Digitaalisesta osaamisesta ja tiedon hallinnasta on tullut tärkeä taito arjessa ja työtehtävissä. Tämä tulee ottaa huomioon myös maahanmuuttajien kohdalla, kun heidän koulutustaan tai työhön perehdyttämistä suunnitellaan. Tässä artikkelissa kuvataan filippiiniläisten sairaanhoitajien digitaalista osaamista.

Kirjoittajat: Hannele Tiittanen ja Marja Kiijärvi-Pihkala

Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Kehitys on vaikuttanut yhteiskunnan kaikkiin sektoreihin niin ihmisten arjessa kuin työelämässäkin. Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitoinnin mahdollisuuksien hyödyntämistä eli tiedon siirtämistä sähköiseen muotoon, jolloin sen siirtämisestä ja säilyttämisestä tulee helpompaa ja tehokkaampaa. Koska kyse on tiedosta ja sen uudenlaisesta käsittelystä niin digitalisaation keskiöön nousee tiedon hallinta, toimintatapojen muutos ja niiden johtaminen. (Kasvi 2019, Neittaamäki ym. 2021.) Terveydenhuollossa tämä toimintaympäristömuutos vaikuttaa laaja-alaisesti muuttaen palveluprosesseja ja asiakkaiden ja ammattilaisten vuorovaikutuksen muotoja mikä edellyttää uudenlaista osaamista henkilöstöltä (Koivisto ym. 2020).

Suomalaisessa yhteiskunnassa digitalisaatiossa on edetty etukenossa. Suomen tavoitteena on olla johtava maa sähköisen infrastruktuurin kehittäjänä ja käyttäjänä. (Wiren ym. 2018.) Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyden lisääminen (Hallitusohjelma 2019). Enenevissä määrin julkisia palveluja ja asiointia on siirretty sähköiseen toimintaympäristöön, mikä vaatii myös kansalaisilta uudenlaista digitaalista osaamista. Tämän lisäksi työntekijöiden tulee osata toimia asiakaskontakteissa näissä toimintaympäristöissä sekä osata hallita tietoa, jota näissä kontakteissa syntyy. Terveydenhuollossa käsitellään paljon asiakastietoa, joka on henkilökohtaista ja salassa pidettävää, mikä edellyttää henkilöstössä hyvää osaamista tiedon käsittelyssä.

Terveydenhuollossa digitalisaatiosta ja teknologian kehityksestä on toivottu helpotusta pahenevaan hoitotyön työntekijäpulaan. Työntekijäpulaa terveydenhuollossa pyritään helpottamaan myös työperäisellä maahanmuutolla. Maahan muuttaneen työntekijän tulee kuitenkin ylittää useita esteitä ennen kuin hän pystyy itsenäisesti toimimaan hoitotyössä, esimerkiksi pelkästään uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutuminen vie aikansa. Kielen oppiminen on useille haastavaa mutta välttämätöntä terveydenhuollon tehtävissä toimiville. Lisäksi suomalaisen työkulttuurin ja pelisääntöjen omaksuminen vie sekin aikansa. (Aalto ym. 2013.) Näiden lisäksi digitaalisen osaamisen vaatimukset eivät helpota maahan muuttajan tilannetta työelämässä. Vaikka lähtömaassa saatu hoitotyön koulutus olisi hyvä, niin puutteita saattaa olla digitaalisessa ja teknologisessa osaamisessa. Tämän artikkelin tavoitteena oli kartoittaa maahan muuttaneiden filippiiniläisten sairaanhoitajien digitaalisen osaamisen taitoja. Artikkelin aineisto kerättiin osana KARITA Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla -hanketta.

Kyselyn toteuttaminen

Kartoituksen kohderyhmänä oli 22 keväällä 2022 Suomeen tullutta filippiiniläistä sairaanhoitajaa, jotka opiskelevat oppisopimuskoulutuksen avulla lähihoitajiksi, heidän on tarkoitus valmistua vuoden 2023 lopussa. Kotimaassaan sairaanhoitajat ovat saaneet 4 vuotisen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen. Oppisopimuspaikat Lahdessa ovat kotiin vietävissä palveluissa ja asumispalveluyksiköissä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella marraskuussa 2022 opiskelijoiden oppitunnin aikana. Kartoituksessa haettiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Minkälaiseksi filippiiniläiset sairaanhoitajat arvioivat oman digitalisaatioon liittyvän osaamisensa

Kyselylomake koostui viidestä osaamisalueesta, yhteensä 21 väittämästä: Informaatio ja tiedonluku; Kommunikaatio ja yhteistyö; Digitaalinen tiedon luonti; Turvallisuus; Ongelmanratkaisu. Kutakin väittämää vastaajat arvioivat asteikolla: hyvin heikko, heikko, tyydyttävä, hyvä, erinomainen. Kyselylomakkeen taustalla on eurooppalainen digitaalisen osaamisen kehys (The European Digital Competence Framework for Citizens) (Vuorikaru ym. 2022). Vastauksia tarkastellaan sanallisesti osaamisaluekokonaisuuksina.

Filippiiniläisten sairaanhoitajien digitaalinen osaaminen

Informaatio ja tiedonluku näyttäytyivät vastauksissa kaikista vahvimpana osaamisen alueena. Tällä osaamisalueella kukaan ei arvioinut osaamistaan heikoksi. Sairaanhoitajat arvioivat osaavansa etsiä tietoa ja sisältöä digitaalisista ympäristöistä ja arvioida tiedon sisältöä, sekä järjestellä ja tallentaa tietoa digitaalisessa ympäristössä. Kommunikaatio ja yhteistyöosaamisen alueella osaaminen näyttäytyi myös hyvänä. Nettietiketti ja digitaalisen identiteetin hallinta sekä kirjaaminen ja yhteistyö digitaalisen teknologian avulla olivat hallussa. Sen sijaan heikompia tuloksia tuli digitaalisten välineiden hyödyntämisestä potilaiden, kollegoiden ja muiden hoitoon osallistuvien välisestä vuorovaikutuksesta. Myös ammatilliseen yhteisöön liittyminen digitaalisten mahdollisuuksien avulla oli hieman heikompaa. Digitaalisen tiedon luonnin osaaminen sai selkeästi heikompia osaamisen arviointeja. Digitaalisen sisällön kehittäminen, integrointi ja uudelleen kehittäminen sekä ohjelmointi koettiin melko heikoksi. Sen sijaan tekijänoikeuksiin ja lisensseihin liittyvä osaaminen oli parempaa. Turvallisuusosaaminen arvioitiin varsin hyväksi, etenkin henkilötietojen ja yksityisyyden suojaaminen digitaalisessa ympäristössä samoin kuin laitteiden suojaus. Ongelmanratkaisuosaaminen arvioitiin kauttaaltaan heikoimmaksi kaikista osa-alueista. Teknisten ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen, sekä luova digitaaliteknologian käyttö saivat heikompia arviointeja. Myös omien digitaalisten osaamisen puutteiden tunnistaminen näyttäytyi heikkona osaamisena.

Filippiiniläisillä sairaanhoitajilla on hyvät lähtökohdat ottaa haltuun terveydenhuollon digitaalista toimintaympäristöä. Tulokset antavat kuitenkin tarpeellista palautetta koulutuksen suunnittelijoille, joiden tulee huomioida terveydenhuollon sähköiset ympäristöt ja niihin riittävä perehdyttäminen oppisopimuskoulutuksen aikana.

Digitaalisen osaamisen ja tiedon hallinnan taitoja tarvitaan terveydenhuollossa enenevässä määrin. Tähän on vastattu valtakunnallisella 14 ammattikorkeakoulun tarjoamalla erikoistumiskoulutuksella ”Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä”. Koulutuksen keskiössä on tiedon hallinta, digitaaliset palvelut ja niiden kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla. (UUDO 2020) Myös maahan muuttaneilla sairaanhoitajilla tulisi olla mahdollisuus pysyä digitaalisten palvelujen osaamisessa ja kehittämisessä mukana osana heidän työhön perehdyttämistä ja ammatillista kehittymistä.

Lähteet

Aalto, A-M., Elovainio, M., Heponiemi, T., Hietapakka, L., Kuusio, H. & Lämsä, R. 2013. Ulkomaalaistaustaiset lääkärit ja hoitajat suomalaisessa terveydenhuollossa. Haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-857-5

Hallitusohjelma. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019: Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31. Viitattu 28.11.2020. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-808-3

Kasvi J. 2019. Digi digi digi. Digitalisaatiossa on kyse organisaatiokulttuurin muutoksesta, ja se on tunnetusti vaikeaa. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa https://tieke.fi/digi-digi-digi/

Koivisto T., Ilomäki S., Kurtti E., Koskela I., Weiste E., Salo S., Aalto O., Husman P. & Ruusuvuori J. 2020. Terveydenhuollon työntekijät digimurroksessa. Moniaineistoinen tutkimus asiantuntijuuden ja yhteistyön rakentumisesta. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/327547

Neittaanmäki, P., Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Jyväskylä. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8647-6

UUDO 2020. Hankehakemus. Julkaisematon lähde.

Wirén, S., Vuorela, K., Müller, T. & Laitinen, K. 2018. Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi – Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 10/2018. Helsinki. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-556-9

Vuorikari, R., Kluzer, S., Punie, Y. 2022. DigComp 2.2. The Digital Competence Framework for Citizens. With new examples of knowledge, skills, and attitudes. EUR 31006 EN. Luxemburg Publications Office of the European Union. Viitattu 26.11.2022. Saatavissa http://dx.doi.org/10.2760/115376

Kirjoittajat

Hannele Tiittanen, työskentelee LAB ammattikorkeakoulussa yliopettajana hyvinvointiyksikössä. Hän on kiinnostunut tulevaisuuden teknologioista ja toimii muun muassa asiantuntijana UUDO Monialainen osaaminen sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittämisessä -hankkeessa.

Marja Kiijärvi-Pihkala työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä ja on kiinnostunut maahan muuttaneiden työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvistä kysymyksistä. KARITA Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla –hankkeessa hän toimii asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/sairaanhoitaja-naamio-4962034/ (Pixabay License)

Julkaistu 7.12.2022

Viittausohje

Tiittanen, H. & Kiijärvi-Pihkala, M. 2022. Digitaalinen osaaminen ja tiedonhallinta on hyvää filippiiniläisillä sairaanhoitajilla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitaalinen-osaaminen-ja-tiedonhallinta-on-hyvaa-filippiinilaisilla-sairaanhoitajilla/