Asiantuntija-apua pienten yritysten digitalisoitumiseen

Pienelle yritykselle asiantuntija-apu digitaalisuudessa saattaa olla hyvin arvokasta, mutta vastaavasti tällaiset palvelut ovat myös pienen yrityksen näkökulmasta hyvin kalliita. Tilanne paranee nopeasti, kun erilaiset digitaaliset työkalut kehittyvät, mutta jokainen yritys on erilainen. Useimmat hankkisivat mieluummin työkalun, joka soveltuu heidän nykyiseen toimintaansa kuin soveltaisivat omaa toimintaansa työkaluun.

Kirjoittaja: Aki Vainio

DigiUP on Euroopan aluekehitysrahaston ja Päijät-Hämeen liiton rahoittama LAB-ammattikorkeakoulun (LAB) ja LUTin yhteisesti toteuttama projekti, jossa autetaan päijäthämäläisiä yrityksiä tuomaan digitaalisuutta osaksi yrityksen strategiaa. Osana tätä DigiUPin LABin tiimi järjestää työpajoja yhdessä kohdeyritysten kanssa (esimerkiksi Sore 2021). Kohdeyritysten luonne ja koko vaihtelee, mutta pääosin ne luokiteltaisiin mikroyrityksiksi, jolloin heidän mahdollisuutensa saada asiantuntija-apua heidän ongelmiinsa digitalisoitumisen suhteen on rajattua ilman DigiUPin kaltaisia toimijoita.

De la Boutetièren ym. (2018) mukaan pienemmän yrityksen digitaalinen transformaatio onnistuu paljon helpommin kuin suurten, koska pienet pystyvät vastaamaan paljon ketterämmin uusiin tilanteisiin. De la Boutetière ym. mainitsee myös, että suuret yritykset pyrkivät tyypillisesti kehittämään digitaalisuuden avulla toimintaansa sisäisesti, mutta DigiUPissa ja muissa vastaavissa LABin hankkeissa on nähty, että pienet yritykset tähtäävät usein digitalisoitumispyrkimyksissään parempaan näkyvyyteen ja palveluihin. Omien prosessien tukemista digitaalisuuden avulla ei nähdä samalla tavalla tarpeelliseksi pienissä yrityksissä.

Pienille yrityksille on tarjolla paljon mahdollisuuksia omaksua näkökulmia eri lähteistä. Heille järjestetään erilaisia seminaareja ja puheenvuoroja, joissa käydään läpi näkyvyyden tärkeyttä ja esimerkkejä siitä, miten näiden asioiden kanssa voidaan toimia. Näiden tilaisuuksien hyödyllisyys pienen yrityksen kannalta on kuitenkin rajoitettu, koska niissä korostuu syyt toimia tietyllä tavalla, mutta ne antavat usein heikosti eväitä siihen, miten yrittäjä voi lähteä liikkeelle päästäkseen tähän tilanteeseen.

Pienelläkin panoksella voi parantaa palveluita merkittävästi. Hyvin suunniteltu yrityksen kotisivu vähentää yrityksen työtä, tekee yrityksestä näkyvämmän verkossa ja antaa potentiaalisille asiakkaille tietoa yrityksen toiminnasta heille sopivaan aikaan. Mutta mitä tarkoittaa hyvä suunnittelu? Jos tämä tuntuu vieraalta, niin verkkosivujen rakentaminen tai uudistaminen ei lähde käyntiin.

DigiUPin rooli

Jokainen yritys on omanlaisensa ja jokaisella yrityksellä on siten omat tarpeensa ja näkemyksensä siitä, miten asiat olisi hyvä tehdä. Tähän on hyvä saada asiantuntija, joka auttaa löytämään sen parhaan tavan edetä yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Jos yritys ostaa palveluna toimintoja, kuten verkkosivut, hänelle myydään usein tuotetta palveluntarjoajan näkökulmasta, koska palveluntarjoaja pyrkii tekemään itselleen tilanteesta helppoa luomalla selkeän tuotteen, jota sen on helppo ylläpitää ja jolle on helppo antaa käyttäjätukea. Tämä myytävä tuote ja kohdeyrityksen tarpeet eivät välttämättä kohtaa. Tilanne pahenee, jos yritys ei osaa pyytää oikeita asioita palveluntarjoajalta, kun yritys ja palveluntarjoaja eivät välttämättä edes puhu samoin termein asioista tai teknisten termien merkitys yrityksille saattaa olla hämärä. Palveluntarjoaja saattaa myös nähdä yritykselle tärkeät asiat toissijaisina, jos heidän muut asiakkaansa eivät ole vastaavia toimintoja pyytäneet.

DigiUPissa on pyritty keskustelemalla auttamaan yrityksiä löytämään sen, mitä ne oikeasti tarvitsevat. Yritysten tilannetta käydään yrityksestä riippuen läpi joko jonkun tietyn toiminnon näkökulmasta tai kokonaisvaltaisesti työpajoissa.

Näihin tilaisuuksiin on olemassa malli (Sore 2021), mutta mallista on poikettu tai siitä on luovuttu, jos asiantuntijat ovat nähneet, että mallin seuraaminen ei tue juuri kyseisen yrityksen tarpeita. Malli on suunniteltu rohkaisemaan yrityksiä keskustelemaan sisäisesti avoimemmin heidän näkemistään ongelmakohdista. DigiUPin asiantuntijoiden tehtäväksi on tällöin jäänyt tarjota ratkaisuvaihtoehtoja yrityksen valitsemiin kehityskohteisiin, mutta monille yrityksille on tärkeää myös se, että he voivat työpajojen avulla omaksua vastaavia työskentelytapoja myös yrityksen kehitystyöhön jatkossa.

Kannattaako pieniin yrityksiin panostaa?

Olisi helppoa sivuuttaa mikroyritykset tällaisissa projekteissa sillä, että asiantuntijoiden työaikaa ei kannata käyttää yrityksiin, jos saavutettavat edut jäävät pieniksi. Saman ajan käyttäminen suuremman yrityksen toimintojen kehittämiseen on tuottavampaa, koska silloin samalla panoksella voidaan auttaa useamman henkilön työskentelyä.

Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella toisenlaisesta näkökulmasta: Suomen kolmesta sadasta tuhannesta yrityksestä (jos lasketaan alkutuotanto pois) yli kaksi kolmasosaa työllistää vain yrittäjän itsensä (Kangasniemi & Pinomaa 2020). Monet meistä siis käyttävät tällaisten yritysten palveluita säännöllisesti. Kun nämä yritykset kehittävät esimerkiksi verkkosivujaan, kyseessä on pohjimmiltaan heidän palvelunsa parantaminen. Tällöin todellisia hyötyjiä on merkittävästi suurempi määrä kuin vain yrittäjä itse.

Julkisuudessa tai digitalisoitumiseen liittyvissä keskusteluissa nousee usein esiin suuret toimijat, kuten Amazon, Uber tai AirBnB, mutta nämä eivät toimisi ilman myyjiä, autoilijoita ja asuntojen omistajia. Näiden ja muiden vastaavien alustojen sisällä tapahtuu myös kilpailua, johon osallistuminen vaatii näiden alustojen ymmärtämistä.

Pienellä yrityksellä on tässä tilanteessa etuja myös edellä mainitun joustavuuden lisäksi. Monet tuotteet ovat muuttuneet luonteeltaan lähemmäs palveluita (Perkin 2020, 12-13). Esimerkiksi Leidi Pipari myy nimensä mukaisesti pikkuleipiä, mutta tarjoaa todellisuudessa kokemuksia (Leidi Pipari 2022), joita suuret yritykset eivät koskaan pysty tuottamaan skaalautuvuuden vaatimusten vuoksi.

Tällaisissa tilanteissa DigiUPin tehtäväksi jää usein löytää yritykselle tapoja tuoda näitä näkökulmia myös heidän asiakkaidensa tietoon. Näkyvyys on hankalaa, jos asiakas ei edes tiedä, että voisi etsiä tiettyä tuotetta tai palvelua. Juuri tässä on monilla yrityksillä haasteita, vaikka itse myytävä tuote olisikin hyvä. Nämä ongelmat eivät kuitenkaan ole ylitsepääsemättömiä. Valmiita toimintatapoja ei kuitenkaan ole, vaan jokainen yritys joutuu lopulta löytämään kokeilemalla omansa.

Lähteet

de la Boutetière, H., Montagnar, A. & Reich, A. 2018. Unlocking success in digital transformations. McKinsey. Viitattu 5.12.2021. Saatavissa https://www.mckinsey.com/business-functions/organization/our-insights/unlocking-success-in-digital-transformations

Kangasniemi, J. & Pinomaa, S. 2020. Yritykset. Elinkeinoelämän keskusliitto. Viitattu 14.12.2021. Saatavissa https://ek.fi/tutkittua-tietoa/tietoa-suomen-taloudesta/yritykset/

Leidi Pipari. 2022. Our Passion. Viitattu 14.3.2022. Saatavissa https://www.leidipipari.fi/about

Perkin, N. 2020. Agile Transformation – Structures, processes and mindsets for the digital age. Lontoo: Kogan Page Ltd.

Sore, S. 2021. Liiketoiminnan digitalisointia etätyöpajoilla. LAB Focus. Viitattu 1.12.2021. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/liiketoiminnan-digitalisointia-etatyopajoilla/

Kirjoittaja

Aki Vainio työskentelee LABissa Tietojenkäsittelyn lehtorina ja pääsee kurkistamaan monien yritysten sisäiseen maailmaan DigiUPin kaltaisissa projekteissa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/723648 (CC0)

Julkaistu 21.3.2022