Tilitoimistojen rooli perinteisestä kirjanpidon palveluiden tarjoajasta on laajentumassa strategisen kumppanuuden ja johdon laskentatoimen puolelle. Tilitoimiston kilpailuetu voi olla asiakkaan liiketoiminnan syvän talousymmärryksen hyödyntäminen esimerkiksi yrityksen tilan seurannassa, analysoinnissa ja kehittämisessä. Tämä osaaminen kannattaa ottaa näkyvästi esille palveluvalikoimaan asiakasraportoinnin muodossa.

Kirjoittajat: Anita Montonen ja Marianne Viinikainen

Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittämisen pilotti

RoboCamp-hankkeessa toteutetaan tänä keväänä tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittämisen pilotti yhteistyössä paikallisen eteläkarjalaisen tilitoimiston ja BI-asiantuntijayrityksen kanssa.  BI on lyhenne sanoista Business Intelligence ja tarkoittaa lyhyesti liiketoimintatiedon hallintaa. RoboCamp-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää ohjelmistorobotiikan ja BI:n osaamista Etelä-Karjalan alueen yrityksissä ja oppilaitoksissa.

Osana projektiin valmistautumista selvitettiin, minkälaisia näkökulmia aiheen tutkimuksessa on tullut esiin tilitoimistojen raportointiin liittyen. Suomessa on tehty lukuisten opinnäytetöiden yhteydessä kyselytutkimuksia tilitoimistojen asiakkaille koskien heidän tarpeitaan raportoinnille.

Kyselytutkimuksissa esille tulleita asiakasraportointitarpeita

Seikkula (2018) selvitti opinnäytetyössään kyselytutkimuksen avulla tilitoimisto Mediatili Oy:n asiakkaiden halukkuutta saada räätälöityjä raportteja. Vastaajien lukumäärä oli 65. Suurimmalla osalla (57 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä oli 1-4 työntekijää. Yli puolet (55 %) asiakasyrityksistä kokee raportoinnin tarpeellisena yritykselleen. Samoin hieman yli puolet (52 %) olisi valmis maksamaan räätälöidyistä raporteista.  (Seikkula 2018, 16, 19-20.)

Eniten vastaajia kiinnosti raportoinnissa vertailut edellisiin jaksoihin (75 %), tuloslaskelman budjetointi (47 %) ja tietyn tuotteen/tuoteryhmän tulot ja menot (46 %). Vähemmän suosittuja vastausvaihtoehtoja olivat tulevaisuuden näkymät, taseen budjetointi ja vuokrattu työvoima. (Seikkula 2018, 21.)

Tunnuslukujen osalta eniten kiinnostusta herättivät kannattavuuden tunnusluvut (71 %) sekä kulujen kehityksen luvut (67 %). Puolet vastaajista toivoisi raportointiin myös myyntikatteen, myynnin kehityksen ja maksuvalmiuden tunnuslukuja. Vakavaraisuuden tunnuslukujen raportointia toivoi kolmannes vastaajista. (Seikkula 2018, 22.)

Selvästi suurin osa (68 %) vastaajista toivoisi saavansa raportteja yrityksensä tilasta kerran kuukaudessa. Pienimmät yritykset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen saamaansa raportointiin (tuloslaskelma ja tase lähetettynä kuukausittain, ellei muuta sovittu), ja isoimmilla yrityksillä (liikevaihto 100 000 – 500 000 euroa) oli enemmän kiinnostusta saada räätälöityjä raportteja liiketoimintansa kehittämisen tueksi. (Seikkula 2018, 18, 23-24.)

Myös Soljasalo (2013) selvitti opinnäytetyössään työn toimeksiantajana toimivalle tilitoimistolle, minkälaista säännöllistä raportointia heidän asiakkaansa kaipaisivat. Asiakkaille toimitetaan palveluun sisältyvästi ajankohtainen tuloslaskelma ja taseraportti ja muusta kattavammasta raportoinnista on sovittu asiakkaan kanssa erikseen. Tässäkin tutkimuksessa kyselyyn vastanneissa asiakasyrityksissä enemmistönä (68 %) olivat 1-5 henkilöä työllistävät yritykset. Vastauksia kyselyyn saatiin 90 yrityksestä. (Soljasalo 2013, 1, 27.)

Kyselyssä selvitettiin, minkälaisia raportteja tai taloustietoja asiakasyritykset ovat kiinnostuneita käyttämään päätöksenteon tukena. Eniten ääniä (45 %) sai vertailuraportti (kuukausikohtainen tuloslaskelma kuukausien vertailuun), jonka jälkeen melko tasaista mielenkiintoa herättivät budjetointi (40 %), palkkojen, matka- ja kululaskujen sekä henkilöstökulujen seuranta (18 %), myynnin ja asiakasrekisterin raportit (35 %), kassavirtalaskenta (35 %), kustannuspaikkaraportti (32 %), tulosten analysointi ja ennustaminen (32 %). Vähemmän tarvetta nähtiin ostojen ja toimittajarekisterin raporteille (23 %) sekä projektiseurannalle (18 %). Vastaajista 25 % ei ollut kiinnostunut raporteista lainkaan. (Soljasalo 2013, 36.)

Myös Takalan (2015) opinnäytetyössä ilmeni, että yrityksiä kiinnostavat erityisesti vertailevat raportit (vertailu edelliseen vuoteen tai budjettiin). Kysymykseen vastanneista 74 % toivoi näitä raportteja. Ennustavia raportteja (kassavirtaennusteet, budjetit) ja tunnuslukuja sisältäviä raportteja ei koettu niin tarpeellisiksi (tarvetta koki vain 37 % vastaajista). Kyselyyn vastasi 50 yritystä. (Takala 2015, 35.)

Mieluisin esitystapa raportille oli graafisen ja numeerisen esitystavan yhdistelmä (49 % vastaajista). Osalle riittäisi pelkkä numeerinen esitystapa (28 %). Muutamat vastaajista toivoivat raporttien tulkintaa kirjanpitäjän kanssa (9 %), sanallisia analyysejä sisältävää raportointia (7 %) tai graafiseen esitystapaan (esim. pylväät, diagrammit, mittaristot) perustuvaa raportointia (7 %). (Takala 2015, 37, 38.)

Asiakkaat kokivat kattavamman raportoinnin tuovan lisäarvoa yritykselleen, kun yritys saa paremman kuvan tilanteestaan ja kehityksestään (51 % vastaajista), apua tulevaisuuden suunnitteluun (42 %) tai säästöjä taloussuunnittelun ajankäytössä (12 %). Vastaajista 21 % koki, ettei saisi mitään lisäarvoa kattavammasta raportoinnista. Myös tässä kyselytutkimuksessa pääosassa kyselyyn vastanneista yrityksistä henkilöstön määrä oli pieni, 1-5 (76 %). (Takala 2015, 26, 27, 39.)

Yhteenvetona näistä voitaisiin sanoa, että tilitoimistojen asiakkailla on mielenkiintoa raportointia kohtaan. Erityisesti tarvetta näyttäisi olevan vertailuraporteille, budjetoinnille, tietyn tuotteen/tuoteryhmän tulojen ja menojen seurannalle, kulujen kehityksen seurannalle ja tunnuslukujen analysoinnin osalta erityisesti kannattavuuden luvuille. Suurin osa asiakkaista toivoisi raportointia kerran kuussa.

Lähteet

RoboCamp-hanke. 2021. RoboCamp-hankkeen kotisivut. [Viitattu 15.4.2021]. Saatavissa: https://robocamp.fi/

Seikkula, S. 2018. Raportointi tilitoimistossa. AMK-opinnäytetyö. Centria-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Kokkola. [Viitattu 14.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018121621836

Soljasalo, M. 2013. Tilitoimiston raportointi, viestintä ja asiakaspalvelu. AMK-opinnäytetyö. Mikkelin ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Mikkeli. [Viitattu 14.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2013120319766

Takala, E. 2015. Asiakasraportoinnin kehittäminen tilitoimistossa. AMK-opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Turku. [Viitattu 15.4.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015120319262

Kirjoittajat

Anita Montonen opiskelee laskentatoimen tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulussa ja työskentelee kevään 2021 ajan RoboCamp-hankkeessa projektiassistenttina.

Marianne Viinikainen työskentelee taloushallinnon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja taloushallinnon osuudesta vastaavana projektipäällikkönä RoboCamp-hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1575617  (CC0)

Julkaistu 28.4.2021

Viittausohje

Montonen, A. & Viinikainen, M. 2021. Asiakkaiden kokemat tarpeet tilitoimiston raportoinnille. LAB Pro. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/asiakkaiden-kokemat-tarpeet-tilitoimiston-raportoinnille/