet

Abraham, L., Elgie, S., Soares, V., Beale, C., & Hiller, R. 2022. A qualitative study of the views and experiences of those working in residential children’s homes. Scottish Journal of Residential Child Care. Vol.21(2). Viitattu 15.8.2025. Saatavissa https://strathprints.strath.ac.uk/84160/1/Abraha_etal_SJRCC_2022_A_qualitative_study_of_the_views_and_experiences.pdf

Akkila, J. & Väisänen, S. 2026. Työyhteisön toimivuuden ja työhyvinvoinnin edistäminen lastensuojelun sijaishuollossa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 10.4.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202605038995

Aro, A. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Helsinki: Alma Talent.

Heikkilä-Tammi, K., Larjovuori, R-L., Bordi, L., Nuutinen, S., Ahola, S. & Manka, M-L. 2025. Työhyvinvoinnin kokonaisvaltainen malli. Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä. Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa https://www.tyohyvinvointi.fi/

Järvinen, P. 2019. Onnistu esimiehenä. 14. painos. Helsinki: Alma Talent.

Laine, P. 2015. Oppimismahdollisuudet, osaaminen ja työhyvinvointi. Aikuiskasvatus. Vol. 35 (1), 30–46. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.94120

Lindström, S., Kandolin, I. & Pahkin, K. 2014. Esimiehenä kaupan alalla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 17.5.2026. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-500-8

Manka, M-L., Heikkilä-Tammi, K. & Vauhkonen, A. 2012. Työhyvinvointi ja tuloksellisuus. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos. Viitattu 24.3.2026. Saatavissa https://research.tuni.fi/app/uploads/2019/09/6c87d269-tyohyvinvointi-ja-tuloksellisuus.pdf

Mönkkönen, K. & Roos, S. 2023. Työyhteisötaidot digiajassa. Helsinki: Gaudeamus.

Puttonen, S., Hasu, M. & Pahkin, K. 2016. Työhyvinvointi paremmaksi. Keinoja työhyvinvoinnin ja työterveyden kehittämiseksi suomalaisilla työpaikoilla. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-652-4

Raatikainen, E., & Otonkorpi-Lehtoranta, K. 2023. Psykologista turvallisuutta tukeva työkulttuuri: Esteet ja edellytykset opetus- ja sosiaalialalla. Aikuiskasvatus. Vol. 43 (4), 257–272. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.33336/aik.130393

Suonsivu, K. 2014. Työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. 2 painos. Kuopio: Unipress.

Talentia 2020. Lastensuojelutyöntekijöiden työhyvinvointi pohjoispohjanmaalla. Raportti jäsenkyselyn tuloksista. Talentia Pohjois-Pohjanmaa ry. Viitattu 15.8.2025. Saatavissa https://www.talentia.fi/pohjois-pohjanmaa/wp-content/uploads/sites/14/2021/02/Lastensuojelun-tyontekijoiden-tyohyvinvointi.pdf

Yli-Kaitala, K. & Toivanen, M. 2021. Psykologinen turvallisuus vapauttaa työyhteisön potentiaalin. Työn tuuli 1/2021, 29–36. Viitattu 1.11.2025. Saatavissa https://www.henry.fi/media/ajankohtaista/tyon-tuuli/tyontuuli_012021_a4_20210602_.pdf#page=29

Kirjoittajat

Jenna Akkila on työterveyshoitaja, terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja, joka on valmistumassa LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuvan johtamisen YAMK-opinnoista.

Suvi Väisänen on sosionomi, joka on valmistumassa Sosiaali- ja terveysalan uudistavan johtamisen YAMK-opinnoista ja toimii kotiin vietävissä avopalveluissa sosiaalialalla.

Juha Roslakka työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/607456 (CC0)