Digipedapäivän työpaja: Aktivointi verkko-oppimisessa, onko sitä?

Kirjoittajat: Katja Kylliäinen & Sanna Kyyhkynen

Miksi aktivointi on tärkeää?

Opiskelijoiden aktivointi verkko-opetuksessa, eli miten saadaan opiskelijat osallistumaan, sitoutumaan ja pysymään motivoituneina digitaalisessa oppimisympäristössä, on tärkeää. Tarkkaavaisuus kestää yleensä vain 15-20 minuuttia – siksi olisi tärkeää vaihtaa työtapaa tai välinettä 15-20 minuutin välein. (Carmassi C. ym. 2023)

Aktiivinen osallistuminen auttaa opiskelijoita käsittelemään ja jäsentämään tietoa syvällisemmin ja omaksumaan tietoa tehokkaammin kuin pelkästään kuuntelemalla tai lukemalla. Tämä mahdollistuu esimerkiksi osallistumalla keskusteluihin, tekemällä tehtäviä tai reflektoimalla oppimaansa. Verkko-opiskelu vaatii opiskelijalta oma-aloitteisuutta ja ajanhallintaa. Aktivointimenetelmät, kuten aikataulutetut tehtävät ja palautekierrokset, auttavat opiskelijaa pysymään opinnoissa kiinni ja seuraamaan omaa edistymistään.

Aktivoinnin haasteet

Vuorovaikutuksen puutteen takia opiskelijat saattavat kokea verkko-opinnot yksinäisiksi tai irrallisiksi, mikä heikentää motivaatiota. Ilman selkeää yhteisöllisyyden tunnetta osallistuminen jää helposti vähäiseksi. Opettajalla on keskeinen rooli opiskelijan tukemisessa ja motivoinnissa ja verkko-opetuksessa se on erityisen tärkeää. Aktivointi tarkoittaa oppijan osallistamista oppimisprosessiin niin, että hän ei ole vain passiivinen tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen toimija. Aktiivinen oppiminen on tutkitusti tehokkaampaa: se parantaa muistamista, syventää ymmärrystä ja kehittää kriittistä ajattelua. (Dunlosky ym. 2013)

Digipedapäivinä keskusteluun nousivat kameran käytön vähäisyys ja yleisesti verkkoetiketti opetuksessa. Opettajilla on usein haasteena saada kaikkia avaamaan kameraa ja saada opiskelijoita osallistumaan aktiivisesti. Näiden lisäksi aktivoinnin haasteena verkko-opetuksessa voivat olla mm. opettajan läsnäolon välittäminen, ryhmäytymisen tukeminen, psykologisen turvallisuuden luominen, säännöllisen ja henkilökohtaisen palautteen antaminen, oppimisen pulmien huomiointi, ajanhallinta tai teknologiset haasteet.

Mitä ratkaisuja haasteisiin?

Työpajaan osallistuneet opettajat pitivät ajatustenvaihtoa opiskelijoiden aktivoinnista verkko-opetuksessa tärkeänä, sillä sen haasteet koskevat lähes jokaista opettajaa LAB-ammattikorkeakoulussa. Osallistujat nostivat keskustelussa esiin ryhmäytymisen merkityksen, jotta opiskelijat uskaltaisivat osallistua ja tuoda mielipiteensä kuuluviin. Osa osallistujista kertoi käyttävänsä opetuksen alussa aikaa tunnelman rentouttamiseen ja tutustumiseen.  Lisäksi opettajat hyödyntävät mahdollisimman monipuolisia aktivointikeinoja sekä erilaisten oppijoiden ja persoonien huomioimista. Osallistujien aktivointikeinot verkko-opetuksessa tarkoittavat esimerkiksi vuorovaikutteisia tehtäviä ja kyselyitä tai pelillistämistä ja simulaatioita.

Työpajoihin osallistuneita pyydettiin myös kirjoittamaan Mentimeter-kyselyyn kolme parasta käytäntöä, joita he käyttävät opiskelijoiden aktivoimiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi verkko-opetuksessa. Opettajien vastauksista löytyi neljä eri teemaa: 1) osallistavat työkalut ja tehtävät, 2) ryhmätyö ja vuorovaikutus, 3) turvallinen ja kannustava ilmapiiri, 4) fyysinen aktivointi.

Opiskelijoita aktivoidaan käyttämällä digitaalisia työkaluja (esim. Padlet, Answer Garden, jne.), jotka mahdollistavat helpon osallistumisen ja mielipiteiden jakamisen. Lisäksi opettajat hyödyntävät aktivoimisessa tietovisoja, jotka liittyvät opetettavaan aiheeseen. Vuorovaikutuksen lisäämiseksi hyödynnetään pienryhmätyöskentelyä ja breakout-huoneita. Kohdennetut kysymykset ja yhteiset keskustelut tukevat aktiivista ajatustenvaihtoa. Luottamuksellista ilmapiiriä rakennetaan mm. kamerakäytännöillä – kamerat pidetään aluksi auki ja kameroiden käyttö perustellaan opiskelijoille. Opiskelijoita myös rohkaistaan jakamaan omakohtaisia kokemuksia. Lisäksi osa vastaajista kiinnittää huomiota opiskelijoiden fyysiseen aktivointiin. Opetuksen lomassa käytetään aivo- ja taukojumppaa vireystilan ylläpitämiseksi ja keskittymisen tukemiseksi.

Psykologinen turvallisuus verkko-opetuksessa

Kaiken kaikkiaan erilaisia aktivointimenetelmiä ja -työkaluja on paljon käytössä ja opettajat osaavat niitä hyvin hyödyntää. Ehkä enemmän olisikin tarvetta kiinnittää huomioita esimerkiksi psykologiseen turvallisuuteen. Vickholmin (2023) mielestä se tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden olisi helppo puhua ja kertoa mielipiteitänsä. Myös vaikeiden asioiden esille nostaminen helpottuu ja uskaltaa paremmin olla oma itsensä. Psykologisen turvallisuuden luominen vaatii opettajalta teknisen välineistön osaamisen lisäksi erityisen hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi pitäisi olla tietämystä erilaisten oppijoiden persoonallisuuden huomioimisesta. Opettajan on tärkeää tällöin olla aidosti läsnä sekä arvostava ja kannustava. Olisi hyvä myös ymmärtää korostaa opiskelijoiden vahvuuksia ja ominaisuuksia.

Mitä kaikkea opettaja voikaan verkossa tehdä opiskelijoiden aktivoimiseksi; paljon. Olennaista on kuitenkin opettaa ja ohjata opiskelijoita toimimaan verkkokurssilla. Lisäksi on hyvä tarjota vaihtoehtoisia tapoja osallistua sekä tehdä opiskelusta ja arvioinnista selkeää. Tärkeää on, että opettaja viestii läsnäolostaan ja johdattaa opiskelijoita aktiiviseen oppimiseen.

Lähteet

Carmassi, J., Nuere-Salgado, L., Pérez-Miranda, J., Kühn, A., Valle Benítez, N., Ryhänen, S., Savolainen, A., Hietanen, A., Tamuliene, R., Šarlauskiene, L., Grmuša, T., Rocco, S., Šipic, N., Zavišic, Z. ja Athwa, M. 2023. Opi, opeta ja arvioi verkkoympäristöissä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 11/2023.

Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. 2013. Improving Students’ Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology. Psychological Science in the Public Interest. Vol. 14(1), 4–58.

Vickholm, M. 2023. Psykologisen turvallisuuden kokemus korkeakouluopiskelijoiden virtuaalisessa tiimityössä. Pro gradu –tutkielma, kauppatieteet. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT.  Viitattu 24.6.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023080292868

Kirjoittajat

Katja Kylliäinen, lehtori Sosiaali-ja terveysala; hoitotyö, LAB–ammattikorkeakoulu

Sanna Kyyhkynen, venäjän kielen lehtori; Kielikeskus, LAB-ammattikorkeakoulu

Artikkelikuva: Teemu L.

Viittausohje

Kylliäinen, K. & Kyyhkynen, S. 2025. Digipedapäivän työpaja: Aktivointi verkko-oppimisessa, onko sitä? LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digipedapaivan-tyopaja-aktivointi-verkko-oppimisessa-onko-sita/