Digitalisaatio muuttaa työelämää ja työterveyshuoltojen toimintaa

Digitalisaatio tietojärjestelmineen, sähköisine palveluineen ja tekoälyalgoritmeineen muuttaa työelämää. Digitalisoituva työelämä luo odotuksia ja mahdollisuuksia digitalisoida myös työterveyshuoltojen palveluja. Parhaimmillaan digitalisoidut työterveyshuoltojen palvelut ovat hyödyksi niin palveluntuottajille kuin työntekijäasiakkaille ja asiakasyrityksille.
Tässä artikkelissa tarkastellaan digitalisaation luomia haasteita ja mahdollisuuksia niin työelämälle kuin työterveyshuolloille.

Kirjoittajat: Päivi Kousa & Sari Soutukorva

Digitalisaatio muuttaa työelämää

Digitalisaatio muuttaa työelämän työskentely- ja toimintatapoja, prosesseja ja palveluja (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 5; Koroma & Palmgren 2018). Työtä hallitaan ohjelmoidusti ja tietoteknisesti, työtä korvataan koneilla, laitteilla ja tietojärjestelmillä sekä tuotteita ja palveluja tarjotaan digitaalisesti. Vuorostaan tekoälyalgoritmeilla ohjataan organisaatioiden päätöksentekoa, mikä kasvattaa niiden toiminnan tehokkuutta ja virheettömyyttä. (Alasoini ym. 2020.)

Digitalisaatio ei ole vain teknologinen murros, vaan se on tärkeä nähdä sosioteknisenä muutoksena (Alasoini ym. 2020; Työterveyslaitos 2022a). Tällöin on merkityksellistä tukea ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja toimijuutta (Työterveyslaitos 2022a). Digityölle on tärkeä luoda pelisäännöt, jotka tukevat ja edistävät työntekijöiden työkykyä, työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Esimerkiksi digipalvelut ovat usein käytettävissä ympäri vuorokauden, mutta työntekijältä ei voi edellyttää jatkuvasti tavoitettavissa olemista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 13.)

Digitalisaatio luo odotuksia ja mahdollisuuksia työterveyshuolloille

Työelämän digikehitys luo odotuksia ja mahdollisuuksia digitalisoida työterveyspalveluja. Parhaimmillaan digitaaliset työterveyspalvelut ovat hyödyksi niin palveluntuottajille kuin asiakkaille. (Koroma & Palmgren 2018.) Työterveyshuolloissa yhä useampi kohtaaminen työntekijäasiakkaiden ja asiakasyrityksien kanssa tapahtuu sähköisiä kanavia hyödyntäen, jolloin digivälitteinen vuorovaikutusosaaminen korostuu. Digipalvelujen lisääntymisen myötä työterveyshuoltojen ammattilaisten on hallittava erilaisten sähköisten työvälineiden, digiratkaisujen ja tietojärjestelmien käyttö sekä viestintä eri kanavien kautta niin oman organisaation sisällä kuin työntekijäasiakkaiden ja asiakasyritysten kanssa. (Koivisto ym. 2020.)

Työterveyshuoltojen digitalisoituneet työpaikkaselvitykset ovat yleistyneet ja mahdollistavat reaaliaikaisen havainnoinnin myös sellaisilla työpaikoilla, joihin työterveyshuoltojen ammattilaiset eivät voi mennä fyysisesti paikalle (Nissinen ym. 2022). Tällaisia työpaikkoja ovat esimerkiksi erilaiset liikkumislupia vaativat tehdasympäristöt ja rakennustyömaat. Vuorostaan digitalisoituneissa terveystarkastuksissa on huomioitava prosessin sujuvuus, työtehtävien automatisointi, järjestelmien käytettävyys ja tietoturvallisuus sekä toteutuksen helppous niin työterveyshuoltojen ammattilaisten kuin työntekijäasiakkaiden näkökulmasta (Baas 2021). Sähköisiä terveyskyselyjä hyödynnetään jo yleisesti osana terveystarkastusprosesseja, jolloin on mahdollista hyödyntää käytössä olevat resurssit oikein ja tarkoituksenmukaisesti.

Digitalisaation myötä työterveyshuolloissa järjestetään paljon kokouksia – kuten työterveysneuvotteluja ja yhteistyökokouksia asiakasyrityksien ja sidosryhmien kanssa – digitaalisia kanavia hyödyntäen. Myös työntekijöiden työkyvyn seurantaan ja työterveystoiminnan vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty omia digitaalisia ratkaisuja. Asiakasyrityksille ja työntekijäasiakkaille on erilaisia tietoturvallisia kanavia välittää tietoa ja viestiä työterveyshuoltoon. Myös erilaisten etämittauslaitteiden, kuten digitaalisen PEF-seurannan, käyttö työterveyshuoltojen asiakkailla on lisääntynyt (Työterveyslaitos 2022b).

Digitalisaatio edellyttää kehitystyötä ja uudenlaista osaamista työterveyshuolloissa

Digitaaliset työterveyshuoltopalvelut ovat yleistyneet, mutta ne vaativat edelleen kehittämistä (Nissinen ym. 2022). Kehitystyössä on huomioitava, että palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin (Koroma & Palmgren 2018). Lisäksi digipalvelujen on oltava kaikkien työntekijöiden – myös freelancerien, yksinyrittäjien ja useamman työnantajan palveluksessa olevien – saavutettavissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 13).

Digitalisaatio vaatii uutta osaamista, mikä vuorostaan edellyttää aktiivista kouluttautumista ja rohkeutta hypätä oman mukavuusalueen ulkopuolelle (Koroma & Palmgren 2018). Työterveyshuolloissa on huolehdittava siitä, että ammattilaiset ymmärtävät ja hallitsevat työssään tarvitsemansa digitaaliset ratkaisut. Lisäksi on huomioitava asiakkaiden digivalmiudet ja tuettava asiakkaita digitaalisten palveluiden käytössä. Myös eettiset kysymykset on huomioitava. Asiakkaille on tiedotettava tietosuojasta ja tietoturvasta. Digitaalisten palveluiden markkinoinnissa on huomioitava, että palvelu vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja tuo hyötyä asiakkaille. (Koivisto ym. 2020; Alasoini ym. 2020; Työterveyslaitos 2022a.)

Lähteet

Alasoini, T., Alanko, T., Kalakoski, V., Lukander, K., Oikarinen, T. & Seppänen, L. 2020. Teknologinen muutos ja työ. Teoksessa: L. Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. 33-51. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

Baas, H. 2021. Digitaalinen työterveystarkastus: prosessikuvaus organisaatiolle. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922340

Koivisto, T., Koskela, I. & Ruusuvuori, J. 2020. Digiosaaminen työterveyshoitajien ja työterveyslääkärien näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 18(4), 3-11.

Koroma, J. & Palmgren, H. 2018. Työterveyshuollon palvelut digitalisoituvan työn ja työelämän vaatimuksia vastaaviksi. Teoksessa: M. Karppi, J. Koroma, M. Lehti & K. Sivonen (toim.) Verkossa vai kasvokkain? Opas työterveyshuoltojen digitaaliseen tietojen antoon, neuvontaan ja ohjaukseen. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoulun puheenvuoroja 98. 46-48. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019102334444

Nissinen, S.P., Sormunen, E., & Leino, T. 2022. Digital solutions and development needs for workplace survey in occupational health services. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 14(1), 104–118. Viitattu 9.6.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.111725

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2015. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Työterveyslaitos. 2022a. Teknologia ja hyvinvointi. Viitattu 13.4.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/teknologia-ja-hyvinvointi

Työterveyslaitos. 2022b. PEF-seurannat. Viitattu 28.4.2022. Saatavissa https://www.ttl.fi/teemat/tyoterveys/ammattitaudit/ammattiastma/pef-seurannat