Sitran (2020) mukaan ennakointiajattelu- ja osaaminen ovat kehittyneet paljon viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ennakoinnissa ei painoteta enää niin paljon tulevaisuutta koskevaa tietoa ja sen välittämistä, vaan enemmän toimijoiden kykyä hyödyntää ja tulkita tietoa tulevaisuuden mahdollisista kehityssuunnista. Pysytään pinnalla -hankkeessa, yhtenä hankkeen tavoitteena oli muutoskyvykkyyden kehittäminen. Tämä tavoite huomioiden, hankkeessa haluttiin hankkeen kohderyhmänä olleille kiinteistöalan yrityksille tuottaa tietoa ja käynnistää ajatusprosessia siitä, millaista on tulevaisuuden asuminen. Hankkeen toimeksiannossa opiskelijoille hyödynnettiin tulevaisuuden tekemisen menetelmiä asumisen ja siihen liittyvien tekijöiden hahmottamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi.

Kirjoittajat: Kirsi Kallioniemi & Tatu Saarinen

Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös asumiseen. Sitran 2020 julkaisemien megatrendien megatrendi 4 on ’’Teknologia sulautuu kaikkeen’’. Tekoälysovellukset tulevat lisääntymään tulevaisuudessa ja läpäisemään koko yhteiskunnan. Digitalisaation seuraava aalto tuo myös asumiseen liittyviä mielenkiintoisia kehityssuuntia, esimerkiksi ääni- ja eleohjaus, esineiden internet ja energiatehokkuuden korostuminen. (Dufva 2020.) Väestökehitys ja muuttoliike vaikuttavat puolestaan asuntojen kysyntään eri alueilla sekä siihen, millaisia asuntoja tulevaisuudessa tulisi rakentaa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku alkaa laskemaan nykykehityksellä vuonna 2031. Ennusteen mukaan maassa olisi vuonna 2040 enää 12 kuntaa, jossa ihmisiä syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee. Vuonna 2055 väestöstä on lisäksi jo noin 30 % yli 65-vuotiaita. (Tilastokeskus 2019.) Ikääntyvä väestö tuo uusia mahdollisuuksia ja haasteita tulevaisuuden asumispalveluihin. Saton (2019a) selvityksen mukaan myös nuoret ovat kiinnostuneita tulevista asumisen palveluista. Selvityksen mukaan 50 % 18-24-vuotiaista nuorista käyttäisi jo nyt enemmän digitaalisia asumisen palveluja, jos niitä olisi nykyistä paremmin saatavilla. Lisäksi 58 % tuhannesta kyselyyn vastanneesta kerros- ja rivitaloasujasta oli sitä mieltä, että kaikkea ei tarvitse tulevaisuudessa omistaa itse, vaan tavaroita voidaan jakaa enemmän asukkaiden kesken (Sato 2019b).

Kuva 1: Kirsi Kallioniemi ja Tatu Saarinen esittelivät toimeksiannon tuloksia Lahden Tiedepäivillä 2019. Kuva: Sirpa Keminen

Vaihtoehtoisia tulevaisuuden kuvia luotiin menetelmillä

Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta sitä voidaan ennakoida. Tulevaisuus, nykyhetki ja menneisyys ovat ajan aspekteja ja ihmisen orientoituminen aikaan määrittää sitä, kuinka hän hahmottaa tulevaisuuttaan (Heinonen 1990, 84). On mahdollista tarkastella tämän hetken muutoksia ja kehityssuuntia sekä erilaisia näkemyksiä tulevaisuudesta. Ennakointiin kuuluu tulevaisuuden kuvaaminen, analysointijärjestelmien luominen, kehittäminen ja hyödyntäminen sekä tulevaisuutta koskevan tiedon tuottaminen, käsittely, muokkaus, analysointi ja raportointi. (Rubin 2020). Tulevaisuuden tekemisellä vaikutetaan tulevaan valintojen ja päätösten kautta nyt.

Lahden ammattikorkeakoulussa yhdistettiin tulevaisuuden ennakoinnin konkreettinen tekeminen ja kiinteistöalan kehittäminen syksyllä 2019. Opiskelijoille annettiin hankkeen toimeksiantona selvitettäväksi 10 erilaista asumiseen liittyvää kysymystä, mm. millaisia ovat tulevaisuuden asumispalvelut ja ekologinen asuminen sekä millaista on asuminen eri elämänvaiheissa. Toimeksiannon ratkaisussa hyödynnettiin ennakoinnin menetelmiä. Menetelminä käytettiin mm. megatrendikortteja, lootuskukkaa, PESTEL -analyysiä, tulevaisuustaulukkoa ja vaihtoehtoisia skenaarioita. Toimeksiantoon osallistui noin 50 toimijaa. Tiedon hankinnan, aineiston analyysien, taulukointien ja vaihtoehtoisten skenaarioiden jälkeen laadittiin tuotoksena visuaalisia infograafeja. Infograafeihin tiivistettiin teesejä/vinkkejä alan yritysten käyttöön ja huomioon otettaviksi liiketoiminnan suunnittelussa tulevaisuudessa.

Johtopäätökset

Toimeksiannon tuotoksena syntyneissä infograafeissa painottuu teknologian kehityksen merkitys. Asumisen tulisi olla tulevaisuudessa helppoa ja vaivatonta, jossa käytetään nykyistä enemmän apuna teknologiaa. Automatisaatio tuo koteihin oppivia kodinkoneita ja kotitöitä tekeviä robotteja. Automaatio voi ohjata myös lämmönsäätelyä, ovia sekä hissejä. Uudet sovellukset tulevat helpottamaan asukkaiden välistä yhteydenpitoa sekä jakamistaloutta. Myös uusia palveluja syntyy digitalisaation myötä asumiseen liittyen. Jakamistalouden osalta tulevaisuuden ratkaisuiksi mainittiin esimerkiksi yhteinen auto sekä yhteiskäyttötavarat. Infograafeissa painotettiin, että yhteisöllisyys lisääntynee tulevaisuuden asumisessa, mm. yhteisiä tiloja rakennetaan ja yhteisiä puutarhoja tuodaan talojen ja asuntojen yhteyteen, ruokapalveluita kehitetään nykyistä enemmän talojen asukkaille ja ne tuotetaan lähellä asuntoja. Asuntojen ekologisuus tulee olemaan lähivuosikymmeninä itsestäänselvyys ja uusia ratkaisuja syntyy kierrättämiseen, omavaraisuuden lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä asumisessa että rakentamisessa. Tulevaisuudessa nähdään kuitenkin myös joitain huolestuttavia kehityskulkumahdollisuuksia. Näistä voidaan mainita asumisen kasvukeskuksiin keskittymisen seurauksena aiheutuva asumisen kustannusten nousu kasvukeskuksissa sekä asuntojen tyhjilleen jääminen syrjäseuduilla. Teknologian kehitys ja älyratkaisujen lisääntyminen aiheuttavat myös huolta tietoturvauhkiin liittyen.

Tulevaisuuden asumisratkaisut luovat mahdollisuuden uusiin liiketoimintakonsepteihin, mutta myös asukkaiden nykyistä laajemmalle yhteistoiminnalle. Asuinyhteisöt voivat joko keskenään tai ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla lähteä kehittämään uusia tapoja toimia.

Lähteet

Dufva, M. 2020. Megatrendit 2020. Sitran selvityksiä 162. Vantaa: Erweko. [Viitattu 29.1.2020]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2019/12/15143428/megatrendit-2020.pdf

Heinonen, S. 1990. Aika ja tulevaisuus Senecan tuotannossa. Helsinki: VAPK. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran julkaisusarja Acta Futura Fennica No. 1.

Rubin, A. 2004. Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turku: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. [Viitattu 28.1.2020]. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/kasitteet/kasitteita-a-h/

Sato. 2019a. Tutkimus: Mitkä asumisen palvelut kiinnostavat suomalaisia? [Viitattu 29.1.2020]. Saatavissa: https://www.sato.fi/fi/kotona/kotikulmat/asumisen-palvelut/41160232

Sato. 2019b. Kysely: Suomalaiset viettäisivät mielellään enemmän aikaa naapurien kanssa – tulevaisuuden digipalvelut voivat tarjota ratkaisun. [Viitattu: 29.1.2020]. Saatavissa: https://www.sato.fi/fi/sato-yritys/tiedotteet-sato/2hh5vYa3POe4Eaq6GMkEE4

Tilastokeskus. 2019. Syntyvyyden lasku heijastuu alueiden tulevaan väestökehitykseen. [Viitattu: 29.1.2020]. Saatavissa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html

Kirjoittajat

Kirsi Kallioniemi on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä sekä asiantuntija Pysytään pinnalla -hankkeessa.

Tatu Saarinen on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikössä sekä asiantuntija Pysytään pinnalla -hankkeessa.

Pysytään Pinnalla -hankkeesta

Hankkeen tavoitteena oli yritysten työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja muutoskyvykkyyden kehittäminen. Päijät-Hämeen alueella hankkeeseen osallistuvien yritysten toimialana oli kiinteistöala ja paikallisena hanketoimijana LAB-ammattikorkeakoulu.

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista:

https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/pysytaan-pinnalla/etusivu/

https://lab.fi/fi/projekti/pysytaan-pinnalla

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/%C3%A4lyk%C3%A4s-koti-talo-tekniikka-2005993/   (Pixabay License)

Julkaistu 9.3.2020

Viittausohje

Kallioniemi, K. & Saarinen, T. 2020. Asumisen tulevaisuus tehdään valinnoilla. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/asumisen-tulevaisuus-tehdaan-valinnoilla/