Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäjät kokoontuivat marraskuun alussa Kuopioon keskustelemaan avoimen tutkimuksen ajankohtaisista asioista. Mielenkiinnon kohteena oli tällä kertaa erityisesti avoin oppiminen, lisäksi keskusteltiin avointa tutkimusta ohjaavien linjausten päivitystarpeista. Mitä tuomisia tapahtumasta saimme LAB-ammattikorkeakoulun arkeen?

Kirjoittajat: Johanna Kiviluoto & Riikka Sinisalo

Avoimuuden merkitys edelleen kasvussa

Avoimuus lisää vaikuttavuutta, laatua ja luotettavuutta. Avoimuus ei myöskään ole irrallaan yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnallinen avoimuus luo edellytyksiä myös avoimelle tutkimukselle. Lisäksi avoimuus osaltaan edesauttaa vaikuttavuutta ja mahdollistaa osaamisen siirtymisen korkeakoulujen ja muun yhteiskunnan välillä. Toisaalta avoimuutta ja sitä kautta vaikuttavuutta on aktiivisesti ja strategisesti edistettävä esimerkiksi tuen, koulutuksen ja palkitsemisen keinoin, jotta kehitystä tapahtuu.

Monilla korkeakouluilla on erilaisia linjauksia ja politiikkoja tukemassa kansallisten linjausten ja ohjeiden toteuttamista ja ohjaamassa korkeakoulujen omaa avoimuuden edistämistä. Avoimuus kehittyy, ja aiemmin tärkeät kehittämiskohteet ovat tulleet osaksi arkea antaen tilaa uusille tavoitteille. Myös LUT-korkeakouluilla on oma avoimuuden linjauksensa, jonka päivitystyö on tällä hetkellä meneillään.

Mielenkiinnon kohteena avoimet oppimateriaalit

Avoimet oppimateriaalit ovat kasvava alue, johon liittyy paljon mahdollisuuksia mutta myös erilaisia selvitettäviä asioita, kuten tekijänoikeudet, käyttöoikeudet ja lisensointi. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, että oppimateriaalin lisensointi on pääsääntöisesti aina tekijän päätettävissä: korkeakoulu voi lisensoida ainoastaan silloin, kun korkeakoululla on materiaalin omistusoikeus tai uloslisensoitavan lisenssin laajuinen sisään lisensoitu oikeus materiaaliin. Talvipäivillä muistuteltiin myös kuvien käytöstä: jos kuvat ovat sitaatteja, on selkeästi merkittävä, etteivät ne kuulu oppimateriaalille muutoin annetun lisenssin piiriin. Tekijänoikeudella suojattuja kuvia voi lisensoida vain alkuperäinen tekijä, ellei palvelun, kuten erilaisten kuvapankkien, käyttöehdoissa muuta luvata. Keskusteluun nousi myös tekoäly, jonka käytössä laajemminkin suositeltiin mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä. Toistaiseksi läpinäkyvyys tekoälyn käytössä on eettinen vaatimus, mutta se on tulossa myös lainsäädäntöön.

LABissa avoimia oppimateriaaleja on julkaistu avointen oppimateriaalien kirjastossa lähinnä hankkeiden tiimoilta. TKI-toiminta voikin mahdollistaa avointen oppimateriaalien kehittämistä ja julkaisemista rahoituksen kautta. Samalla luodaan uusia yhteistyöverkostoja ja saavutetaan uusia kohderyhmiä. Hanketoiminnan kautta voidaan myös löytää ja täyttää oppimateriaalitarpeita yritysten näkökulmasta ja vaikuttaa näin positiivisesti alueella. Avointen oppimateriaalien laadinnassa tärkeät lisenssi- ja tekijänoikeuksista sopimisetkin voidaan mahdollisesti hoitaa osana TKI-toiminnassa laadittavia suunnitelmia ja sopimuksia ja helpottaa siten sopimisen kulttuurin syntymistä. Samoin hankkeisiin usein kuuluvaa käyttäjäpalautteen keruun mallia voidaan hyödyntää myös oppimateriaalien palautteenkeruussa.

Avoimista oppimateriaaleista julkaisuja?

Julkaisutoiminta on paitsi tapa tehdä ammattikorkeakouluissa tehtävää työtä näkyväksi, niin myös yksi OKM:n rahoitusmittareista. Herääkin kysymys, taipuisivatko oppimateriaalit myös julkaisupisteitä tuottaviksi julkaisuiksi ja jos, niin miten?

XAMKin Pekka Uotilan esittelemä jaottelu oppi- ja opetusmateriaaleihin on käyttökelpoinen lähtökohta, kun lähdetään miettimään oppimateriaalien kääntämistä julkaisuiksi. Jaottelu tuo selkeästi esiin eron näiden kahden materiaalin välillä perustuen mm. käyttötarkoitukseen, kohderyhmään ja julkisuuteen. Opetusmateriaali on yleensä vain yhtä tiettyä opintojaksoa varten koostettua: sen kohderyhmänä ovat kyseisen opintojakson opiskelijat ja se julkaistaan usein oppimisalustalla, jonne vain opiskelijoilla on pääsy. Oppimateriaalin tulisi sen sijaan olla sekä käyttötarkoitukseltaan että kohderyhmältään selvästi erilainen siten, että materiaali on periaatteessa kenen tahansa aiheesta kiinnostuneen hyödynnettävissä ja toimii itsenäisenä julkaisuna, ilman suoraa kytköstä yhteen tiettyyn opintojaksoon. Oppimisalustan sijaan oppimateriaali julkaistaan toimitetulla julkaisualustalla ja julkaisemista edeltää aina toimitusprosessi. Tällöin se täyttää lähtökohtaisesti myös julkaisutiedonkeruun kriteerit. (Uotila 2023)

Oppimateriaalit voivat olla muodoltaan yhtä moninaisia kuin muutkin julkaisut: laajasti ajateltuna oppimateriaali voi olla mikä tahansa verkkoalustalla julkaistu materiaali, joka on tarkoitettu yksittäistä opintojaksoa laajempaan käyttöön. Perinteisempien oppikirjojen ja artikkelikokoelmien lisäksi ne voivatkin olla myös esimerkiksi podcasteja ja videoita. LABin omat, toimitetut julkaisukanavat tarjoavat jo nyt monipuolisesti mahdollisuuksia erityyppisten oppimateriaalien julkaisemiseen.

Julkaisutiedonkeruussa oppimateriaalit jäävät seurannan kannalta katveeseen, sillä oppimateriaaleille ei ole määritelty omaa erillistä julkaisutyyppiään, jolloin ne eivät myöskään ole kovin helposti haettavissa tiedejatutkimus.fi -palvelussa.  Valtakunnallisessa Avoimen tieteen ja tutkimuksen seurannassa kysytään kuitenkin myös organisaatioiden tuottamien avointen oppimateriaalien määrää. Seurannan ja avoimuuden kannalta onkin suositeltavaa lisätä tiedot julkaistuista oppimateriaaleista myös Avointen oppimateriaalien kirjastoon.

Linjausten päivitystyö käynnistyy

Toinen iso teema talvipäivillä avointen oppimateriaalien lisäksi oli kansallisten linjausten päivitystyön käynnistäminen. LAB-ammattikorkeakoulu, kuten muutkin suomalaiset korkeakoulut, on sitoutunut avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen ja avoimen tieteen asiantuntijaryhmien laatimiin linjauksiin. Julistus on annettu vuosille 2020-2025, jolloin myös tavoitevuosiluvut päättyvät vuoteen 2025. Jo nyt sekä julistus että osa linjauksista kaipaavat päivittämistä, esimerkiksi ryminällä mukaan tullut tekoäly ei ole mukana julistuksessa tai linjauksissa. Myös käsitteiden yhdenmukaisuutta ja kokonaisuuden selkiyttämistä kaivataan. Haasteena tässä kaikessa on linjausähky, sillä linjauksia ja niitä tukevia suosituksia on jo nyt runsaat määrät ja myös linjausten kommentoinnit teettävät työtä. Toisaalta jo olemassa olevien materiaalien päivittäminen on kuitenkin helpompaa kuin puhtaalta pöydältä aloittaminen.

On tärkeää, että kansallinen työ jalkautuu myös korkeakoulujen omaan toimintaan. Linjauskokonaisuudet ovat laajoja ja tulevat todennäköisimmin parhaiten lihaksi osana erilaisia organisaation sisäisiä ohjeistuksia, toimintamalleja ja suosituksia. Myös julistuksen päivittämisen osalta kaivattiin konkretiaa: mitä esimerkiksi tarkoitetaan tukemisella ja kannustamisella ja millaisia resursseja siihen ollaan valmiita käyttämään? Näin organisaation omatkin ohjeet on helpompi päivittää vastaamaan kansallista tahtotilaa.

Myös avoimuuden varjopuolista on käytävä keskustelua. Yhtenä tällaisena on erityisesti kaupallisten kustantajien muuttuva toimintamalli, jossa avoimuudelle asetetaan sangen korkeita hintalappuja. Vuosittain nousevat kustannukset eivät ole korkeakouluille kestävä malli, avoimuuttakaan kun ei voida edistää hinnalla millä hyvänsä.

Lähteet

Uotila, P. 2023. Alustoilla on väliä avoimuudessa. Esitys Avoimen tieteen ja tutkimuksen talvipäivillä Kuopiossa 9.11.2023. Viitattu 12.12.2023. Saatavissa https://avointiede.fi/sites/default/files/2023-11/7_Julkaisemisen%20ja%20opetuksen%20alustat%20Pekka%20Uotila.pdf

Kirjoittajat

Johanna Kiviluoto toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa. 

Riikka Sinisalo toimii tietoasiantuntijana LUT-yliopistoa ja LAB-ammattikorkeakoulua palvelevassa LUT-tiedekirjastossa. 

Artikkelikuva: Riikka Sinisalo

Julkaistu 20.12.2023

Viittausohje

Kiviluoto, J. & Sinisalo, R. 2023. Avoimen tieteen talvipäivät. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/avoimen-tieteen-talvipaivat/