Digitaalisuus mikro- ja pienyrityksen näkökulmasta Feeniks-projektissa

Kirjoittaja: Aki Vainio

Feeniks – uudistu kestävästi on LAB-ammattikorkeakoulun organisoima ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama projekti, jonka tavoitteena on valmentaa mikro- ja pienyrityksiä kohtaamaan toimintaympäristön muutoksia. Yksi projektiin valituista näkökulmista liittyy digitaalisuuteen ja sen mahdollisuuksiin uusien haasteiden kohtaamisessa.

Uotila (2016) näkee kaikkien yritysten muuttuvan tai jo muuttuneen teknologiayrityksiksi. Tässä piilee totuus siinä mielessä, että kaikkien yritysten on omaksuttava digitaalisuutta voidakseen toimia uudessa ympäristössä, mutta samalla muutos on verrattavissa tilanteeseen, jolloin lukutaidosta on tullut yrittämisen edellytys. Emme kutsuisi tämän pohjalta kaikkia yrittäjiä asiantuntijoiksi.

Pk-yrityksillä on paine digitalisoitua. Niillä on kuitenkin tässä suhteessa kilpailuetua. Kane et al. (2019, 14–15) mukaan 87%§ yrityksistä odottaa omalle toimialalleen murrosta, mutta vain 44% eli hieman yli puolet kaikista toimialamurrosta odottavista kokee, että heidän organisaationsa on tehnyt riittävästi valmistautuakseen tulevaan. Tämä johtuu usein organisaatioiden haluttomuudesta muuttua (Kane et al. 2019, 17). Laajamittaisten muutosten esteenä saattaa olla yksittäisiä henkilöitä, joilta puuttuu muutoksiin vaadittava motivaatio. Pienemmillä organisaatioilla on mahdollisuus toimia ketterämmin ja mukautua siten helpommin tilanteeseen.

Feeniksissä digitaalisuutta on lähestytty rohkaisemalla. Tuomalla esiin erilaisia lähestymistapoja ja mahdollisuuksia voidaan herättää ajatuksia siitä, miten juuri oma yritys voisi tuoda digitaalisuutta omaan toimintaansa ja strategiaansa tai yrittäjän omaan arkeen.

Digitalisoituminen ei saa olla erillistä yrityksen strategiasta, vaan strategiaa pohtiessa tulisi ottaa digitalisoituminen huomioon keskeisenä osana yrityksen toimintaa. Useimmille toimialoille on tulossa murroksia ja niihin valmistautuminen ei ole mahdotonta, mutta se vaatii, että yritys on ottanut toiminnassaan niiden mahdollisuuden huomioon ja tämä onnistuu usein juuri digitaalisuuden avulla. (Rogers 2016, ix-x.)

Asiakkaat keskiössä

Digitaalisuus ei saa koskaan olla itsetarkoitus, vaan teknologian tarkoitus on palvella ihmistä. Esimerkiksi monet palvelut on edelleen suunniteltu noudattaen teollisuuden puolelta opittuja periaatteita (Downe 2020, 35–36), jolloin tehokkuus usein priorisoidaan asiakkaiden tarpeiden yli.

Hyvän ja toimivan palvelun kehittäminen lähtee asiakkaan näkökulmasta. Asiakas kaipaa joustavuutta, eikä halua opetella palveluntarjoajan toimintamallia vain saadakseen apua mahdollisesti yksinkertaiseen ongelmaan. Monimutkainen asiakaspalveluprosessi on vain niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. (Downe 2010, 96–105; 122-127.)

Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia rakentaa palveluita asiakkaan lähtökohdat huomioiden. Niinkin yksinkertaiselta tuntuva asia kuin verkkosivut voivat olla oikein suunniteltuina asiakkaan näkökulmasta hyvinkin tärkeät ja antaa asiakkaalle hänen kaipaamiaan mahdollisuuksia toimia hänelle sopivimmalla tavalla. Tämän saavuttaminen vaatii riittävää asiakkaan ymmärrystä. Tämä ymmärrys on erityisen tärkeää, kun joudutaan erityistilanteisiin, kuten edelleen meneillään oleva koronapandemia, joka on johtanut monien tuotteiden ja palveluiden kysynnän romahduksen.

Uutta liiketoimintaa voidaan tavoitella kahdesta lähtökohdasta: uusien asiakkaiden hankinta tai arvon luominen vanhoille asiakkaille uudella tavalla (Rogers 2016, 169–170). Digitaalisuus saattaa auttaa kummassakin tapauksessa. Uusia asiakkaita voidaan saavuttaa esimerkiksi digitaalisella mainonnalla. Lisäarvon luomista taas helpottaa valmis yhteisö, jolle sitä voi tarjota.

Yksi digitaalisuuden aiheuttamista muutoksista on asiakaskeskeisyyden nousu, mutta samaan aikaan monille organisaatioille tämä jää pinnalliseksi (Perkin 2020, 58–59). Yksi syy tähän on asiakasrajapinnan suppeus isoilla yrityksillä. Vain pieni osa organisaation jäsenistä toimii asiakkaiden kanssa suoraan ja heidän näkemyksiään ei välttämättä kuunnella. Pienessä yrityksessä yrittäjä itse on usein aktiivinen tässä rajapinnassa ja ymmärtää siten asiakkaita paremmin.

Jotta asiakkaita voidaan huomioida tehokkaammin, heistä voidaan rakentaa suunnittelun ja ideoinnin avuksi asiakasprofiileja. Asiakasprofiili on yksinkertainen työkalu: siinä muodostetaan kuva joko olemassa olevasta tai potentiaalisesta asiakkaasta. Malleissa tuodaan usein esiin asiat, joita asiakas haluaa tehdä, sekä näihin asioihin liittyvät saavutettavat edut ja esteet sille, että tehtävät asiat eivät toteudu tällä hetkellä. (Bland & Osterwald 2020, 22.)

Usein profiileihin voidaan sisällyttää myös muuta tietoa, joka auttaa ymmärtämään asiakasta paremmin tai viestimään muille suunnitteluun osallistuville asiakkaasta. Tällaista tietoa saattaa olla ikä, sukupuoli, perhe ja niin edelleen. Tällaiset yksityiskohdat auttavat pitämään oikean asiakkaan mielessä asiakkaiden tarpeita pohtiessa.

Digitalisoituminen ei vaadi teknisiä taitoja

Monet yritykset ovat rakentaneet oman liiketoimintansa sen ympärille, että ne mahdollistavat muiden yritysten digitalisoitumista. Kun tällainen yritys hakee toiminnallaan volyymia, se pyrkii rakentamaan tuotteensa tai palvelunsa sellaiseksi, että sen käyttäminen ei vaadi käyttäjältä teknistä asiantuntemusta.

Nämä yritykset pyrkivät rakentamaan digitaalisia ekosysteemejä, joihin liittymisestä pyritään tekemään mahdollisimman helppoa (Aktürk & Vainio 2020). Usein paras ekosysteemi tästä näkökulmasta on alusta. Kuluttajina käytämme niitä esimerkiksi verkostojen ylläpitämiseen, viihdetarkoituksiin ja erilaisten fyysisten hyödykkeiden tilaamiseen. Jotta alustat saadaan toimimaan, niihin tarvitaan myös tuottajaosapuoli, jonka houkutteleminen vaatii alustaan liittymisen helppouden (Evans & Schmalensee 2016, 35–37). Vastaavasti esimerkiksi verkkosivujen tuottamista ja hallinnointia on helpotettu erilaisilla julkaisujärjestelmillä ja asiakkuuksien hallintaan on nykyisin monia erilaisia valmiita ratkaisuja erilaisten yritysten tarpeisiin.

Valiten oikein digitalisoitumisen kohteet, yritys voi siis digitalisoitua ilman merkittäviä kuluja tai osaamista. Tärkeämpää on löytää ne kehittämiskohteet, joilla saadaan suurin etu pienimmällä panoksella ja nämä saattavat olla usein niinkin yksinkertaisia asioita kuin hyvin rakennetut verkkosivut tai näkyvyys oikeilla alustoilla.

Lähteet

Aktürk, E. & Vainio, A. 2020. Digital Ecosystems as Part of a Strategy. LAB Pro. [Viitattu 20.4.2021]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/en/lab-pro/digital-ecosystems-as-part-of-a-strategy/https://www.labopen.fi/lab-pro/digital-ecosystems-as-part-of-a-strategy/

Bland, D. & Osterwalder, A. 2020. Testing Business Ideas. Hoboken, NJ: John Wiley & Sons, Inc.

Downe, L. 2020. Good Services – How to design services that work. Amsterdam: BIS Publishers.

Evans, D. & Schmalensee, R. 2016. Matchmakers. Boston, MS: Harvard Business School Publishing.

Kane, G.C., Phillips, A.N., Copulsky, J.R. & Andrus, G.R. 2019. The Technology Fallacy. Cambridge, MS: The MIT Press.

Perkin, N. 2020. Agile Transformation – Structures, processes and mindsets for the digital age. Lontoo: Kogan Page Ltd.

Rogers, D. 2016. The Digital Transformation Playbook – Rethink your business for the digital age. New York, NY: Columbia University Press.

Uotila, T. 2016. Kaikki yritykset ovat teknologiayrityksiä. Elisa. [Viitattu 15.4.2021]. Saatavissa: https://yrityksille.elisa.fi/ideat/kaikki-yritykset-ovat-teknologiayrityksia/

Kirjoittaja

Aki Vainio toimii LABissa tietojenkäsittelyn lehtorina ja digitaalisuuden asiantuntijana erilaisissa projekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/714525 (CC0)

Julkaistu 9.6.2021

Viittausohje

Vainio, A. 2021. Digitaalisuus mikro- ja pienyrityksen näkökulmasta Feeniks-projektissa. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalisuus-mikro-ja-pienyrityksen-nakokulmasta-feeniks-projektissa/