Arvioinnilla on kauaskantoiset vaikutukset opiskelijan elämään niin hyvässä kuin pahassakin. Parhaimmillaan arviointi tukee opiskelijan ammatillista kasvua läpi koko elämän, kun taas pahimmillaan se tuhoaa opiskelijan motivaatiota. Tässä artikkelissa keskitytään erilaisiin arviointitapoihin, sekä arvioinnin eettiseen tarkasteluun osana arviointiprosessia.

Kirjoittajat: Jaana Ahl & Marjut Lintunen

Arvioinnin tehtävä on ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa tavoitteiden saavuttamisessa opintojen aikana. Oppimisen arviointia tehdään opintojaksojen sekä oppimisprosessien aikana. Arvioinnilla tuetaan opiskelijan ammatillista kasvua sekä positiivisen minäkuvan kehittymistä. Arvioimalla opiskelijan ammatillisia valmiuksia tuotetaan tietoa opiskelijalle, opettajille, mahdollisille työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten (Kukkonen ym. 2008, 4). Nykyopetuksen sisältämässä arvioinnissa korostuu kuitenkin vielä vahvasti opiskelijoiden testaaminen elinikäisen oppimisen tukemisen sijaan (Virtanen ym. 2015).

Niin kuin jokaisessa ammatissa, myös opettajan työssä oma arvopohja ohjaa ja antaa suuntaviivoja työlle.  Omien asenteiden ja arvojen tunnistaminen ja tiedostaminen on erityisen tärkeää arvioinnin yhteydessä, sillä arviointi on vahva vallankäytön väline. Tarvitaan siis syvällistä eettistä itsereflektointia, jotta pystytään tunnistamaan taustalla vaikuttavat tekijät, ja huomioimaan ne osana arvioinnin eettisesti kestäviä toimintatapoja.

Atjonen (2013, 121) jäsentelee arviointia eettisestä näkökulmasta niin, että siinä tulee välttää vahinkoa, kunnioittaa autonomiaa, tehdä hyvää, olla oikeudenmukainen ja pysyä uskollisena. Lisäksi hän korostaa, että arvioijalta edellytetään systemaattista tarkastelua, rehtiyttä, pätevyyttä, kunnioitusta ja yleisen hyvän edistämistä. Tämä jäsentely tukee arvioijan eettisen itsereflektion merkitystä arvioinnin osana.

Arvioinnin monet muodot

Erilaisia arviointimenetelmiä tarvitaan, jotta jokaisella opiskelijalla olisi mahdollisuus onnistua, ja  näyttää osaamistaan eri tavoin. Koulutuksiin liittyvät arviointitavat on jaettu karkeasti summatiivisiin ja formatiivisiin.  Tämän lisäksi käytetään myös itsearviointia sekä vertaisarviointia, sekä erilaisia arviointitapojen yhdistelmiä (Virtanen ym. 2020, 123, 125).

Summatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan loppuarviointia, jossa arvioidaan, kuinka hyvin opiskelija on oppinut opiskeltavasta kokonaisuudesta oleellisimmat asiat. Tällöin arvioinnissa käytetään yhtä muistiin perustuvaa testaustapaa. Tätä arvioinnin muotoa on pidetty opettaja- ja koekeskeisenä. Sen nähdään johdattavan opiskelijat keskittymään muistamiseen ja arvosanoihin, sen sijaan että se tukisi oppimista. Formatiivisessa arvioinnissa puolestaan arviointia tapahtuu jo oppimisprosessin aikana. Näin tuetaan opiskelijan oppimista koko oppisprosessin ajan. Opiskelijalle annetaan palautetta oppimisesta. Sen avulla hän voi tunnistaa vahvuuksiaan ja kehittymisen kohteitaan, ja hän voi ohjata omaa edistymistään (Virtanen ym. 2020, 123-124).  Formatiivisessa arvioinnissa opiskelijalla on aktiivinen rooli ja hän osallistuu aktiivisesti oppimisprosessin arviointiin (Virtanen ym. 2020, 123-124; Virtanen ym. 2015).

Itsearvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan omaa arvioita osaamisestaan. Itsearviointi sitouttaa opiskelijan oppimiseen ja rohkaisee opiskelijaa rakentamaan syvemmän ymmärryksen aiheesta. Itsearvioinnin ajatellaan olevan itsesäätelytaidon kehittäjä, sekä taito, jonka jokaisen tulisi oppia osana elinikäisen oppimisen valmiuksiaan. Vertaisarvioinnissa opiskelijat arvioivat toistensa suorituksia. Toisen opiskelijan työn arvioiminen saa opiskelijan usein arvioimaan myös omaa työtään ja toimintaansa suhteessa muihin, jolloin arvioijankin oppiminen vahvistuu. Vertaisarviointia ja itsearviointia voidaan yhdistää opettajan toteuttamaan arviointiin. Monet tutkijat suosittelevatkin vertaisarviointia liitettäväksi erityisesti yhteisöllisiin oppimistilanteisiin, sillä vertaisarviointi on sosiaalista vuorovaikutusta edellyttävä käytäntö. Turvallinen ilmapiiri vertaisarviointitilanteessa tehostaa opiskelijoiden oppimista (Virtanen ym. 2020, 125).

LAB-ammattikorkeakoulussa arviointi perustuu osaamistavoitteiden saavuttamiseen. Arvioinnin kohteena voivat olla esimerkiksi suulliset ja kirjalliset tentit, harjoitustyöt, näytöt tai portfoliot (LAB 2023). Arviointi on opintojaksokohtaisesti joko summatiivista tai formatiivista ja siihen voi sisältyä itsearviointi tai vertaisarviointia. Opintojaksokohtaisella arvioinnilla ohjataan ja tuetaan opiskelijaa saavuttamaan ammatilliset pätevyysvaatimukset.

Arvioinnin eettiset näkökulmat

Keskustelussa arvioinnin eettisistä näkökulmista, voidaan pohtia esimerkiksi arvioinnin tarkoitusperiä, eettisiä periaatteita, arvioinnilla aikaansaatavia hyveitä tai sitä, missä hengessä arviointi toteutetaan.  Arviointia on tutkittu melko vähän juuri arviointieettisestä näkökulmasta. Opintoihin sisältyy jatkuvasti arviointitilanteita, joissa opiskelija ikään kuin alistetaan arvioinnin kohteeksi ilman, että hänellä on varaa valita, arvioidaanko häntä vai ei. Arviointi onkin yksi voimakkaimmista keinoista hallita ja kontrolloida opiskelijaa, vaikka arvioinnin perimmäinen tarkoitus on kasvun ja kehityksen tukeminen (Atjonen 2007, 31-32). Siksi arviointia tekevän opettajan tarkastelussa tulisi jatkuvasti olla hänen oma eettinen toimintansa ja suhtautumistapansa.

Tulevaisuudessa arviointi tulisi rakentaa siten, että se tukee opiskelijan elinikäistä oppimista. Oppimisesta saadun palautteen tulisi auttaa opiskelijaa kehittymään pitkäkestoisesti. Elinikäistä oppimista tukeva arviointi voidaan nähdä formatiivisena arviointina, sillä siinä arviointi ei kohdistu vain oppimisen ”lopputulokseen”, vaan se on jatkuva prosessi, joka perustuu useimmiten useampaan lähteeseen (Virtanen ym. 2020, 124). On huomioitava, että arviointimenetelmien yksipuolinen käyttö voi jopa piilottaa tärkeitä lahjakkuuden alueita, tai toisaalta myös korostaa tiettyjä oppimisvaikeuksia (Atjonen 2007, 34). Lisäksi on tiedostettava, että elinikäinen oppiminen on työelämän tulevaisuuden suunta. Tässä tukeminen auttaa opiskelijoita menestymään tulevaisuudessa työelämässä.

Käytetäänpä sitten mitä arviointitapaa tai niiden yhdistelmää tahansa, opiskelijan tulee tietää, mihin arviointi perustuu. Jo opintojakson alkaessa ja opiskelijan rakentaessa orientaatioperustaansa, hänellä täytyy olla selvillä arvioinnin perusteet. Arviointiperusteiden ja – tapojen tulee olla läpinäkyviä ja eettisen tarkastelun kestäviä.

Tulevaisuudessa arviointitapojen tulee siis monipuolistua, jotta jokainen opiskelija pääsee näyttämään osaamisensa ja edistymisensä itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Näin jokaisella on tasavertaiset mahdollisuudet onnistua ja näyttää todellinen osaamisensa. Jokaisessa neljässä arviointitavassa on paljon hyvää. Oleellista on, että niitä osataan käyttää opiskelijan oppimista tukevalla tavalla.

Lähteet

Atjonen, P. 2007. Eettinen näkökulma arviointiin: Miten ja kenen hyvää etsitään? Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu. Helsingin yliopisto. Viitattu 24.1.24. Saatavissa http://hdl.handle.net/10224/4597

Atjonen, P. 2013. Arvioinnin eettiset periaatteet. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/285493181_Arvioinnin_eettiset_periaatteet

Kukkonen, P., Kurki, A. & Tamminen, E. 2008. Opiskelijan arvioinnin hyviä käytäntöjä. Opetushallitus. Viitattu 8.1. Saatavissa https://opeopinnotblog.files.wordpress.com/2017/02/opiskelijan_arvioinnin_hyvia_kaytantoja.pdf

LAB–ammattikorkeakoulu. Opintosuoritusten arviointi. Viitattu 24.1.2024. Saatavissa https://elab.lab.fi/fi/opintojen-suorittaminen/opintoja-ohjaavat-saadokset-ja-ohjeet/opintosuoritusten-arviointi

Virtanen, A., Mäkinen, T., Klemola, U., Lauritsalo, K. & Tynjälä, P. 2020. Arviointi ja palaute oppimista tukemassa. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 8.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202003032256

Virtanen, V., Postareff, L., Hailikari, T. 2015. Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka. Viitattu 2.2.24. Saatavissa https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/

Kirjoittajat

Jaana Ahl toimii asiantuntijana LABin hyvinvointiyksikössä ja tekee satunnaisesti tuntiopettajan työtä. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.

Marjut Lintunen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hänen mielenkiinnon kohteena ovat sisätauti–kirurgisen hoitotyön koulutuksen kehittäminen sekä työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen.

Artikkelikuva: Monipuolisten arviointitapojen merkitys korostuu silloin, kun arvioinnilla halutaan tukea elinikäistä oppimista. (Kuva: Teemu Rasi)

Julkaistu 8.2.2024

Viittausohje

Ahl, J. & Lintunen, M. 2024. Eettisesti kestävillä arviointitavoilla tuetaan opiskelijan elinikäistä oppimista. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/eettisesti-kestavilla-arviointitavoilla-tuetaan-opiskelijan-elinikaista-oppimista/