Digitalisaation vaikutus osaamistarpeisiin taloushallinnossa

Digitalisaation aikaansaama muutos taloushallinnossa on ollut merkittävä viimeisten vuosien aikana. Sekä välineet että itse työ on kokenut huomattavan muodonmuutoksen. Yhä useammat yritykset ottavat sähköiset järjestelmät käyttöönsä. Muutos on vaatinut taloushallinnon ammattilaisilta runsaasti uuden tietotaidon sisäistämistä ja oman osaamisen kehittämistä. Tulevaisuudessa vaatimusten yhä lisääntyessä yksilön tulee pystyä vastaamaan muuttuviin osaamistarpeisiin ja kehittyä ammatillisesti monipuolisten vaatimusten keskellä.

Kirjoittajat: Nadia Saavalainen ja Leea Kouhia

Taloushallinnon digitalisaatio

Taloushallinnon digitalisaation tarkoituksena on paperittomuus ja eri prosessien automatisointi. Sen periaatteena voidaan myös pitää toimintojen tehostamista toimintaketjuja suoraviivaistamalla. Toimintaketjun sujuvuutta pyritään parantamaan poistamalla turhia ja päällekkäisiä prosesseja koko toimintaketjusta. (Lahti & Salminen 2014, 23-26.)

Digitalisaatio on Ilmarisen ja Koskelan (2015, 13; 25) mukaan aikakautemme merkittävin muutosvoima. Heidän mielestään se on kilpailuympäristöä sekoittava ja toimialarajoja murtava voima, jonka ansiosta yritysten on uudistettava toimintatapojaan sekä osaamistaan.

Taloushallinnossa toimivien työ on jatkuvassa muutoksessa digitalisaation vuoksi. Tämä aiheuttaa sen, että osaamista tulee kehittää alati. Monet tehtävät ja toiminnot tulevat jäämään historiaan ja uusia syntyy digitalisaation myötä. Taloushallinnon ammattilaisten osaamisen pitäminen ajan tasalla on hyvin tärkeää. Myös työpaikan valintaan vaikuttaa yhä useammin mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen työpaikalla. (Otala 2018, 20).

Digitalisaation aikaansaamat osaamistarpeet taloushallinnossa

Vuoden 2020 keväällä tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin, millaisia uusia osaamistarpeita digitalisaatio aikaansaa taloushallinnossa. Tutkimusta varten haastateltiin seitsemää taloushallinnon ammattilaista. Tutkimustulokset perustuvat näiden asiantuntijoiden omiin näkemyksiin sekä kokemuksiin taloushallinnon digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista.

Tutkimuksen keskeisimpien tulosten mukaan taloushallinnossa tarvitaan tulevaisuudessa yhä monipuolisempaa ja syvällisempää ammattitaitoa. Perustyön hoituessa automatisoidusti ei kuitenkaan tule unohtaa perustaitojen merkitystä. Esimerkiksi kirjanpidon perusteiden ymmärtäminen tulee hyvin tärkeäksi silloin, kun kirjaukset tapahtuvat järjestelmässä automaattisesti ja esiintyy virhe, joka tulisi löytää. Asiakasyritysten liiketoiminnan syvällinen tuntemus ja muun muassa verotuksen sekä rahoituksen ymmärrys ovat myös olennainen osa tietotaitoa, jota vaaditaan konsultoinnin onnistumiseksi. Monipuoliset tietotekniset taidot tulevat nekin olemaan tärkeä osa tulevaisuuden osaamista. Näiden lisäksi sosiaalisuus, asiakaspalvelutaidot ja myyntihenkisyys ovat myös taloushallinnon ammattilaiselta vaadittavia ominaisuuksia. Tulevaisuudessa taloushallinnon ammattilainen onkin usean alan moniosaaja. (Saavalainen 2020.)

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Jatkuvan työn muutoksen vuoksi pätevyyden ylläpitäminen tulee yhä vaikeammaksi ja virheiden sekä epäonnistumisten riski kasvaa. Kokemuksen ansiosta saatuun suoritusvarmuuteen ei voida enää luottaa niin kuin aiemmin. Muutos on työntekijöille kuormittavaa, sillä työn tekemiseen joudutaan käyttämään enemmän voimavaroja. Työntekijöiden tulee nykyisin sietää alati tapahtuvaa muutosta sekä epäonnistumisen riskiä. (Viitala 2005, 112.)

Kun puhutaan oppimisesta työuran aikana, tarkoitetaan usein osaamisen kehittymistä sekä kehittämistä. Osaamisen kehittyminen voidaan määritellä yksilön työuran pituiseksi ammattitaidon kehittämiseksi. Osaamisen päivittäminen ja syventäminen sekä kokonaan uuden asian oppiminen voivat kaikki sisältyä osaamisen kehittämiseen. (Varpenius 2019.)

Työ muuttuu yhä nopeammin ja taloushallinnon ympäristö muuttuu alati. Muutoksessa tulee omaksua uusia asioita ja samalla toimia asiakkaan rinnalla tukena ja neuvonantajana. Taloushallintoon tulee jatkuvasti erilaisia järjestelmiä ja toimintatapoja, joiden hallitsemiseksi täytyy uudistaa osaamista. Edessä on jatkuva itsensä kehittäminen. Kaikki tapahtuu hyvin nopeassa rytmissä digitaalisen muutoksen keskellä. (Kupias & Salo 2014.)

Osaamistarpeisiin vastaaminen

Jotta uutta osaamista voidaan hankkia, tarvitaan hyvä perusta, jolle rakentaa. Näin ollen taloushallinnon perusteiden syvällinen osaaminen voidaan nähdä erittäin tärkeänä myös tulevaisuudessa. Kun perusta on kunnossa, on helppo kasata omannäköinen osaamispaletti sen päälle.

Yksilön asenne ja kiinnostus alaa sekä muutosta kohtaan on yksi avaintekijöistä ammattitaidon ylläpitämisen kannalta. Kiinnostavan asian oppimiseksi nähdään enemmän aikaa ja vaivaa. Tällöin myös vapaa-ajalla osallistutaan erilaisiin tapahtumiin tai luetaan alan julkaisuja. Myös toisten tietotaidon hyödyntäminen ja myönteinen ilmapiiri vaikuttavat oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun. (Saavalainen 2020.) Osaamista voidaan kehittää muun muassa seminaarien, eri pituisten koulutusjaksojen, ammattikirjallisuuden ja -lehtien sekä webinaarien, podcastien ja verkkokurssien keinoin (Varpenius 2019).

Työntekijät oppivat myös työpaikoilla. Tällaisesta hyvänä esimerkkinä voidaan nähdä vertaisoppiminen. Työyhteisöt sisältävät monipuolisesti erilaisia osaajia, joiden ammattitaitoa hyödyntäen voi itsekin oppia uutta. Esimerkiksi hyvät tietotekniset taidot omaava kollega on kullanarvoinen tietolähde erilaisiin teknisiin kysymyksiin. Ei siis pidä pelätä kysyä neuvoa ja hyödyntää toisten osaamista. Toisinaan erilaisiin työtehtäviin voidaan vastata kokoamalla eri aihealueiden osaajat yhteen tiimiksi, jolloin yksilön ei tarvitse osata kaikkia aiheita täydellisesti itse.

Oppimisen kannalta olennaisessa roolissa on myös palaute. Palautetta ei tulisi antaa vain onnistuneesta lopputuloksesta vaan myös tehdystä työstä ja yrittämisestä sekä siitä, jos epäonnistumisesta on otettu opiksi. Sen sijaan, että odotettaisiin palautetta ulkopuolelta, yksilön tulee arvioida omaa toimintaansa. Negatiivisesti työhönsä suhtautuva henkilö tosin antaa usein negatiivista palautetta itselleen ja positiivisesti suhtautuva puolestaan positiivista. (Sutinen & Kuitunen 2018; 145-146.) Näin myös palautteen annon suhteen päädytään siihen, että yksilön omalla asenteella on valtava vaikutus oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen.

Lähteet

Ilmarinen, V. & Koskela, K. 2015. Digitalisaatio : yritysjohdon käsikirja. Helsinki: Talentum.

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. 1. painos. Helsinki: Alma Talent Oy. [Viitattu: 9.4.2020]. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/CAEBEXCTEB#kohta:Mentorointi((20)4.0((20)/piste:b1

Lahti, S. & Salminen, T. & Lehtonen, S-P. (toim.). 2014. Digitaalinen taloushallinto. Helsinki: Sanoma Pro.

Otala, L. 2018. Ketterä oppiminen : keino menestyä jatkuvassa muutoksessa. [Helsinki]: Kauppakamari.

Saavalainen, N. 2020. Digitalisaation aikaansaamat uudet osaamistarpeet taloushallinnossa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketalous. Lahti. [Viitattu 9.4.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004245811

Kuitunen, M. & Sutinen, M. 2018. Mahtava moka : uskalla, opi ja menesty. Helsinki: Alma Talent Oy. [Viitattu: 10.4.2020]. Saatavissa: https://bisneskirjasto-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/JABBXXBTABDED#kohta:3((20)JOHTAMINEN((20)JA((20)MOKA((20)(:OPPIMISEN((20)ANATOMIAA(((:((20)PALAUTE,((20)MOTIVAATIO((20)JA((20)PY((d6)R((c4)N((20)KEKSIMINEN((20)UUDELLEEN((20)/piste:b0

Varpenius, A. 2019. Osaamisen kehittämisellä syvennetään ammattitaitoa. Suomen Ekonomit. [Viitattu: 9.4.2020]. Saatavissa: https://www.ekonomit.fi/osaamisen-kehittaminen

Viitala, R. 2005. Johda osaamista! : osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. [Helsinki] : Inforviestintä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1450999

Julkaistu 28.4.2020