Digiteknologia on ollut jo kymmeniä vuosia yritysten käytössä. Teknologian viime vuosien räjähdysmäinen kehitys on mullistanut liiketoimintaympäristöjä ja on tultu tilanteeseen, jossa yritys ei enää pärjää markkinoilla, ellei hyödynnä digiteknologiaa tavalla tai toisella. Osa yrityksistä lähtee muutokseen teknologia edellä, toisissa liiketoimintakysymykset ohjaavat muutosprosessia. Tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä siitä, kuinka yrityksen tulisi muutos digin hyödyntämiseen tehdä, ja miten digi tulisi kytkeä organisaation strategiaan. Selvitimme digitaalisen liiketoimintastrategian, digiteknologioiden kartoituksen ja yrityksen suorituskyvyn välisiä suhteita päijäthämäläisissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Kirjoittajat: Sariseelia Sore, Juhani Ukko, Minna Saunila, Mina Nasiri, Tero Rantala ja Hannu Rantanen

Digi organisaation strategiassa

Strategia on käytännössä suunnitelma johonkin tavoitteiseen pääsemiseksi. Liiketoimintastrategiassa puolestaan kuvataan, miten organisaatio voi saavuttaa tavoitteensa. Kun liiketoimintastrategiassa huomioidaan, miten digiteknologioita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa kilpailuedun saavuttamiseksi, on kyse digitaalisesta liiketoimintastrategiasta (Bharadwaj ym. 2013, 472). Digitaalinen liiketoimintastrategia sisältää päätöksiä, jotka liittyvät digiteknologian käyttöönottoon arvon tuottamiseksi yritykselle ja yrityksen suorituskyvyn parantamiseksi (Goerzig ja Bauernhansl 2018). Digitaalisessa liiketoimintastrategiassa viitataan tyypillisesti yrityksen visioon tulevaisuuden digitaalisista liiketoimintamalleista, mutta siinä ei useinkaan tarjota selkeitä suuntaviivoja digitaalisen muutoksen todellisiin vaiheisiin (Hess ym. 2016). Sen sijaan erillinen digitaalisen muutoksen strategia pyrkii kuvaamaan, kuinka tällaista organisaationlaajuista digitaalista liiketoimintastrategiaa voitaisiin toteuttaa ja kehittää (Hess ym. 2016; Matt ym. 2015). Siitä, miten digi kytketään organisaation strategiaan parhaan hyödyn saavuttamiseksi, ei ole tutkijoiden joukossa yhteistä kantaa. Tähdellistä kuitenkin on se, että yrityksessä ratkaistaan, miksi ja missä toiminnoissa digiteknologioita hyödynnetään sekä miten ja kenen toimesta hyödyntäminen toteutetaan. (Schumacher ym. 2016; Akdil ym. 2018; Büyüközkan & Göçer 2018.)

Digiteknologioiden aktiivinen kartoitus tärkeätä

Digin strategiaan kytkemisen lisäksi on tärkeää tietää, mitä teknologioita on olemassa ja miten ne soveltuvat yrityksen toimintoihin. Yritysten tulisikin Nylénin ja Holmströmin (2015) mukaan aktiivisesti kartoittaa uusia ja kehittyviä digiteknologioita, ja selvittää millaisiin toimintoihin niitä voisi omassa liiketoiminnassa hyödyntää. Tyypillistä tänä päivänä on valjastaa digiteknologioita liiketoimintatiedon hyödyntämiseen. Koska ilman asiakkaita ei ole liiketoimintaa, uudet teknologiat on tärkeätä kyetä valjastamaan erityisesti asiakkaiden käyttäytymisen ja mieltymysten seurantaan (Nylén & Holmström 2015). Tiedon systemaattinen kerääminen ja analysointi mahdollistaakin asiakaskokemuksen parantamisen, mutta myös esimerkiksi tuotantoprosessin tehostamisen. Näissä onnistuminen parantaa yrityksen suorituskykyä, joten voi olettaa, että digin sisällyttäminen organisaation strategiaan ja digiteknologioiden aktiivinen kartoitus edesauttavat yrityksen tuloksen kohentumista. LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu selvittivät digiUP-hankkeen puitteissa, pitääkö tämä paikkansa Päijät-Hämeen alueen pk-yrityksissä.

Digistrategian ja -teknologian kartoituksen vaikutus päijäthämäläisten pk-yritysten suorituskykyyn

Selvityksessä ilmeni, että digin huomioiminen yrityksen strategiassa ei yksin riitä yrityksen suorituskyvyn parantamiseen. Itse asiassa digitaalisella liiketoimintastrategialla voi yksistään hyödynnettynä olla haitallinen vaikutus yrityksen suorituskykyyn. Tämän voi tulkita siten, että digitaalisessa liiketoimintastrategiassa viitataan yrityksen visioon tulevaisuuden digitaalisista liiketoimintamalleista, mutta siinä ei kuvata todellisia muutosvaiheita, joita tarvitaan uusien digiteknologioiden onnistuneessa adoptiossa (vrt. Hess ym. 2016). Koska digi on huomioitu strategiassa, kuvitellaan että digitransformaatio on hallinnassa, mutta ainakaan päijäthämäläisissä pk-yrityksissä näin ei ole. Yritysjohdon tulisi siten olla tietoisia digitaalisen liiketoimintastrategian yksinomaisen käytön harhaan johtavista uskomuksista yritysten suorituskyvyn parantamisessa.

Selvityksessä nousi esille, että digitaalinen liiketoimintastrategia vaikuttaa yrityksen suorituskykyä parantavasti aktiivisen digiteknologian kartoituksen kautta (kuva 1). Tämä tarkoittaa, että digitaalinen liiketoimintastrategia on ohjannut yritystä tekemään digiteknologioiden kartoitusta, millä puolestaan on selvä kohentava vaikutus yrityksen suorituskykyyn. Yritysten kannattaa siis aktiivisesti kartoittaa mahdollisuuksia, joita teknologiset ratkaisut tarjoavat oman liiketoimintansa kehittämiseksi nykyisen digitalouden aikakaudella. Selvityksen mukaan siirtyminen digiteknologian hyödyntäjiin avaa yrityksille monia uusia kehitysmahdollisuuksia riippumatta niiden koosta, kypsyydestä tai kilpailutilanteesta.

Kuva 1. Digitaalisen liiketoimintastrategian ja digiteknologian kartoituksen vaikutus päijäthämäläisten pk -yritysten suorituskykyyn (Kuva: Sariseelia Sore)

Strategisella ajattelulla kohti digitransformaatiota

Vaikkei siitä miten digi kytketään strategiaan ole yksimielisyyttä, ollaan yksimielisiä siitä, että saavuttaakseen parhaan hyödyn liiketoiminnassaan yrityksen on lähestyttävä digin hyödyntämistä strategisen ajattelun kautta (Ukko ym. 2020). Hess ym. (2016) väittävät, että yrityksissä tulisi olla erillinen strategia digitaaliselle transformaatiolle. Tämä luotsaisi yritykset digiteknologian integroinnin ja sen käytöstä johtuvan muutosprosessin läpi. Sitä ei vielä tiedetä, voisivatko pk-yritykset hyötyä tällaisesta erillisestä strategiasta vastaavasti kuin laatimalla digitaalisen liiketoimintastrategian ja kartoittamalla aktiivisesti digiteknologioita.

Lähteet

Akdil, K. Y., Ustundag, A. & Cevikcan, E. 2018. Maturity and readiness model for industry 4.0 strategy. Teoksessa: Ustundag, A. & Cevikcan, E. Industry 4.0: Managing The Digital Transformation. Springer Series in Advanced Manufacturing. Cham: Springer International Publishing. 61-94.

Bharadwaj, A., El Sawy, O. A., Pavlou, P. A. & Venkatraman, N. 2013. Digital business strategy: Toward a next generation insights. MIS Quarterly, 37(2), 471-482.

Büyüközkan, G. & Göçer, F. 2018. Digital supply chain: literature review and a proposed framework for future research. Computers in Industry. 97, 157-177.

Hess, T., Matt, C., Benlian, A. & Wiesböck, F. 2016. Options for formulating a digital transformation strategy. MIS Quarterly Executive, 15(2).

Nylén, D. & Holmström, J. 2015. Digital innovation strategy: A framework for diagnosing and im-proving digital product and service innovation. Business Horizons, 58(1), 57-67.

Schumacher, A., Erol, S., & Sihn, W. 2016. A maturity model for assessing Industry 4.0 readiness and maturity of manufacturing enterprises. Procedia CIRP. 52, 161-166.

Ukko, J., Sore, S., Saunila, M. & Rantala, T. 2020. Digistrategia erottaa jyvät akanoista myös pk-yrityksissä. LAB Pro. [Viitattu 9.4.2020]. Saatavissa: http://www.labopen.fi/lab-pro/digistrategia-erottaa-jyvat-akanoista-myos-pk-yrityksissa/

Kirjoittajat

Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä sekä #DigiLAHTI- että digiUP-hankkeissa.

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, digitaaliseen transformaatioon sekä kestävään arvonluontiin.

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös digiUP-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Mina Nasiri työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy digitaaliseen transformaatioon, suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen sekä kestäviin strategioihin.

Tero Rantala työskentelee tutkijatohtorina LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.

Hannu Rantanen on teollisuustalouden professori LUT-yliopistossa. Hänen tutkimustoimintansa kohdistuu suorituskyvyn mittaamiseen ja johtamiseen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/948715 (CC0)

Julkaistu 24.4.2020

Artikkeli on kirjoitettu digiUP – Digitaalisen transformaation johtaminen -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä Päijät-Hämeen alueen yritysten valmiuksia yhdistää digi osaksi strategiaa ja strategisen tason toimintoja. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto ja LAB -ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Viittausohje

Sore, S., Ukko, J., Saunila, M., Nasiri, M., Rantala, T. & Rantanen, H. 2020. Digiteknologioiden kartoituksella merkittävä rooli yrityksen suorituskykyyn. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/digiteknologioiden-kartoituksella-merkittava-rooli-yrityksen-suorituskykyyn/

 

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logo   Euroopan unioni euroopan aluekehitysrahasto logoDigiUp hankkeen logo