Mikroyrityksissä markkinointi saattaa olla vähäistä, ja strategioiden ja suunnitelmien teko sattumanvaraista. Markkinointia pidetään vain kuluna eikä nähdä sen mahdollisesti tuottamaa tulosta. Ilman markkinointia harvalla yrityksellä kuitenkaan on mahdollisuutta kasvuun. Perinteiset markkinointivälineet jäävät tulevaisuudessa enemmän taka-alalle ja digitaalinen markkinointi yleistyy. Mikroyrityksillä on kuitenkin hyvät mahdollisuudet hyödyntää suunnitelmallista digitaalista markkinointia.

Kirjoittajat: Johanna Paronen, Sirpa Salenius ja Ritva Kinnunen

“Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Pienyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa”. (Euroopan komissio 2015.)

Markkinointistrategia ja digitaalisuus

Yrityksen liiketoiminnan tilanne ja strategiset tavoitteet vaihtelevat paljon ja vaikuttavat markkinointistrategian sisältöön. Strategisiksi tavoitteiksi sopivat perustellut määrälliset ja laadulliset tavoitteet. Jotta strategia voidaan toteuttaa, tulee päättää markkinoinnin toimintaprosesseista ja tukijärjestelmistä. (Tikkanen ym. 2007, 60-63.) Digimurros on haastanut strategioiden luomisen tavan. Se on avannut ovia kilpailulle ja kyseenalaistanut monien yritysten nykyiset liiketoimintamallit. Perinteiseen fyysiseen kohtaamiseen perustuvan markkinoinnin rinnalle ovat tulleet digitaaliset alustat. (Hämäläinen ym. 2016, 15.)

Yrityksissä on syytä pohtia, miten yrityksen strategia ja tavoitteet toimeenpannaan verkossa tapahtuvassa markkinoinnissa. Alati muuttuva ympäristö vaatii kykyä omaksua nopeasti uusia menetelmiä ja toimintatapoja. (Pyyhtiä 2019, 9.) Patrutiu-Baltesin (2016, 61-68) mukaan digitaalisella markkinoinnilla on suuri merkitys markkinointistrategiassa riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai alkuperämaasta. Yritykset ovat pakotettuja hyödyntämään digitaalista markkinointia, jotta ne pysyisivät kilpailukykyisinä hyödyntämään uusia mahdollisuuksia alhaisin kustannuksin.

Markkinointiin käytettävissä oleva panostus

Markkinointiin käytettävät menot nähdään yrityksissä usein vain kuluina eikä investointeina, koska niiden tuottamaa tulosta ei aina ole helppo todeta. Tämän takia varsinkin pienemmissä yrityksissä markkinointiin ei aina haluta, eikä osata panostaa. Markkinointia ei kuitenkaan tarvita vain sen takia, että yrityksen kuuluu markkinoida. Markkinointi on ymmärrettävä keinoksi, jolla kilpailukykyä voidaan ylläpitää. Tarvitaan riittävä budjetti suunnitelmien toteuttamiseen ja tulosten arviointiin. (Tikkanen & Vassinen 2010, 118.)

Rahan lisäksi markkinoinnin hoitamiseen tarvitaan työaikaa ja osaamista. Digitaalisen markkinoinnin välineet kehittyvät jatkuvasti entistä monipuolisemmiksi ja tehokkaammiksi. Suurin virhe etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla on perustaa sivustoja, mutta jättää ne vaille ylläpitoa. Jatkuva sivustojen ylläpito ja sisällöntuotanto tulee suunnitella ja resursoida riittävästi. (Chaffey & Smith 2017, 516 – 517).

Markkinoinnin suunnittelu

Markkinoinnin suunnittelu on yksi yrityksen avainprosesseista, jonka avulla pyritään ymmärtämään asiakkaiden käyttäytymistä ja tahtotiloja (Oinas-Kukkonen ym. 2002, 55). Suunnittelussa lähdetään liikkeelle alkutilanteen kartoituksesta, jonka jälkeen määritellään tavoitteet, strategia, taktiikat ja toimenpiteet. Toteutuksen aikana ja sen jälkeen arvioidaan onnistumista valinnoissa. Digitaalisen markkinoinnin välineiden avulla voidaan seurata ajantasaisesti toimenpiteiden vaikutuksia. Perinteiset markkinointimenetelmät joutuvat antamaan tilaa uusille digitaalisille ratkaisuille, minkä vuoksi digitaalisuus on tärkeää ottaa huomioon myös markkinointisuunnitelmassa. Uusia digitaalisia markkinointikeinoja on kyettävä integroimaan suunnitelmiin.  (Chaffey & Smith 2017, 556 – 623).

Markkinointia suunniteltaessa on tärkeää kartoittaa kilpailijat. Ketkä kilpailevat kanssamme perinteisellä markkina-alueella ja ketkä digitaalisella? Koostuvatko molemmat ryhmät samoista kilpailijoista, vai onko digitaalisuudella eri rooli kilpailijakentässä. Kun analyysi on tehty, tulevaisuuden suunnan määrittäminen on helpompaa ja päämäärä on myös helpompi saavuttaa. (Damian 2016, 25.)

Uuden liiketoiminnan perusta on teknologian tuomien mahdollisuuksien ymmärtämisessä. (Pyyhtiä 2019, 71). Jotta yritys onnistuisi digiajassa, edellyttää se uudenlaista ajattelua, rohkeutta kyseenalaistaa asioita ja nähdä niitä eri tavoin kuin aikaisemmin. Johtamisessa korostuu ajattelussa ja toimintatavoissa ihmislähtöisyys ja johdolta vaaditaan asiakkaiden- ja henkilöstön kokemusten ymmärtämistä. Tämän lisäksi oma organisaatio kannattaa kehittää joustavaksi, vahvaksi ja muuntautumiskykyiseksi, koska ne ovat keskeisessä osassa digiajan yrityksen menestyksessä. (Hämäläinen ym. 2016, 15-18.)

Digitalisaatio ja mikroyritykset 2020-luvulla

Tutkijatohtori Kai Hännisen (2019) mukaan megatrendit kuten digitalisointi eivät koske vain suuryrityksiä, mutta ne ovat haasteellisia mikroyrityksille. Digitalisoinnin hyödyntäminen auttaa ennakoinnissa ja pitkäaikaisen strategian suunnittelussa. Toinen isoista megatrendeistä on kuluttajatottumusten muutos. Kestävästi tuotetut palvelut ja tuotteet ovat kuluttajien mieleen. Nämä muuttuneet kulutustottumukset haastavat myös nykyisiä liiketoimintamalleja. Digitalisoitumisen myötä kuluttajilla on käytössään välineet, joilla he voivat hankkia kaiken haluamansa tiedon esimerkiksi tuotteiden alkuperästä, yritysten vastuullisuudesta tai yrityksen suhteesta ilmastonmuutokseen.  Toisin sanoen kuluttajille on helppoa hankkia tietoa kaikesta, mitä he haluavat tietää tuotteista tai niiden tuottajista (De Ruiter 2019).

Digital Marketing Institute’n (2020) mukaan, pienenkin yrityksen tulee olla asiakkaidensa saatavilla. Asiakkaat etsivät haluamaansa ensimmäisenä verkosta. Jos yrityksestä ei näy verkossa mitään ja kilpailija on verkossa, on selvää, että asiakas jatkaa kilpailijan kanssa.

Digitaalisen markkinoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta näyttäisi tulevan mikro- ja pienyrityksille kulmakivi tulevaisuuden menestyksen määrittäjänä. Markkinointia tarvitaan, mutta päätökset vaihtelevat siitä, millaisia markkinointistrategioita luodaan ja miten niitä toteutetaan. Yksiselitteisiä ratkaisuja ei ole, sillä yritykset ja niiden tuotteet tai palvelut ovat erilaisia. Jo pienellä panostuksella kuten verkkosivujen avulla voidaan saada näkyvyyttä. Niinpä jokaisessa kasvuhaluisessa yrityksessä tulisi johdon pohtia säilyykö kilpailukyky, jos yritys ei lähde mukaan digitaaliseen maailmaan ja markkinointiin.

Lähteet

Chaffey, D. & Smith, PR. 2017. Digital Marketing Excellence. Planning, Optimizing and Integrating Online Marketing. New York: Routledge.

Damian, R. 2016. Understanding Digital Marketing. Fourth Edition. Kogan Page. [Viitattu 20.1.2020]. Saatavissa: https://masto.finna.fi/Record/nelli16_phkk.3710000000921718

De Ruiter Z. 2019. 10 digital marketing predictions for 2020. Think with Google. [Viitattu 31.3.2020]. Saatavissa: https://www.thinkwithgoogle.com/intl/en-gb/10-digital-marketing-predictions-2020/

Digital Marketing Institute. 2020. Why digital marketing is important for small business. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: https://digitalmarketinginstitute.com/blog/why-digital-marketing-is-important-for-small-business

Euroopan komissio. 2015. Käyttöopas Pk-yrityksen määritelmä.  [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: http://publications.europa.eu/resource/cellar/79c0ce87-f4dc-11e6-8a35-01aa75ed71a1.0007.01/DOC_1

Hämäläinen, V., Maula, H., & Suominen, K. 2016. Digiajan strategia. Alma Talent: Helsinki.

Hänninen, K. 2019. Megatrendit haastavat mikroyritykset. University of Oulu.  [Viitattu 29.3.2020]. Saatavissa: https://www.oulu.fi/blogs/mikroyritt%C3%A4jyyden-ymp%C3%A4rilt%C3%A4/megatrendit-haastavat-mikroyritykset

Oinas-Kukkonen, H., Koivumäki, T. & Ahola, H. 2002. Markkinointi, liiketoiminta, digitaalinen media. Sanoma Pro Oy. [Viitattu 3.3.2020]. Saatavissa: https://masto.finna.fi/Record/masto.11566

Patrutiu-Baltes, L. 2016.  Inbound Marketing – the most important digital marketing strategy. Bulletin of the Transilvania University of Brasov. Economic Sciences. Series V; Brasov. Vol. 9(2), 61-68.  [Viitattu 23.2.2020]. Saatavissa: https://masto.finna.fi/PrimoRecord/pci.proquest1881686958

Pyyhtiä, T. 2019. Digiajan johtajan käsikirja. Helsinki: BoD-Books on Demand.

Tikkanen, H., Aspara, J. & Parvinen, P. 2007. Strategisen markkinoinnin perusteet. Helsinki: Talentum.

Kirjoittajat

Johanna Paronen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa Digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

Sirpa Salenius opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa YAMK-tutkintoa Digitaalisten ratkaisujen koulutusohjelmassa.

KTT Ritva Kinnunen työskentelee yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1452891 (CC0)

Julkaistu 14.4.2020

Viittausohje

Paronen, J., Salenius, S. & Kinnunen, R. 2020. Digitaalisen markkinoinnin suunnittelun tarve mikroyrityksissä. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalisen-markkinoinnin-suunnittelun-tarve-mikroyrityksissa/