Digitaalisten ratkaisujen kustannusvaikutukset yksityisillä kotihoitoalan yrityksillä

Kotihoitoalan digitaaliset ratkaisut yleistyvät ja mahdollistavat useamman asiakkaan hoitamisen jo olemassa olevilla resursseilla. Kotihoidon digitaalisuudella ei pyritä kustannussäästöihin, mutta tuottavuuden paraneminen tuo myös kustannushyötyjä samalla, kun hoitohenkilöstön kiire vähenee. Tässä artikkelissa esitellään KOHOTE − kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota -hankkeen kokeilujen hyötyjä ja arvioidaan niiden mahdollista kustannusvaikuttavuutta.

Kirjoittaja: Saara Heikkonen

Kotihoitoalan digitaalisuuden tavoitteet

Kotihoidon teknologisten ratkaisujen tulisi tukea ikäihmisten laadukasta ja itsenäistä elämää. Teknologiaa suunniteltaessa on aina otettava huomioon asiakkaan tarpeet ja valmiudet. Kotihoidon digitaalisuuden yhtenä tavoitteena on pystyä hoitamaan nykyisillä resursseilla useampia asiakkaita ja tarjota asiakkaille nykyistä toimivampia ja ennaltaehkäiseviä palveluita. (Sillanpää & Korhonen 2022; Ympäristöministeriö 2017.)

Kotihoidon digitaalisuudella ei siis pyritä varsinaisesti kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden kustannusvaikutuksia on tutkittu vielä varsin vähän. Tampereella on tutkittu digitaalisten hoivaratkaisujen kustannushyötyjä kustannushyötyanalyysimallin pilottitutkimuksessa, jossa testattiin lääkeautomaatin vaikuttavuutta kotihoidossa yhteistyössä PirKATI-hankkeen, Tampereen yliopiston, Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelulinjan asiatuntijoiden sekä kotihoidon henkilöstön kanssa. Lisäksi kustannushyötyjen laskentaan kehitettiin mallipohja sydämen vajaatoimintapotilaan etäseurannan sekä etähoivan ja etäkuntouksen osalta. Piloteissa hyödynnettiin KuHA-kustannusmallia, jonka avulla voidaan verrata eri asiakasryhmien kokonaiskustannuksia, kotihoidon käyntimääriä ja kustannuksia sekä sairaalavuorokausien määriä ja niiden kustannuksia. (Kovanen ym. 2023.)

KOHOTE-hankkeen kokeilut

KOHOTE − kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota -hankkeen tavoitteena (LAB-ammattikorkeakoulu 2022) on tukea Päijät-Hämeen kotihoitoyritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi sekä edistää toimijoiden välistä yhteistyötä. Hanke saa varoja EAKR- ja EU-REACT -rahoituksista, jotka pyrkivät tukemaan toipumista Covid-19-kriisin aiheuttamista muutoksista.

Hankkeessa on kokeiltu Smila-hoivapalvelua, Tunstallin avaimetonta kulkua ja Predicellin ratkaisuita. Smila-hoivapalvelussa lääkeautomaattiin on yhdistetty etähoiva. Tunstallin avaimettomassa ovenavauksessa käytetään perinteisten avainten sijasta mobiilisovelluksen digitaalisia avaimia. Predicellin tarjoamista sovelluksista hankkeessa on kokeiltu verenpaineen ja unen seurantaan ranneketta, älyvaakaa, kuumemittaria ja GPS-älykelloja.

Lääkeautomaatin avulla pystytään vähentämään pelkästään lääkkeen annosteluun liittyviä käyntejä ja tasoittamaan erityisesti aamuisin esiintyviä ruuhkahuippuja. Lääkeautomaatti toteuttaa lääkehoidon turvallisesti ja oikeaan aikaan.

Avaimettoman oven avauksen hyödyt liittyvät työajan ja ajokilometrien säästöön sekä yleiseen turvallisuuteen. Avainten takia edestakaisin ajeluun sekä avainteen hakuun ja odotteluun menee erityisesti isommissa yrityksissä paljon aikaa. Avainten mukana pitäminen ja säilyttämien on myös aina turvallisuusriski.

Dataa keräävät terveyssovellukset mahdollistavat asiakkaan voinnin seuraamisen etänä. Monia terveysmittauksia on mahdollista hoitaa etänä ja aktiivisuusmittareiden avulla on mahdollista saada tietoa asiakkaan liikkumisesta ja unesta.

Digitaalisten ratkaisujen kustannusvaikutukset

Digitaalisten ratkaisujen kustannushyötyjä pitäisi verrata vaihtoehtoisiin tuleviin kustannuksiin, mikäli jatketaan nykyisillä toimintatavoilla. Kustannuksia voidaan verrata digitaalisia ratkaisuita käyttävien ja ei käyttävien asiakkaiden välillä. Vertailuun tulisi ottaa mukaan kaikki laitteista aiheutuvat kustannukset, mahdolliset palvelun käyttökustannukset, teknisen tuen kustannukset, koulutuskustannukset sekä työntekijöiden ja esihenkilöiden koulutukseen, perehtymiseen ja sovelluksen hallintaan liittyvän työajan kustannukset. (Sillanpää ym. 2023.)

Lääkeautomaatin käyttöönottaminen tuo kotihoitoalan yritykselle kustannushyötyjä sekä tukee samalla asiakkaan omatoimisuutta. Lääkitykseen liittyviä kotihoidon käyntimääriä on mahdollista vähentää sekä tasoittaa erityisesti aamuisin esiintyviä ruuhkahuippuja, kun asiakas saa lääkkeensä laitteen annostelemana oikeaan aikaan. (Innokylä 2023.)

Lääkeautomaatin käyttöönoton aiheuttamat muutokset käyntimäärissä tapahtuvat yleensä vähitellen. Aluksi hoitajat ja kotihoidon asiakkaat opettelevat lääkeautomaatin käyttöä, jolloin asiakkaiden luona käydään normaalisti varmistamassa, että laitteen käyttö sujuu ja asiakas osaa ottaa lääkkeensä oikeaan aikaan. Kun käyttö alkaa sujua hyvin, voidaan käyntimääriä yleensä vähentää. Käyntimäärien vähennyttyä voivat kotihoitoalan yritykset suunnitella käyntien aikatauluja uudelleen ja ajoittaa niitä ruuhkattomampiin hetkiin. Vapautuvaa aikaa on mahdollista käyttää muuhun työhön tai uusiin asiakkuuksiin.

Lääkeautomaatin käyttämisen hyödyt ovat riippuvaisia siitä, kuinka monta käyntiä niillä korvataan sekä etäisyydestä kotihoidon asiakkaiden luokse. KOHOTE-hankkeessa lääkeautomaatteja oli kokeilussa niin pieni määrä, ettei varsinaisia kustannushyötyjä ollut mahdollista arvioida. Aamuruuhkia lääkeautomaatin avulla saatiin kuitenkin purettua hyvin, mikä vähensi hoitajien kiirettä.

KOHOTE-hankkeen kokeiluissa avaimeton ovenavaus mahdollisti ajokilometrien vähenemisen ja työajan käytön tehostamisen. Tunstall oli käytössä kahdella kotihoitoalan yrityksellä. Toisella oli asiakkaita noin 15 ja toisella 92. Tunstall vastasi hyvin odotuksia molemmissa yrityksissä. Hoitajat olivat erittäin tyytyväisiä ja lukot toimivat hyvin. Sähkölukot toivat helppoutta, joustoa ja varmuutta työpäivään sekä minimoivat riskejä, kun ei avainnippua tarvinnut kuljettaa mukana.

Ajallista säästöä tuli esimerkiksi ruokataukojen ja vuoronvaihtojen yhteydessä, kun ei tarvinnut jäädä odottelemaan avaimia. Jos oli tarvetta jäädä asiakkaan luokse pidemmäksi aikaa, niin sekin onnistui hyvin, kun ei tarvinnut viedä avaimia välillä toimistolle. Toimiston sijainnista ja asiakkaiden sijainnista riippuen avainten hakuaika ja ajokilometrit vaihtelevat.

Hoitajakohtaisesti päivätasolla ajansäästö oli pientä, mutta toisaalta työtehon kannalta jokainen minuutti on tärkeä. Kuukausitasolla aikaa säästyi yhteensä enemmän. Jos työpäivä alkaisi asiakkaan luota ja päättyisi asiakkaan luokse, säästöjä tulisi vielä enemmän. Avaimettoman ovenavauksen avulla toimintaa on mahdollistaa tehostaa ja saavuttaa kustannussäästöjä erityisesti, jos kaikilla asiakkailla olisi käytössä sähkölukko, joka mahdollistaa avaimettoman ovenavauksen käyttämisen.

Predicellin sovellusten avulla olisi myös mahdollista saavuttaa ajansäästöä ja tehostaa toimintaa, mutta sovelluksia testaavassa yrityksessä ei tähän pyritty.

Kotihoidon digitaalisten ratkaisujen mahdollisuudet tulevaisuudessa

Kotihoidon digitaaliset ratkaisut tulevat varmasti yleistymään tulevaisuudessa. Vaikka niillä ei varsinaisesti tavoitella kustannussäästöjä, vapauttavat ne hoitohenkilöstön aikaa ja mahdollistavat suuremman asiakasmäärän hoitamisen nykyisillä resursseilla. Hoitohenkilöstön kiireen vähenemisen ja työhyvinvoinnin paranemisen lisäksi toiminta tehostuu.

Lähteet

Innokylä. 2023. Kotihoidon asiakkaan lääkehoidon toteuttaminen lääkeannostelijarobotilla. Viitattu 12.4.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/kotihoidon-asiakkaan-laakehoidon-toteuttaminen-laakeannostelijarobotilla

Kovanen, M., Suominen, S. Turunen, P. (toim.) 2023. Pirkanmaan Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille. PirKATI-hanke. Loppuraportti. Viitattu 10.5.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-04/Loppuraportti_%20PirKATI_.pdf

Sillanpää, V. & Korhonen, T. 2022. Terveysteknologian kustannusvaikutusten arviointi: sydämen vajaatoiminnan kotihoito Tampereella. Teoksessa Kauppinen, S. & Luojus S. (toim.) Kohti vaikuttavaa sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskehittämistä. Laurea-julkaisut 187. 35–46. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-799-643-3

Sillanpää, V., Paunu, A., Väyrynen, H. 2023. KuHA-mallin kehitys PirKATI-hankkeessa. Pirkanmaan KATI-hanke. Päätösseminaari. Viitattu 9.5.2023. Saatavissa https://innokyla.fi/sites/default/files/2023-04/PirKATI%20p%C3%A4%C3%A4t%C3%B6sseminaari%204.4.2023.pdf

Ympäristöministeriö. 2017. Älyteknologiaratkaisut ikääntyneiden kotona asumisen tukena. Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 7/2017. Viitattu 8.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4730-2

Kirjoittaja

Saara Heikkonen on lehtorina liiketoimintayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana KOHOTE − kotihoitopalveluihin teknologiaa ja digitalisaatiota –hankkeessa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/naine-kasi-apple-tyopoyta-392018/ (CC0)

Julkaistu 19.5.2023