Digilukutaidolla osallisuutta ja ekososiaalista sivistystä

LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Lahden Diakonialaitoksen kanssa DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen -hanketta, kehittäen työelämän ulkopuolella olevien nuorten digivalmiuksien lisäämiseksi digitaitopaja-mallia. Taustalla on digitalisoituvan yhteiskunnan vaateiden ohella ekososiaalisen sivistyksen näkökulma, jonka mukaisesti kestävässä kehityksessä huomioidaan ekologisten kysymysten ohella sosiaalisia, ja myös taloudellisia ilmiöitä. Monipuoliset digitaidot ovat osallisuuden ja vaikuttamisen avaintekijöinä niin kansalaisena, työelämässä kuin opiskelussakin. Laitteiden käytön edellyttämän teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan tietoa ja osaamista verkkosovelluksissa toimimiseen, kykyä pohtia omaa toimintaansa verkkoalustoilla ja selvittää kuinka toimia mahdollisissa uhkatilanteissa. Moninaiset verkkosisällöt edellyttävät yhä enemmän myös taitoa arvioida ja kyseenalaistaa niitä. Digitaitopajoissa tärkeinä teemoina ovat muun muassa kriittinen lukutaito, tietoturva ja verkkoviestintätaidot.

Kirjoittaja: Pipsa Murto

Digitekstit haastavat lukutaitoa

2000-luvulla suomalaisten kiinnostus lukemiseen on heikentynyt ja myös lukutaidon arviointitulokset ovat laskeneet, erityisesti luetun ymmärtämisessä ja tulkinnassa sekä pohdinnassa ja arvioinnissa (Leino, Rautopuro & Kulju 2021, 7-9). Lukutaidon käsite on laajentunut monilukutaidoksi, tekstien rakentuessa monimediaisesti ja multimodaalisesti. Lukija joutuu valikoimaan tekstejä ja ymmärrys rakentuu erilaisten tekstilajien yhdistelmistä. (Leino, Lerkkanen & Nissinen 2021, 15-16.) Verkossa saatavilla oleva tietopaljous tuo jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet jokaisen kansalaisen ulottuville. Samalla kuitenkin eri muodoissa tapahtuva informaatiovaikuttaminen on lisännyt tarvetta tekstin luotettavuuden kriittiseen arviointiin (Leino, Kulju & Nissinen 2021, 45-46, 51). Digilukutaidon kehittäminen onkin kirjattu myös Euroopan komission Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 (Euroopan komissio 2019a) tavoitteisiin.

DIGI-paja -hankkeen toiminnassa käsitellään digiosallistumisen ja -vaikuttamisen taitoja, vahvistaen muun muassa verkossa tarvittavaa vuorovaikutusosaamista. Digipajalle osallistuvien nuorten digitottumukset vaihtelevat, ja monilla on jo paljonkin digiteknistä osaamista. Digitaitopajoissa tuetaan osallistujia jo olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen, jolloin taidot ovat hyödynnettävissä esimerkiksi työssä tai opiskelussa. Digitaitopajojen sisältöjä pyritään kohdentamaan digitaitokartoitusten avulla erityisesti teemoihin, joihin osallistujat kokevat tarvitsevansa lisää osaamista. Monet nuoret seuraavat maailman ja ympäröivän yhteiskunnan tapahtumia pitkälti verkkosisältöjen kautta. Muun muassa erilaisia uutissivustoja ja sosiaalisen median kanavia käytetään paljon. On riskinä, että tutkittu tieto sekoittuu epäluotettavaan tietoon, esimerkiksi informaatiovaikuttamiseen tähtäävään sisältöön. Epätietoisuus siitä, mihin tietoon voi luottaa, lisää epäluottamusta kaikkea mediaa kohtaan, ja voi johtaa jopa kyseenalaistamaan koko yhteiskuntajärjestelmää (Tampereen yliopisto 2022).

Kriittinen lukutaito lisää digiosallisuutta

Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemuksen ja tiedon arviointitaitojen ennakoidaan kuuluvan tulevaisuuden tärkeimpiin osaamisiin (OPH 2019, 31). DIGI-paja -hankkeen digitaitopajoissa muun muassa tutkitaan erilaisia mediasisältöjä, harjoitellen luotettavan ja kyseenalaisen sisällön tunnistamista. Tiedon arvioinnin edellyttämässä kriittisessä medialukutaidossa voidaan erottaa tietokriittisyyden, merkityksiä purkavan kriittisyyden, vuorovaikutuskriittisyyden sekä itsensä tuntevan kriittisyyden näkökulmat (Tampereen yliopisto 2022). Digitaitopajoissa mediasisältöjä tarkastellaan arvioimalla sen taustalla olevaa asiantuntemusta ja lähteitä. Tarkastelussa kiinnitetään huomiota myös tapoihin ilmaista sisältöä, mistä näkökulmista ja minkälaisilla merkityksillä asioita ja ilmiöitä esitellään. Katseita käännetään näiden ohella myös tiedon tuottajan tarkoitusperiin, huomioiden sisältöjä määrittäviä valtasuhteita. Mediasisällön tulkinnassa on hyvä huomioida myös yksilöllisten taustatekijöiden vaikutus siihen, minkälaisia tunteita ja reaktioita sisältö herättää.

Digitaitopajoissa kriittistä lukutaitoa ja verkkoviestintätaitoja kytketään ekososiaalisesti kestävään ajatteluun. Kaikkien elämän osa-alueiden ollessa yhteydessä toisiinsa, on tärkeää tunnistaa ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden välisiä riippuvuuksia ja seuraamuksia. Näistä muodostuvan kokonaisvaltaisen todellisuuskuvan rakentamiseen tarvitaan erityisesti kriittistä ajattelua ja lukutaitoa. Erilaisten viestien tulkinnat vaikuttavat valintoihin niin yksilötasolla kuin myös yhteiskunnallisella ja globaalilla tasolla. (Salonen 2014.) Ekososiaalinen sivistys liitetään vastuulliseen kansalaisuuteen, jonka yhtenä keskeisenä tekijänä on osallisuus. Yksilöiden tai ryhmien hyödyntäessä itselleen mielekkäällä tavalla digitaalisia välineitä ja sovelluksia omassa, aktiivisessa osallistumisessaan yhteiskunnassa, on osallisuuden rinnalle noussut digiosallisuuden käsite (Hänninen ym. 2021). Talouden ja yhteiskunnan digitalisoituessa onkin keskityttävä vahvistamaan juuri digiosallisuutta, monipuolisia digitaalisia taitoja kehittämällä (Euroopan komissio 2019b).

Lähteet

Euroopan komissio. 2019a. Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://education.ec.europa.eu/fi/focus-topics/digital-education/digital-education-action-plan

Euroopan komissio. 2019b. EU Digital Single Market Policy: Digital Inclusion for a better EU society. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/digital-inclusion-better-eu-society

Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J. & Wilska, T.-A. 2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25. Viitattu 25.5.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163036/VNTEAS_2021_25.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Leino, K., Kulju, P. & Nissinen, K. 2021. Printti vai digi – Lukemisen media ja sen yhteys lukutaidon eri osa-alueisiin. Teoksessa: Lukutaito – tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 82. 45 – 79. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7411-16-2

Leino, K., Lerkkanen, M.-K. & Nissinen, K. 2021. Lukustrategioiden tunnistaminen lukutaidon vahvistajana. Teoksessa: Lukutaito – tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 82. 15 – 43. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7411-16-2

Leino, K., Rautopuro, J. & Kulju, P. (toim.) 2021. Lukutaito – tie tulevaisuuteen: PISA 2018 Suomen pääraportti. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 82. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7411-16-2

OPH. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Salonen, A.O. 2014. Ekososiaalinen sivistys – kestävä hyvinvoinnin perusta. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/269393701_Ekososiaalinen_sivistys_-_kestava_hyvinvoinnin_perusta

Tampereen yliopisto. 2022. Sisältösekaannuksen selviytymisopas. Mietittävää mediakasvattajalle. Tampereen yliopisto, tutkimuskeskus Comet & Aalto-yliopisto. Informaatiokaaos ja luottamus perinteiseen journalismiin -tutkimus. Viitattu 14.4.2022. Saatavissa https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/mietittavaa-mediakasvattajille/

Kirjoittaja

Pipsa Murto, lehtori, sosionomikoulutus, LAB-ammattikorkeakoulu. Kirjoittaja edustaa LAB-ammattikorkeakoulua hankkeessa DIGI-paja – nuorten digityöelämävalmiuksien kehittäminen.

Artikkelikuva: Eemeli Kumpulainen

Julkaistu 9.6.2022