Kotona asumista tukevan teknologian kehitys on ollut viime vuosina nopeaa. Sen hyödyntäminen on noussut yhä keskeisempään rooliin erityisesti ikääntyvän väestön hoidossa. Valtiontalouden tasapainotusohjelmassa pyritään hakemaan kotihoidon teknologian käytöllä 16,2 miljoonan säästöjä vuoteen 2028 mennessä. Etelä-Karjalan kotihoidosta on pystytty osoittamaan, että älykäs lääkelääkeannostelija tuottaa kustannushyötyä asiakkaan hoidossa.

Kirjoittajat: Miia Inna, Minttu Nikunen, Tuija Rinkinen ja Emilia Laapio-Rapi

Teknologian hyödyntäminen kotihoidossa

Suomen väestö tulee ikääntymään voimakkaasti seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan. Väestöstä 75-vuotta täyttäneiden osuus on nyt hieman yli 10 prosenttia, ja vuoteen 2040 mennessä sen ennustetaan nousevan 16 prosenttiin. Ikääntyvän väestön kasvu lisää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tarvetta ja kustannuksia. Tulevaisuudessa kasvavasta palveluntarpeesta huolimatta kustannuskehitys tulee olla maltillisempaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö ym. 2024,11.) Teknologia voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna ikääntyvän väestön palvelujen kysynnän kasvun ja suhteessa pienentyvien sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien riittävyyden hallintaan. (Tian ym. 2024,10.)

Kotihoidon teknologisia ratkaisuja on jo käytössä lähes kaikissa Suomen kotihoidon yksiköissä.  Teknologia avulla tulee pyrkiä parantamaan asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä palvelujen saatavuutta. (Niemelä ym. 2023, 22.) Sen käyttö kotihoidossa tehostaa työajan käyttöä ja vapauttaa resursseja asiakaskohtaamisiin (Anttila ym. 2023).

Investointi teknologiaan on usein kallista ja sen tuoman hyödyn arviointi on vaikeaa. Usein teknologian tuomat hyödyt arvioidaan suuremmiksi kuin todellisuudessa ovat, ja sen arviointia vaikeuttavat asiakkaan ja hoitohenkilöstön toimintaympäristön erilaiset muuttujat.  Arvioinnin haasteista huolimatta on tärkeää, että uusia teknologisia innovaatioita testataan ja arvioidaan ja niiden avulla pyritään tunnistamaan parhaat ratkaisut ja käytännöt. Teknologisten ratkaisujen arviointimenetelmiä on edelleen kehitettävä. Kotona asumista tukevista teknologioista lääkeannostelijoiden kustannusvaikutukset on pystytty parhaiten todentamaan. (Niemelä ym. 2023, 22; Meissner 2020, 25–26.)

Kustannushyötyanalyysi korvaa pelkät olettamukset säästöistä

Vaikuttavuus käsitteenä on moniselitteinen (Vataja & Hyytiäinen 2020).  Vaikutus tarkoittaa konkreettisia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä ja yhteisöjen ja yhteiskunnan rakenteissa (Heliskoski ym 2018).  Vaikuttavuus saavutetaan konkreettisilla tuloksilla ja vaikutuksilla.  Kun vaikuttavuus on toiminnan lähtökohtana, silloin tavoitteet asetetaan pitkälle aikavälille.  Tällöin on kyse vaikuttavuuden tuottamasta muutoksesta, lisäarvosta ja yhteiskunnallisesta hyödystä. Julkisella sektorilla vaikuttavuusarvioinnilla pyritään selvittämään, että verovaroja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehdäänkö oikeita asioita. (Vataja & Hyytiäinen 2020.) Vaikuttavuuden arviointi edellyttää oikeanlaisia mittareita sekä menetelmiä (Pulliainen 2021, 32).

Tietoa vaikuttavuudesta ja kustannuksista tuotetaan kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa, jolloin on kyse arvio yhden tai useamman vaihtoehdon välisestä vertailusta. Kustannusvaikuttavuutta voidaan tarkastella esim. asiakkaiden tai järjestelmien näkökulmasta. (Miettinen ym. 2020, 115–116; Malmivaara 2023.) Yksi taloudellisen arvion menetelmä on kustannushyötyanalyysi. Siinä arvioidaan kustannukset ja tuotteet rahassa. (Ryynänen ym. 2006, 276.)

Kustannushyötyanalyysi-malleja on erilaisia (Boardman ym. 2006, 3). Kustannushyötyanalyysia laadittaessa tulee huomioida analyysin rajoitteet ja tavoitteet. Kustannushyötyanalyysi tarkastelun heikkous on, että kaikki ei ole mitattavissa rahassa. (Pellinen 2019,181.) Kotona asumista tukevan teknologian kustannusvaikutuksista on ollut vähän tutkittua tietoa. Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupunki yhteistyössä on kehittänyt tiedolla johtamisen tueksi kotona käytettävän teknologian kustannushyötyjen arviointimallin eli KuHA-mallin. Sen avulla pystytään tunnistamaan teknologian käytön määriä sekä taloudellisia vaikutuksia. (Sillanpää ym. 2023.)

Digitaalisessa priorisoinnissa otetaan huomioon ratkaisut, joilla saadaan pienellä panostuksella mahdollisimman suuri hyöty. Yhtenä varteen otettavana ratkaisuna nähdään robotiikkaa sisältävän lääkeannostelun. (Heikkilä 2023, 81.) Etelä-Karjalan kotihoidosta tehdyn tutkimuksen mukaan voidaan osoittaa, että kotihoidon asiakkaan hoidosta syntyviä kustannuksia pystytään vähentämään älykästä lääkeannostelijaa käyttämällä. Tutkimuksessa käytettiin soveltaen KuHA kustannushyötyanalyysimallia. Tutkimuksessa verrattiin säännöllisten sekä tilapäisten kotihoidon asiakkaiden hoidosta syntyviä kustannuksia. Verokkiryhminä käytettiin asiakasryhmiä, joilla oli ollut älykäs lääkeannostelija käytössään ja asiakasryhmä ilman älykästä lääkeannostelijaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin asiakkaiden kotihoidosta sekä terveyspalveluista syntyneitä kustannuksia. Kotihoidon kustannukset sisälsivät henkilöstökulut, matkakustannukset sekä teknologian käytöstä aiheutuneet kustannukset. Terveyspalveluista otettiin huomioon avoterveydenhuollon lääkärin ja hoitajan vastaanottokäyntien kustannukset, päivystyskäyntien ja osastovuorokausien kustannukset. Tutkimustulosten mukaan säännöllisen kotihoidon asiakkaan hoito kotihoidossa älykkään lääkeannostelijan kanssa on 17 % halvempaa kuin ilman lääkeannostelijaa. Säännöllisen kotihoidon verrokkiryhmien terveyspalveluiden käytössä ei havaittu mainittavaa kustannuseroa. Kokonaiskustannukset huomioiden kotihoidon säännöllisen asiakkaan hoito on lääkeannostelijan kanssa 7 % halvempaa kuin ilman älykästä lääkeannostelijaa. (Inna & Nikunen 2024.)

Älykkään lääkeannostelijan käyttö ei voi olla itseisarvo vaan sen hyödyntäminen on kohdistettava asiakkaille, jotka todella hyötyvät siitä. Kustannushyöty saavutetaan, kun älykäs lääkeannostelija otetaan käyttöön niille asiakkaille, joilla on kognition heikentymistä ja jotka tarvitsivat merkittävästi apua lääkehoidon toteuttamisessa päivittäin. (Inna & Nikunen 2025.)

Lähteet

Anttila, H., Anttila, M., Koivisto, S., Niemelä, M., Kaartinen, J., Forsius, P., Kauppinen, S. & Luoma, M-L. 2023. Kotihoidon uudet ratkaisut. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille – KATI-ohjelman 2020–2023 loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9/2023.  Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-202-0

Boardman, A., Greenberg, D. Vining, A., Weimer D. 2006 Cost-benefit Analysis. 5. painos). New Jersey: Pearson Education INC.

Heikkilä, M. 2023.  Hyvinvointialueiden digitalisaation kypsyysaste: digitaalisten palveluiden tilanne ja vaikuttavimmat käytännöt. Pro Gradu. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT, LUT-kauppakorkeakoulu. Lappeenranta. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020625916

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkynen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Helsinki: Sitra. Sitran selvityksiä 130. Viitattu 20.9.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2018/03/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf

Inna, M. & Nikunen, M. 2025. Kotihoidon älykkään lääkeannostelijan kustannushyödyn arviointi. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lappeenranta.  Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504237398

Malmivaara, A. 2023. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://www.oppiportti.fi/opk04648

Meissner, A. (ed.). 2020. Ageing and technologies – Creating a vision of care in times of digitization. Results of a fast-track process of the Joint Programming Initiative “More Years, Better Lives”. Viitattu 20.9.2025. Saatavissa https://dx.doi.org/10.25528/051

Miettinen, J., Selander, K. & Linnosmaa, I. 2020. Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 77–128. Viitattu 20.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.61201/tup.736

Niemelä, M., Kaartinen, J., Siira, T., Niskasaari, E., Anttila, H. & Vuokko, R. 2023. Kotona asumista tukevat teknologiat ikäihmisille: KATI-viitearkkitehtuuri. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriö raportteja ja muistioita 2023:32. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8664-0

Pellinen, J. 2019. Kustannuslaskenta ja kannattavuusajattelu. Helsinki: Alma. Viitattu 24.9.2025. Saatavissa https://verkkokirjahylly.almainsights.fi/teos/IAIBFXDTEB#

Pulliainen, M. 2021. Vaikuttavuus käsitteenä ja sen arvioinnin lähtökohtia. Teoksesssa Haapala, A. (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Vaikutuksista kohti vaikuttavuutta. Mikkeli: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu. XAMK kehittää 184. Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-411-9

Ryynänen, O., Kukkonen, J., Myllykangas M., Lammintakanen J. & Kinnunen J. 2006.  Priorisointi terveydenhuollossa. Tampere: Talentum Media Oy.

Sillanpää, V., Väyrynen, H., Paunu, A. & Korhonen, T. 2023a. Kustannushyötyanalyysimallin pilottitutkimus- Lääkeautomaattipalvelun vaikuttavuus kotihoidossa. Tampere: Tampereen yliopisto. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2893-1

Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy & Suomen Kuntaliitto. 2024. Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024–2027. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.  Sosiaali ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4. Viitattu 18.9.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5436-6

Tian, Y.,   Felber, N., Pageau, F., Schwab, D. & Wangmo, T. 2024. Benefits and barriers associated with the use of smart home health technologies in the care of older persons: a systematic review. BMC Geriatrics. 24 (152). Viitattu 19.9.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12877-024-04702-1

Vataja, K. & Hyytinen, K. 2020. Vaikuttavuusarviointia monimutkaiseen maailmaan. Sitra artikkelit. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/artikkelit/vaikuttavuusarviointia-monimutkaiseen-maailmaan/

Kirjoittajat

Miia Inna opiskelee koulutusohjelmassa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla (YAMK)

Minttu Nikunen opiskelee koulutusohjelmassa Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK)

Tuija Rinkinen toimii lehtorina hyvinvointiyksikössä.

Emilia Laapio-Rapi toimii yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/keitti%C3%B6-ruokaa-ruoanlaitto-naiset-7820313/ (Pixabay Licence)

Viittausohje

Inna, M., Nikunen, M., Rinkinen, T. & Laapio-Rapi, E. 2025. Älykäs lääkeannostelija tuottaa kustannushyötyä kotihoitoon. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/alykas-laakeannostelija-tuottaa-kustannushyotya-kotihoitoon/