Elämyksiä ja poteroita – miten digiä voisi kehittää matkailussa?

Suomea pidetään monessa mittarissa digitalisaation kärkimaana ja kuten kaikki tiedämme, luo digitalisaatio mahdollisuuksia monelle alalle. Mielenkiintoista on kuitenkin, miksi matkailusektori ei ole vielä – edes koronan paineessa – omaksunut laaja-alaisesti digielämysten käyttöönottoa. Joskus tuntuu, että jopa teollisuusyritykset ovat matkailua edellä.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Myynti ja markkinointi keskiössä

Suomessa puhutaan paljon digitalisaatiosta, ja varsinkin matkailussa sen merkitys on suuri. Etsiihän asiakas lähes poikkeuksetta tietoa verkosta, vertailee erilaisia palveluja ja lopulta ostaa mieluiten online-kanavasta. Tästä johtuen varmaankin ollaan matkailun kehittämisessä keskitytty pääasiassa myyntiin ja markkinointiin.

Tämä on toki perusteltua ja hyvä asia. Löydettävyys ja ostettavuus tulee tehdä helpoksi sekä kotimaiselle että ulkomaiselle asiakkaalle, jotta nämä löytäisivät muutkin kohteet kuin Helsingin ja Lapin. Käytännössähän tämä tarkoittaa nettisivujen suunnittelua niin, että hakukoneet löytävät ne, näkyvyyttä somekanavissa sekä webbikaupan ja erilaisten jakelukanavien ottamista käyttöön verkossa. Luonnollisesti tämä edellyttää myös tuotteiden ja palvelujen muokkaamista verkossa myytävään ja markkinoitavaan muotoon sekä erilaisten kanavien erityispiirteiden ymmärrystä.

Toisaalta edellä mainittuihin liittyvät tietoturva ja tekijänoikeudet sekä markkinoinnin automaatio sekä asiakkaan ymmärryksessä auttava tiedolla johtaminen ovat vielä aika vähäisellä huomiolla. Digitaalisia elämyksiä kehittää vain muutama yritys. Kiitos koronan, olemme kuitenkin kaikki oppineet toimimaan etäyhteyksien välityksellä ja hyödyntämään erilaisia digitaalisia apuvälineitä zoom-kokouksista aina virtuaalisiin treenisessioihin.

Digitaalisia elämyksiä moneen lähtöön

Niinpä vaatimus elämyksellisyydelle on lisääntynyt! Tämä ei tarkoita sitä, etteikö digitaalinen markkinointi ja myynti olisi edelleen tärkeää, mutta mikäli haluamme olla kilpailukykyisiä on meidän ajateltava perusasioiden edelle. Kysymys onkin, miten voidaan Suomen matkailuun ja matkailuyrityksille helposti tuottaa elämyksiä erilaisille kohderyhmille? Elämyksiä, jotka eivät pakosti edes työllistä yrittäjää yhtään lisää, kun ne on kerran luotu, mutta jotka tuovat muutaman euron kotiinpäin ja jotka tuottavat myös hiljaisella kaudella.

Yksi vaihtoehto on esimerkiksi 360-videon käyttö markkinointimateriaalina. Tätä käytetään jo asuntovälityksessä laajalti, ja se antaa asiakkaalle paremman mahdollisuuden tutustumiseen alueeseen tai hotellihuoneeseen. Sillä voidaan myös esitellä elämyksiä, joiden näkeminen ei ole varmaa, kuten luontoretken hirviä, karhuja tai vaikka saimaannorppa köllöttelemässä kivellä.

Digitalisaatiota voi hyödyntää myös erilaisten havainnollisten ja elämyksellistenkin ohjeiden tekemisessä. QR-koodilla tai AR-toteutuksena voidaan kuvata ohjevideo, joka näyttää miten puusaunan kiuas sytytetään tai miten roskat lajitellaan. Tämä ei ole uusi idea, vaan sitä tehdään jo muilla toimialoilla, joten miksi ei matkailussakin. Investointeina ne ovat maltillisia.

Tarinallistamista on Suomessa kehitetty ansiokkaasti, mutta sen voisi entistä tehokkaammin siirtää myös digiin, joka mahdollistaa tarinoiden esiintuomisen aivan uudella tavalla. Taulut voivat puhjeta puhumaan AR-sovelluksen avulla tai läheiseen metsään voi laatia oheispalveluksi AR- tai mobiilipelin, joka viihdyttää asiakkaita tai ohjaa asiakkaat sellaisiin paikkoihin, joissa nämä eivät muuten kävisi.

Virtuaalitodellisuus (VR) kuulostaa monesta tieteiselokuvasta tempaistulta, mutta teollisuudessa sitä hyödynnetään havainnollistamassa. Matkailussakin on muutamia kokeiluja mm. VR-lasit päässä tehdyistä ruokakokemuksista tai immersiivisestä hotellihuone-elämyksestä. Mahdollisuuksia toki on myös vaikka virtuaaliseen metsäretkeen tai kotisohvalta pelattavaan kulttuuriseikkailuun.

Pois poteroista ja innovoimaan

Suomi on pieni maa ja varsinkin ulkopuolelta katsottuna se sulautuu usein Skandinaviaan tai Eurooppaan. Ihmiset matkustavat pitkälti aktiviteettien ja palvelutarjooman pohjalta yksittäisen maakunnan, kunnan tai yrityksen sijaan. Vaikka aktiviteetti tai palvelu olisikin niin hyvä, että se itsessään houkuttelee asiakkaita paikalle, niin usein se kaipaa kaverikseen majoitusta ja sopivia ruokailuja – muuten moni asiakas jää tulematta.

Tämän myös kotimaan matkailijat ovat nostaneet esiin. Osaltaan kyse on perusnäkyvyydestä digissa eli hakukoneoptimoinnista, verkkosivuista, somesta jne., mutta myös yhteistyöstä, eli voidaanko asiakkaille tarjota sellaisia kokonaisuuksia, jotka saavat heidät tulemaan alueelle ja vielä jäämäänkin sinne.

Olisiko nyt siis aika kaivautua ulos poteroista ja ryhtyä yhteistyöhön? Samalla voisi asettaa tähtäimen digitaalisia elämyksiin ja digitaalisuuden tulevaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös yhteistyötä yli toimialojen. Tarvitaan vahvaa digitaalista, visuaalista ja muotoilun osaamista matkailun ja kulttuurin perustaitojen ohella. Samalla voidaan hyötyä niistä uusista ajatuksista ja ideoista, joita matkailupiirin ulkopuolelta tulevat toimijat tuovat keskusteluun. Näin voidaan nousta digitaalisuuden kärkimaaksi myös matkailussa.

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LABissa matkailun lehtorina ja e-Hospitality-hankkeen TKI-asiantuntijana. Johanna kuvaa itseään matkailun jokapaikanhöyläksi, jota ajaa eteenpäin vankka halu ravistaa ja kehittää matkailusektoria

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1635136 (CC0)

Julkaistu 8.11.2021