Olemme jo pitkään olleet tilanteessa, jossa digitaalisten teknologiat ohjelmistoineen ja laitteineen ovat kehittyneet niin määrällisesti kuin toimivuudeltaan kovaa vauhtia. Monille pk-yrityksille tämä on tarkoittanut suurta ponnistusta, joissa pienillä resursseilla tulisi pystyä uudistumaan vähintään kilpailijoiden tahdissa ja mieluummin vielä nopeammin. Tämä on johtanut tilanteeseen, joissa osa yrityksistä on lähtenyt digitalisoimaan kaikkea mitä heille on osattu ehdottaa. Vastaavasti toiset yritykset ovat pyrkineet välttämään digitaalisten teknologioiden käyttöönottoa viimeiseen asti. Yhteistä molemmille lähestymistavoille on, että ne ovat irrallaan yritysten strategioista. Selvitimme Päijät-Hämeen alueella, miten yritykset kokevat digitaalisuuden ja strategian välisen yhteyden.

Kirjoittajat: Juhani Ukko, Sariseelia Sore, Minna Saunila ja Tero Rantala

Onko digistrategialle tarvetta?

Voidaan perustellusti todeta, että digitaaliset teknologiat ovat tällä hetkellä jo niin kehittyneitä, että ne tulisi huomioida yritysten strategiatyössä tavalla tai toisella. Tämä on tärkeää yritysten menestymisen kannalta, mutta liittyy myös keskeisesti esimerkiksi asiakkaiden muuttuneisiin vaatimuksiin sekä toimialakohtaiseen teknologiakehitykseen ja kilpailutilanteeseen. Se onko yrityksellä erillinen digistrategia vai onko digitalisaatio otettu osaksi koko yrityksen strategiaa ei ole niin merkittävä asia. Pk yrityksissä olisi kuitenkin syytä tehdä jonkinlainen strateginen jumppa, jossa selvitetään missä toiminnoissa ja miksi digitaalisia teknologioita tulee hyödyntää. Yhtä tärkeää on miettiä miten ja kenen toimesta hyödyntäminen tapahtuu. Strategiatyö voidaan aloittaa selvittämällä ovatko suurimmat kehittämisen paikat ja pullonkaulat strategisiin tavoitteisiin pääsemisen kannalta esimerkiksi asiakkaiden tavoitettavuudessa ja hankinnassa, tuotantoprosesseissa, toimitusketjussa, vai tuotteiden ja palveluiden houkuttelevuudessa. Vasta tämän jälkeen on syytä pohtia, mitä digitaalisia teknologioita on syytä ottaa käyttöön yrityksessä. (Schumacher et al. 2016; Akdil et al. 2018; Büyüközkan & Göçer 2018)

Asiakkaiden tavoittaminen ja asiakasarvon lisääminen

Jos yritys havaitsee strategisen pullonkaulan olevan myynnissä ja markkinoinnissa, on yritys luultavasti tilanteessa, jossa palveluiden ja tuotteiden tuotannossa on kapasiteettia, mutta asiakkaista on pulaa. Tämä ei johdu välttämättä yrityksestä itsestään, vaan esimerkiksi siitä, että kilpailijat markkinoivat ja myyvät tuotteitaan aggressiivisesti digitaalisissa kanavissa. Tässä tilanteessa yrityksen tulee päättää, miten he lähtevät toteuttamaan digitaalista markkinointia ja myyntiä omista tarpeistaan käsin. Keskeistä on varmistaa, että esimerkiksi kotisivut, verkkokauppa ja sosiaalisen median kanavat tavoittavat riittävän asiakasjoukon, ja että tuote- ja palvelutarjooma on avattu riittävän syvästi ja laajasti. Yhtä tärkeää on pystyä keräämään ja jalostamaan asiakasdataa, jotta ymmärretään mitä asiakas todella haluaa nyt ja tulevaisuudessa. Liian usein keskitytään seuraamaan ainoastaan asiakaspolkua, jolloin ymmärrys asiakkaan haluista ja toiveista jää arvoitukseksi, ja aito lisäarvon tuottaminen asiakkaalle jää arvailujen varaan. (Büyüközkan & Göçer 2018)

Oman toiminnan kehittäminen

Yritys voi myös olla tilanteessa, jossa asiakkaita riittäisi, mutta tuotetta tai palvelua ei pystytä tuottamaan riittävällä volyymilla. Tällöin strateginen pullonkaula liittyy tuotantoon ja toimitusketjuun. Tässä tilanteessa yrityksen täytyy selvittää, pystytäänkö tuotantoa tehostamaan lisäämällä automaatiota ja hyödyntämällä digitaalisia toimintoja niin omassa toiminnassa kuin toimitusketjussa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten toimintojen hyödyntämistä tuotannon, hankinnan ja toimittajien eri toimintojen integroinnissa ja kommunikoinnissa. Mikäli digitaalisten toimintojen käyttöönotto ja hyödyntäminen vaativat merkittävästi uutta osaamista, tulee selvittää, mitkä tuotantovaiheet toteutetaan itse ja mitkä hankitaan ja operoidaan yrityksen ulkopuolelta. Esimerkkinä voidaan ajatella, että perinteiseen fyysiseen tuotteeseen halutaan yhdistää digitaalinen palvelu, jossa fyysisen laitteen toimintaa voidaan seurata ja monitoroida (Akdil et al. 2018). Tällöin voi olla tarkoituksenmukaista hankkia digitaalinen palvelu, ainakin monitoroinnin ja data-analyysin osalta, oman yrityksen ulkopuolelta.

Toimintaympäristön hallinta

Digitaalisten teknologioiden yhteyttä yrityksen strategiatyöhön on pohdittava myös toimintaympäristön, toimialan ja kilpailutilanteen näkökulmista. Jos yritys havaitsee, että omalla toimialalla uusien digitaalisten teknologioiden käyttöönotto tapahtuu nopeasti, on tähän kyettävä reagoimaan. Edes markkinajohtajuus ei välttämättä auta, jos kilpailijat muuttavat toimialaa niin, että koko liiketoimintamalli ja ansaintalogiikka muuttuvat. Nämä muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi asiakkaiden vaatimuksiin, ja vaikka perustuote ja -palvelu olisivatkin kunnossa, vanha toimintamalli ei enää riitä tai ole kannattava. Yritysten tuleekin pystyä strategisella tasolla tarkastelemaan ja skannaamaan digitaalisten teknologioiden kehitystä ja hyödyntämistä koko yhteiskunnassa, omalla toimialallaan sekä omassa toiminnassaan.

Kokemuksia digistrategiasta Päijät-Hämeessä

LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu ovat #DigiLAHTI-hankkeen puitteissa selvittäneet digistrategioiden ja liiketoiminnan eri osa-alueiden välistä yhteyttä päijäthämäläisissä pienyrityksissä. Liiketoiminnan osa-alueista otettiin huomioon sekä taloudellinen, sosiaalinen että ympäristöllinen kestävyys. Kuvassa 1 on esitetty päijäthämäläisten pk-yritysten digistrategioiden vaikutuksia. Jos digistrategiassa keskityttiin asiakasarvon lisäämiseen tai oman toiminnan kehittämiseen digiä hyödyntäen, sillä koettiin olevan vaikutusta kaikkiin kolmeen kestävän liiketoiminnan osa-alueeseen; taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen. Kuitenkin, jos digistrategian lähtökohtana oli toimintaympäristön hallinta, vastaavaa vaikutusta ei koettu olevan. Digistrategialla nähtiin siis olevan arvoa erityisesti silloin kun sillä tavoitellaan asiakasarvon lisäämistä tai oman toiminnan kehittämistä. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että yritysten kova kilpailutilanne ja kasvuhalukkuus lisäsivät niiden kiinnostusta hyödyntää digistrategioita.

Digistrategioiden tavoitteet ja vaikutukset kestävään liiketoimintaan päijäthämäläisissä pienyrityksissä

Kuva 1. Digistrategioiden tavoitteet ja vaikutukset kestävään liiketoimintaan päijäthämäläisissä pienyrityksissä. (Kuva: Minna Saunila)

#DigiLAHTI- ja digiUP-hankkeet kehittävät päijäthämäläisten yritysten digiosaamista
Artikkeli on kirjoitettu sekä #DigiLAHTI – Uutta kasvua digitaalisuudesta pk-yrityksille että digiUP – Digitaalisen transformaation johtaminen hankkeissa. #DigiLAHTI-hankkeen tavoitteena on tehostaa yritysten prosesseja kehittämällä uusia toimintamalleja, palveluita ja tuotteita yritysten toimintaa digitalisoimalla. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto, LAB ammattikorkeakoulu ja Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. DigiUP-hankkeen tavoitteena on lisätä alueen yritysten valmiuksia yhdistää digitalisuus osaksi strategiaa ja strategisen tason toimintoja. Hankkeen toteuttajina toimivat LUT-yliopisto ja LAB ammattikorkeakoulu. Molempia hankkeita rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto ja Päijät-Hämeen liitto.

Lähteet

Akdil, K. Y., Ustundag, A. & Cevikcan, E. 2018. Maturity and readiness model for industry 4.0 strategy. Teoksessa: Ustundag, A. & Cevikcan, E. Industry 4.0: Managing The Digital Transformation. Springer Series in Advanced Manufacturing. Cham: Springer International Publishing. 61-94.

Büyüközkan, G. & Göçer, F. 2018. Digital supply chain: literature review and a proposed framework for future research. Computers in Industry. 97, 157-177.

Schumacher, A., Erol, S., & Sihn, W. 2016. A maturity model for assessing Industry 4.0 readiness and maturity of manufacturing enterprises. Procedia CIRP. 52, 161-166.

Kirjoittajat

Juhani Ukko toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen ja sen eri ulottuvuuksiin, kuten palveluliiketoimintaan, digitaaliseen transformaatioon sekä kestävään arvonluontiin.

Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa vastuuopettajana digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa. Lisäksi hän toimii LABin osatoteutuksen projektipäällikkönä sekä #DigiLAHTI-hankkeessa että digiUP-hankkeissa.

Minna Saunila toimii erikoistutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy innovaatioihin, palveluliiketoimintaan ja kestävään arvonluontiin. Hän toimii myös #DigiLAHTI-hankkeen LUT-yliopiston osahankkeen projektipäällikkönä.

Tero Rantala työskentelee nuorempana tutkijana LUT-yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy suorituskyvyn johtamiseen digitaalisessa liiketoimintaympäristössä sekä kestävän liiketoiminnan ja kiertotalouden suorituskyvyn johtamiseen.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/45505 (CC0)

Julkaistu 9.3.2020

Viittausohje

Ukko, J., Sore, S., Saunila, M. & Rantala, T. 2020. Digistrategia erottaa jyvät akanoista myös pk-yrityksissä. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: http://www.labopen.fi/lab-pro/digistrategia-erottaa-jyvat-akanoista-myos-pk-yrityksissa/

Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020 logoEuroopan unioni euroopan aluekehitysrahasto logoDigiLahti hankkeen logoDigiUp hankkeen logo