Avoimen toimintakulttuurin edistämiseen vauhtia kansainvälisestä konferenssista

Tutkimustoiminta ja sen tuottamat julkaisut ja aineistot ovat yhä laajemmin avoimesti saatavissa ja avoimen toimintakulttuurin kehittämisen eteen työskennellään korkeakouluissa kautta maan. LAB-ammattikorkeakoulun avoimen toimintakulttuurin vahvistamiseksi on tehty jo useita edistysaskeleita LABin reilun vuoden mittaisella taipaleella. Kehittämistyö jatkuu edelleen ja mielenkiinto kohdentuu erityisesti tutkimusaineistojen avaamisen edistämiseen. Mitä ajatuksia avoimuuden edistämiseksi tarjoaa kansainvälinen avoimen tieteen konferenssi?

Kirjoittajat: Johanna Kiviluoto ja Riikka Sinisalo

Etäkonferenssi kokosi avoimen tieteen asiantuntijat yhteen

Helmikuun puolivälissä kansainvälinen avoimen tieteen parissa työskentelevä yhteisö kokoontui virtuaalisesti jakamaan tietoa avoimen tieteen teemoista. Tänä vuonna Open Science Conferencen erityisinä teemoina olivat kriisin vaikutukset avoimeen tieteeseen sekä avoimen tieteen edistämisen hyvät käytänteet ja avoimen tieteen edut sekä tiedeyhteisölle että suurelle yleisölle. Leipzig Research Alliancen järjestämä konferenssi oli järjestyksessään jo kahdeksas ja keräsi linjoille lähes 400 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Seuraavassa poimintoja muutamasta mielenkiintoisimmasta esityksestä.

Kuinka aineistojen jakamisesta saadaan arkipäivää?

Koronapandemian aikana avointen tutkimusaineistojen ja erilaisten tutkimusaineistoja jakavien verkostojen merkitys on kasvanut tiedeyhteisön sopeutuessa uuteen tilanteeseen. Danielle Cooper (2021) Ithaka S+R:stä esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan keskeisin ja myös kestävin tapa saada aikaan aineistojen jakamisen kulttuuria on aineistojen tuottajan oma halu jakaa aineistojaan. Lisäksi vaikutusta on sekä rahoittajan että oman organisaation vaatimuksilla. Tarkasteltaessa tutkimusyhteisöjä, jotka ovat jakaneet aineistoja pitkään vapaaehtoisesti nähdään, että niissä tiedon jakamisesta hyötyvät kaikki yhteisön jäsenet, myös tieteenalojen ja organisaatioiden välillä. Tiedon jakamisen mahdollisuuksiin vaikuttavat osaltaan myös tieteenalakohtaiset erot.

Miten tällaisen jakamisen kulttuurin syntymistä sitten voidaan rohkaista? Kun organisaatio haluaa tukea aineistojen jakamista, kannattaa kannustaa aineistojen tallentamista organisaation omaan tai johonkin yleiseen data-arkistoon. Näin saadaan aineistojen kuvailulle selkeä muoto ja sisältöä kuratoidaan ylläpitäjän toimesta. Suomessa tilannetta helpottaa vahva kansallinen yhteistyö ja yhteiset palvelut, joiden avulla on helpompi tukea myös organisaatioiden välistä aineistojen jakamista.

Kohti avointa toimintakulttuuria

Ana Persic (2021) Unescosta toi omassa avajaispuheenvuorossaan esiin mielenkiintoisen näkökulman tieteen avaamiseen. Hänen mukaansa kyse ei ole vain siitä, että demokratia tarvitsee avoimuutta, vaan myös yhä kasvavasta paineesta tiedeyhteisön sisällä: nuorille tutkijoille tiedon ja tulosten jakaminen on jo valmiiksi DNA:ssa. Jarruina tässä kehityksessä ovat usein tutkimusorganisaatiot, joiden käytänteet mm. tutkijoiden arvioinnissa, meritoitumisessa ja palkitsemisessa laahaavat jäljessä eivätkä siten vielä riittävästi huomioi avoimen tieteen suosituksia ja palkitse niiden noudattamisesta.

Yksilö ja hänen halunsa avoimeen toimintatapaan nousi esille avoimuuden keskeisenä moottorina myös Marte Sybil Kesslerin (2021) esityksessä. Jos avoimuuden edistäminen jää vain yksilön varaan, törmätään usein haasteisiin, kuten siihen, että avoimuuden toteuttaminen voi viedä paljon aikaa ja resursseja. Avoimuuden toteuttaminen on yksilötyöskentelyn sijaan kuitenkin yhteinen ponnistus, jossa keskeisinä toimijoina ovat organisaation johto, tukipalvelut sekä aineiston tuottajat.

Saadakseen aikaan avoimuutta edistävän toimintakulttuurin korkeakoulun kannattaakin ottaa käyttöön konkreettisia keinoja, joilla vahvistetaan avoimuuden merkitystä. Näitä keinoja ovat muun muassa avoimuuden sisällyttäminen rahoitushakemuksiin sekä työntekijöiden suoriutumisen arviointiin, riittävän tuen tarjoaminen avoimuudelle sekä palveluina että teknisinä ratkaisuina, osaamistason kasvun tukeminen, osaamisen laajentaminen monialaisuuden, työnkierron ja yhteistyön kautta sekä erilaisten kohtaamisten mahdollistaminen tapahtumien avulla. Avoimuutta kannattaa myös pitää näkyvillä ja arvostaa jo tehtyä työtä esimerkiksi erilaisten palkintojen ja tunnustusten kautta.

Ylhäältä alaspäin vai sittenkin alhaalta ylös?

Avointa toimintakulttuuria on perinteisesti lähdetty edistämään ylhäältä alaspäin: Suomessakin Opetus- ja kulttuuriministeriö on alkujaan pitkälti määritellyt avoimuuden kriteerit, mittarit ja suositukset, joita on sitten valutettu tutkimusorganisaatioille ja niiden kautta edelleen tutkijoille. Viime vuosina kehitys on kuitenkin jo kääntynyt kulkemaan toisinpäin, ja nyt avointa tiedettä ja tutkimusta edistetään koko tiedeyhteisön voimin mm. kaikille avoimien asiantuntijaryhmien kautta (Avoin tiede 2021).

Helsingin yliopistossakin Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan omien avoimen tieteen suositusten sorvaaminen lähti liikkeelle yksittäisten tutkijoiden tarpeista. Ari Asmin posterissa esiteltiin tiedekunnan tasot läpäissyttä prosessia, jonka tuloksena laadittuihin, seitsemästä alakohdasta koostuviin suosituksiin koko henkilöstön on ollut helpompi sitoutua. Suosituksissa avoimen tieteen tuotoksille on annettu kattotermi Open Science Products (OSP): näitä avoimen tieteen tuotteita ovat mm. erilaiset julkaisut, tutkimusaineistot ja oppimateriaalit, ja niiden tuottaminen huomioidaan osana niin henkilökohtaista kuin tutkimusyksikön ja laitostenkin suoriutumista. Suositusten mukaan OSP:t tulee huomioida myös mm. rekrytoinnissa. Kun avoimuus on konkreettisesti “tuotteistettu”, on sen toteuttaminenkin helpommin seurattavissa ja palkittavissa. (Asmi 2021, Asmi ym. 2020)

Mitä oppeja tästä LABille?

Organisaatiotasoinen matalan kynnyksen aineistojen tallennuspaikka on tärkeä ensiaskel kohti aineistojen avoimuutta sekä organisaation sisällä että laajemminkin. Myös LABissa valmistellaan omaa organisaation sisäistä aineistojen tallennusalustaa, LAB Dataa. Kun aineistojen tallennuksesta ja kuvailusta hiljalleen muotoutuu arkipäivää, voidaan aineistojen avaaminen aloittaa ensin yksikön ja oman talon sisällä, ulottaen sen myöhemmin laajemmalle kansalliseen ja kansainväliseen avoimuuteen.

Avoimuuden vastuullinen toteuttaminen vaatii osaamista, jotta jo tiedonkeruuvaiheessa huomioidaan avoimuuden edellyttämät luvat ja suostumukset sekä mahdolliset rajoitteet. Osaamistason nosto avoimuuteen liittyvissä kysymyksissä onkin keskeistä, jotta kerätyt TKI-aineistot saadaan tehokkaasti jatkohyödynnettyä sekä omassa organisaatiossa että yhteistyökumppaneiden kesken. Osaamisen kasvattaminen myös lieventää tietojen tallentamiseen ja mahdolliseen avaamiseen liittyviä ongelmia, kun toimintamallit ja -tavat ovat selkeät ja kaikille tutut.

Unohtaa ei pidä myöskään erilaisten kannustimien tärkeyttä: kun esimerkiksi aineistojen avaamisesta on konkreettista hyötyä myös avaajalle itselleen, on se paljon houkuttelevampaa ottaa osaksi koko aineistonhallintaprosessia.

Lähteet

Asmi, A. 2021. Open science recommendations for a multidisciplinary Faculty – goals, process & challenges. Posteriesitys Open Science Conference –konferenssissa 17.2.2021.

Asmi, A., Luxenhofer, R., Mikkonen, T., Palmroth, M., Toivonen, T., Vanhatalo, J., Väihkönen, A. & Lahtinen, U. 2020. Open Science Recommendations for the Faculty of Science (University of Helsinki). Zenodo. [Viitattu 19.3.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.5281/zenodo.4049968

Avoin tiede. 2021. Asiantuntijaryhmät. [Viitattu 18.3.2021]. Saatavissa: https://avointiede.fi/fi/asiantuntijaryhmat

Cooper, D. 2021. Data Communities: Data Sharing from the Ground Up. Esitys Open Science Conference -konferenssissa 17.2.2021.

Kessler, M. S. 2021. Generation O – scaling open practices in Higher Education: How can we help “open-pioneers”, “-innovators” and “-activists” change the Higher Education System. Esitys Open Science Conference -konferenssissa 19.2.2021.

Persic, A. 2021. Building a Global Consensus on Open Science – the future UNESCO Recommendation on Open Science. Esitys Open Science Conference –konferenssissa 17.2.2021.

Kirjoittajat

Johanna Kiviluoto toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa.

Riikka Sinisalo toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa.

Tämä artikkeli on kirjoitettu osana Ammattikorkeakoulujen avoin TKI, oppiminen & innovaatioekosysteemi -hanketta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kärkihanke. Hanketta koordinoi Seinäjoen ammattikorkeakoulu.

Artikkelikuva: Riikka Sinisalo

Julkaistu 31.3.2021