Arkipäivän kohtaamisia ja tukea aktiiviseen arkeen

Kirjoittajat: Mia Kröneck & Sari Lappalainen

Kotoutuminen on prosessi, jonka aikana maahanmuuttajan osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo yhteiskunnassa lisääntyy. Tähän prosessiin kuuluvat elementteinä asuminen, työllisyys, koulutus, terveys, hyvinvointi, sosiaalisten suhteiden ja verkostojen rakentuminen, suomen kieleen ja kulttuuriin perehtyminen ja samaistuminen, osallisuus ja yhteenkuuluvuus suomalaiseen yhteiskuntaan. (Kotoutumisen sanasto 2021.) Monella maahanmuuttajalla, vaikka hän olisi ollut Suomessa vuosia, saattaa olla puutteelliset tiedot ja taidot arjessa elämisestä, esimerkiksi asumiseen liittyvistä Suomessa tarvittavista käytännön tiedoista ja taidoista.

Hankkeen toiminnan tarkoitus on ollut tukea maahanmuuttajia aktiiviseen elämään luomalla heille erilaisia kohtaamispaikkoja, joissa he voivat saada apua arjen ongelmiin hankkeen vapaaehtoisilta ja työntekijöiltä. Hankkeen aikana toteutui neljä erilaista kohtaamisen toimintamallia, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi LAB-ammattikorkeakoulu. Nämä olivat Olohuone-toiminta, omakielisten ohjaajien Zoom- tapaamiset, tieto- ja taitopajat ja nuorten kohtaaminen.

Keskiössä kohtaaminen

Olohuone kokoontui kerran viikossa Lahden keskustassa ja koronarajoitusten aikana Zoomissa. Olohuoneessa yhdistyi monimuotoinen toiminta, joka piti sisällään arjen aiheisiin liittyviä tieto- ja taitopajoja, yksilöohjausta sekä suomen kielen keskustelua ryhmässä. Mukana olohuoneissa oli vapaaehtoisia ja hankkeen työntekijöitä. Yleisimpiä ohjauksen tarpeita olivat erilaisten viranomaispapereiden selventäminen, läksyissä auttaminen ja keskusteluapu henkilökohtaiseen elämään liittyvissä ongelmatilanteissa.

Yksi osallistuja kommentoi toimintaa näin:

Olen saanut apua läksyihin ja oppinut kotivakuutuksista, ensiavusta ja rasismista. Olen harjoitellut puhumista suomen kielellä ja oppinut uusia sanoja. Jos en ole ymmärtänyt jotain, Arjen Apu on auttanut minua.

Hankkeessa työskentelevät darin- ja tigrinjankieliset ohjaajat eli omankieliset ohjaajat järjestivät Zoom-tapaamisia kerran viikossa. Nämä oli suunnattu vain darin- ja tigrinjankielisille eli afgaaneille ja eritrealaisille. Painopiste tapaamisissa oli harjoitella suomen kieltä arkisissa tilanteissa. Lisäksi ohjaajat toivat esille omia kokemuksiaan esimerkkien kautta Suomen kulttuuriin ja kieleen integroitumisesta.

Tieto- ja taitopajoja toteuttivat hankkeen työntekijöiden ohjauksessa LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi- ja terveydenhoitajaopiskelijat. Pajoja oli olohuonetoiminnan yhteydessä sekä Zoom- että live-tapaamisissa. Lisäksi pajoja oli kotoutumiskoulutuksen ryhmille Koulutuskeskus Salpauksessa. Aiheina olivat asumiseen liittyvät asiat esim. turvallisuus ja kodin vakuutukset, taloudellinen turvallisuus, suomalaiset juhlapyhät, kansalaisuuden hakeminen ja KELA-asiointi.

Toukokuun 2022 loppuun mennessä olohuoneisiin ja tieto- ja taitopajoihin oli osallistunut tammikuusta 2021 alkaen 542 maahanmuuttajaa. Suurin osa osallistuneista (430 henkilöä) oli afgaaneja ja eritrealaisia. Lisäksi omankielisiin Zoom-tapaamisiin osallistui kevään 2022 aikana 150 henkilöä.

Hankkeen aikana havaittiin, että nuorilla on erilaiset tarpeet ja he tarvitsevat heille suunnattua toimintaa. Nuorille järjestettiin työpaja, jossa kerättiin heidän ajatuksiansa työhön, opiskeluun, vapaa-aikaan, asumiseen, kulttuuriin, rahaan ja ihmissuhteisiin liittyen. Heille oli tärkeää saada kontakteja suomalaisiin samanikäisiin ja he toivat esiin halun itsenäistyä. Nuoret osaavat suomen kieltä hyvin, mutta he kokivat, että kulttuurierot ovat arjessa läsnä kielitaidosta huolimatta. Nuorille järjestettiin toiminnallinen retki, jonka tavoitteena oli yhdistää suomalaisia nuoria ja maahanmuuttajanuoria. Keinoina oli yhdessä liikkuminen luonnossa ja tehtävien tekeminen.

Arjen avun kohtaamisen mallien avulla oli tarkoitus lisätä maahanmuuttajien ymmärrystä suomalaisesta toimintakulttuurista ja mielenmaisemasta, jotta kotoutuminen Suomeen edistyisi. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan onnistunut kotoutuminen ja tunne osallisuudesta ehkäisee syrjäytymistä ja pienentää hyvinvointi- ja terveyseroja kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Hankkeen ja onnistuneen kotoutumisen yhteinen tavoite oli, että maahanmuuttaja kokisi, että hän on osa suomalaista yhteiskuntaa ja osaa toimia uudessa kotimaassaan. (THL 2022.).

Tietoa hankkeesta

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoittama Arjen apu -hanke käynnistyi syksyllä 2020 ja jatkuu vuoden 2022 loppuun. Päijät-Hämeessä toimivan maahanmuuttajia auttavan toimijaverkoston ehdotuksesta hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti eritrealaiset ja afganistanilaiset maahanmuuttajat Päijät-Hämeen alueella. Hankkeessa mukana olevat toimijat ovat LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden Diakonialaitos (DILA) ja Sylvia-koti yhdistys ry:n Kaupunkikylä-yksikkö.

Arjen apu -toiminnasta luodaan toimintamalli, jota juurrutetaan Päijät-Hämeen alueelle. Toimintamalli julkaistaan Integration 2022 -tapahtumassa Tampereella marraskuussa 2022. Toimintamalli tullaan kuvaamaan niin, että samankaltaista toimintaa on mahdollista käynnistää myös muilla alueilla. Se on sovellettavissa eri kieliryhmien tueksi, jos vapaaehtoisten tukena on omakielisiä työntekijöitä ja tulkkeja.

Lähteet

THL. 2022. Kotoutuminen ja osallisuus. Viitattu 11.2.22. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2021. Kotoutumisen sanasto: 1. laitos. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54. Viitattu 16.3.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-931-5

Kirjoittajat

Mia Kröneck ja Sari Lappalainen toimivat hoitotyön lehtoreina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä asiantuntijoina Arjen Apu -hankkeessa.

Artikkelikuva: Elise Liikala

Julkaistu 20.6.2022

Viittausohje

Kröneck, M. & Lappalainen, S. 2022. Arkipäivän kohtaamisia ja tukea aktiiviseen arkeen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/arkipaivan-kohtaamisia-ja-tukea-aktiiviseen-arkeen/