Julkisuudessa käytävä rasismikeskustelu on usein yksipuolista, negatiivista ja syyllistävää, siksi on hyvä laajentaa keskustelua yhteiskunnan moninaisuuden suuntaan. Moninaisuus lisää työyhteisöjen innovaatiokyvykkyyttä ja luovuutta, mutta moninaisuuden hyödyntäminen organisaatioissa positiivisella tavalla edellyttää hyvää johtamista ja moninaisuusosaamista. Tässä artikkelissa kuvataan LAB ammattikorkeakoulun toimintaa moninaisuusosaamisen kehittämiseksi.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen & Marja Kiijärvi-Pihkala

Moninaisuus ja monimuotoisuus tarkoittavat käsitteinä samaa ja ovat alkaneet korvata monikulttuurisuuden käsitettä. Moninaisuudella viitataan ihmisten erilaisuuteen, jota määrittelee esimerkiksi ikä, kansalaisuus, kieli, uskonto, koulutus, sukupuoli ja seksuaalinen suuntautuminen, poliittinen ja taloudellinen asema. Ihmisten taustat ovat aina erilaisia myös saman kulttuuritaustan omaavilla, tämä kulttuurinen variaatio on tärkeää huomata ja ymmärtää ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset ominaisuudet ja piirteet. (Lundqvist ym. 2020; TEPA-termipankki; Työ- ja elinkeinoministeriö 2021, 2022) Moninaisuus on käsitteenä positiivinen eikä se sisällä ihmisten ja ryhmien välistä arvottamista poiketen näin oleellisesti rasismin käsitteestä. Ihmisten ominaisuudet ovat keskeisiä identiteettiin liittyviä tekijöitä, joita moninaisuudessa huomioidaan ja kunnioitetaan ja hyväksytään ihminen sellaisena kuin hän on (Kulttuuria kaikille 2023).

Työterveyslaitoksen (2023) mukaan moninaisuudella on myönteisiä vaikutuksia työyhteisöissä ja se tarjoaa useita hyötyjä, jotka liittyvät työpaikan innovatiivisuuteen ja luovuuteen positiivisesti, asiakastyytyväisyyteen sekä uusien asiakasryhmien löytymiseen, työpaikan houkuttelevuuteen, henkilöstön työtyytyväisyyteen ja organisaation julkisuuskuvaan. Moninaisuus organisaation henkilöstössä vaatii kuitenkin osaavaa johtamista niin että hyödyt moninaisuudesta tulevat organisaation eduksi.

LAB-ammattikorkeakoulu edistää moninaisuusosaamista

LAB ammattikorkeakoulun keskeisenä strategisena tavoitteena on kehittää työelämää parempaan ja kestävämpään suuntaan sekä kouluttaa työelämään osaavia ammattilaisia (LAB 2023). LAB on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja pyrkii edistämään innovaatioita, joilla edistetään yhteiskunnan ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä yhteistyössä työelämän kanssa (LAB 2021). Sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä edistämään on perustettu DiversityLab, joka on moninaisuuskysymyksiin perehtynyt osaamiskeskittymä.

DiversityLab:ssa on mahdollisuus oppia, tutkia ja edistää moninaisuutta monialaisesti ja tekemisen kautta. DiversityLab kokoaan yhteen opiskelijat, opettajat ja TKI-toimijat, jotka haluavat lisätä moninaisuusosaamista ja –ymmärrystä yhteistyössä julkisten, yksityisten ja järjestötoimijoiden kanssa. Toiminnan tulokset tulevat näkymään työelämässä, aluekehittämisessä, tutkimusyhteisössä sekä ammattikorkeakoulun sisällä moninaisuusosaamisena. Moninaisuusosaamisen kehittäminen on huomioitu myös opetussuunnitelmissa opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä esimerkiksi hyvinvointialalla, jossa moninaisuus valittiin yhdeksi keskeiseksi opintojen läpikulkevaksi juonteeksi. Alla olevassa kuviossa (Kuvio 1.) on kuvattu toiminnan kokonaisuutta, jossa tutkimus, koulutus ja työelämän kehittäminen ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja tuottavat yhteistyössä sosiaalista ja kulttuurista moninaisuusosaamista kestävällä tavalla työyhteisöihin.

DiversityLab toiminnan kokonaisuus. Keskellä Diversitylab, organisaatiokulttuuri, best of both worlds. Ympärillä toisiinsa liittyvillä nuolilla yhdistyvät kehittäminen, koulutus, tutkimus. Tutkimusaiheet nouset työelämän ja alueen tarpeesta. Tutkimus tuottaa tietoa koulutukseen ja kehittämistyöhön. Monialaiset ja työelämälähtöiset oppimisympäristöt. Työelämän kehittäminen, nopeat kokeilut ja hanketoiminta
Kuvio 1. DiversityLab toiminnan kokonaisuus (Hannele Tiittanen & Marja Kiijärvi-Pihkala 2023)

DiversityLab:n toiminnan suunnittelijat ovat lehtoreita, yliopettajia ja TKI-asiantuntijoita LABin eri yksiköistä. He ovat asiantuntijoita moninaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Erityisen vahvaa osaaminen on maahanmuuttajien kotoutumiseen, työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä, nämä teemat ovat viime vuosina olleet keskiössä useissa kehittämis- ja tutkimushankkeissa. Jatkossa DiversityLab laajentuu käsittelemään myös muita monimuotoisuuden alueita.

Moninaisuuskoulutusta tarvitaan valmistautumisessa tulevaisuuden työyhteisöihin

Työpaikat ovat nyt jo monimuotoisia ja tulevaisuudessa monimuotoisuus tulee lisääntymään. Työpaikoilla on kulttuuritaustaltaan, uskonnoltaan ja iältään erilaisia ihmisiä, jolloin yhdenvertaisuuden ja sosiaalisen vastuullisuuden kysymykset tulevat konkreettisiksi asioiksi työyhteisöissä. Onnistuneen monimuotoisuuden rakentaminen työyhteisöissä vaatii halua uudistua ja kehittyä niin että moninaisuus ei ole uhka vaan mahdollisuus ja toivottava tila, joka lisää organisaation kilpailukykyä. Moninaisuuden positiiviset vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten moninaisuutta vaalitaan ja hyödynnetään työyhteisöissä. Moninaisuus haastaa työyhteisöjen ajatusmalleja ja käytäntöjä, jolloin tarvitaan tietoista vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja yhteisen ymmärryksen ja sitä kautta luottamuksen rakentamista. (Ahonen 2017; Dufva ym. 2021.)

Vaikka työyhteisöjen moninaisuuteen suhtautumisessa on liikuttu positiivisempaan suuntaan (Bergbom ym. 2020), niin moninaisuusosaamisen lisäämistä tarvitaan akuutisti monilla työpaikoilla. Esimerkiksi Terveydenhuollon ammattiyhdistyksen (Tehy 2023) teettämässä tuoreessa selvityksessä tulee esille, että terveydenhuollon organisaatiot ovat huonosti valmistautuneita maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden vastaanottamiseen. Tämä näkyy työyhteisöissä epätasa-arvoisena ja syrjivänä kohteluna ja ennakkoluuloina, esimerkiksi osaamista ei arvosteta ja lomat ja työtehtävät jaetaan epätasa-arvoisesti. Monimuotoisuusbarometrissä (Bergbomin ym. 2020) tulee myös ilmi, että ennakkoluuloisuutta ja suvaitsemattomuutta koetaan erityisesti sellaisissa työyhteisöissä, joissa monimuotoistuminen on vasta aluillaan. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden- edistäminen on entistä tärkeämpää organisaatioiden toimintakulttuureissa ja strategisissa tavoitteissa.

Lähteet

Ahonen, K. 2017. Tulevaisuuden työpaikka – monimuotoisuutta sietävä vai monimuotoisuutta vaaliva? Viitattu 9.9.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/tulevaisuuden-tyopaikka-monimuotoisuutta-sietava-vai-monimuotoisuutta/

Bergbom, B., Toivanen, M. & Väänänen, A. 2020. Monimuotoisuusbarometri 2020: Fokuksessa rekrytointikäytännöt ja monikulttuurisuus. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 26.9.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619471

Dufva, M., Salovjew-Wartiovaara, A., Vataja, K. 2021. Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Viitattu 9.9.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/tyon-tulevaisuudet-megatrendien-valossa/

Kulttuuria kaikille 2023. Mitä on moninaisuus? Viitattu 31.7.2023. Saatavissa https://www.kulttuuriakaikille.fi/moninaisuus_mita_on_moninaisuus

LAB 2021. Report on Sustainability 2021. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2022-08/LAB-Sustainability-Report-2021.pdf

LAB 2023. The Best of Both Worlds. Strategy 2030. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa https://lab.fi/sites/default/files/2023-02/LAB%20Strategy%202030.pdf

Lundqvist, K., Luoto, J. & Siren, H. 2020. Kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen koulussa: käsitteitä. Teoksessa J. Luoto. (toim.) PELIMO : opettajan opas. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 133. 8 – 13. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9522167576.pdf

Tehy. 2023. Tehy selvitti: Sote-alalla ei ole valmistauduttu riittävän hyvin ulkomaalaistaustaisten hoitajien vastaanottamiseen. Viitattu 21.9.2023. Saatavissa https://www.tehy.fi/fi/tiedote/tehy-selvitti-sote-alalla-ei-ole-valmistauduttu-riittavan-hyvin-ulkomaalaistaustaisten

TEPA-termipankki. Viitattu 1.8.2023. Saatavissa https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/moninaisuus

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Kotoutumisen sanasto: 1. laitos. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-931-5

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Monimuotoisuudesta menestystä: tietoa ja työkaluja työnantajalle. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. TEM oppaat ja muut julkaisut 2022:1. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-720-5

Työterveyslaitos. 2023. Monimuotoinen työelämä. Viitattu 31.7.2023. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/monimuotoinen-tyoelama

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen, toimii yliopettajana LAB ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Marja Kiijärvi-Pihkala, toimii TKI-asiantuntijana LAB ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ruoka-terveellinen-kuiva-tori-3368291/ (Pexels License)

Julkaistu 27.9.2023

Viittausohje

Tiittanen, H. & Kiijärvi-Pihkala, M. 2023. DiversityLab lisää moninaisuusosaamista. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/oletus/diversitylab-lis…naisuusosaamista/