Algoritmit verolle ja oma mieli hallintaan

Mitä tapahtuu pandemia-ajan jälkeen? Mikä palaa lähelle aiempaa ja mikä on muuttunut pysyvästi? Nämä kysymykset askarruttavat monia tässä ajassa. Eksakteja vastauksia ei kukaan voi kysymyksiin vielä antaa, mutta sen sijaan aihetta voi lähestyä esimerkiksi jo tunnettujen trendien avulla. Tässä artikkelissa nostetaan esille muutamia näkökulmia, jotka luovat uusia mahdollisuuksia kehittäjille pandemia-ajassa ja sen jälkeen.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Sitran teesit – koronan valossa

Ilmastonmuutoksen torjunta ja ekologisen jälleenrakentamisen tarve (Dufva ym. 2020) eivät ole kadonneet mihinkään. Ne ovat ainoastaan jääneet mediahuomiossa pandemian jalkoihin. Olemme suurten valintojen edessä ja on mahdollista – ellei jopa todennäköistä – että kasvun käsite täytyy määritellä uudelleen. Jaettavaa voi olla aiempaa vähemmän, ja sitä täytyy myös hakea uusista lähteistä (Dufva 2019). Jotta edellinen voisi toteutua, on myös uskallettava nostaa kissa pöydälle eli tarkastella, kuka tai ketkä hyötyvät siitä, ettei ilmastonmuutosta torjuta riittävästi. Onko EU:sta näyttämään mallia uudistumiselle?

Kuva 1. Sitran aineistot tarjoavat uusia näkökulmia omaan ajatteluun. (Kuva: Pasi Juvonen)

Business Finland – ja alustatalouden aika

Pandemia on myös osoittanut, että tietotyö hoituu tilanteen niin vaatiessa etätyönä. Digitaalisten työkalujen käyttö laajenee edelleen, ja yhä useampi prosessi muuttuu digitaaliseksi kokonaan tai osittain (World Economic Forum 2020). Laajemmassa perspektiivissä tarkasteltuna tämä voi auttaa suomalaista kansantaloutta, sillä sijaintimme ei kaikilta osin ole enää haitta, vaan Suomen vakaa infrastruktuuri ja demokraattinen yhteiskunta tuovatkin etuja. Huolehtimalla kaikkien yhteiskunnan ryhmien osallisuudesta voimme ehkä erottautua kilpailijamaista tarjoamalla turvallisen ympäristön esimerkiksi uusiutuviin energiamuotoihin liittyville tutkimuslaitoksille ja -infrastruktuurille. Osana turvallisuutta on kyberturvallisuus, jonka osaamistarpeiden arvioidaan kasvavan lähivuosina voimakkaasti, jopa noin 30 prosenttia (World Economic Forum 2020, 27). Kyberturvallisuuden osaamista tarvitaan myös, kun alustatalous etenee vauhdilla uusille toimialoille (Viitanen ym. 2017).

Kuluttaminen ja arvoketjut muuttuvat voimakkaasti (Domingo ym. 2020), mikä luo kasvumahdollisuuksia uusille liiketoimintamalleille. Parhaimmillaan yhdistyvät hiilineutraalius tai -negatiivisuus ja digitaalinen liiketoiminta. Arvoketjuista ollaan nopeasti siirtymässä kohti arvoverkostoja ja alustaekosysteemejä (Viitanen ym. 2017). Alustaekosysteemeissä datan rooli kasvaa ja uutta arvoa tuotetaan yhdistämällä erilaisia datasettejä ja jalostamalla niitä edelleen vahvasti tekoälyyn tukeutuen. Kysymys: ”Kuka omistaa minuun liittyvän datan?” joutuu uuteen tarkasteluun. Oma datan myyminen voi jatkossa synnyttää uusia liiketoimintamalleja.

Miljardöörit mukaan rahoittamaan muutosta

Harari (2018) kysyy, mitä digitalisaation vuoksi työttömäksi joutuneet ihmiset tulevaisuudessa tekevät. Hän ehdottaa, että valtiot alkaisivat verottaa algoritmeja ja robotteja hallinnoivia miljardöörejä. Näillä tuloilla voitaisiin rahoittaa tarpeettomiksi muuttuneiden työntekijöiden uudelleenvalmennusta. Hararin mukaan meidän kannattaisi myös tehdä kovasti töitä oppiaksemme tuntemaan oma mielemme. Meidän olisi nimittäin parempi tuntea mielemme, ennen kuin algoritmit alkavat tehdä päätöksiä puolestamme (Harari 2018, 332).

Osaamisen ennakointifoorumi (Opetushallitus 2019) vetää yhteen laajan asiantuntijaryhmän työn tuloksia ja nostaa esille geneerisiä osaamisia, yleisiä työelämäosaamisia ja kokoaa näitä sitten yhteen tärkeimmiksi pitkällä aikavälillä tarvittaviksi osaamisiksi. Listan kymmenen kärki (30 asiantuntijaryhmää, maininta tärkeimpänä osaamisena) on seuraavanlainen:

Asiakaslähtöinen palvelujen kehittämisosaaminen (18)
Kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus (18)
Tiedon arviointitaidot (14)
Digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen (13)
Digitaalisten alustojen hyödyntämisosaaminen (12)
Innovaatio-osaaminen (12)
Vuorovaikutus, viestintä ja kommunikointitaidot (11)
Henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen (10)
Digitaalisen teknologian luova käyttötaito (10)
Digitaalisten toimintojen hallinta ja -ohjaustaidot (9)
(Opetushallitus 2019, 31)

Listan kärkipäässä asiakaslähtöisyyden lisääminen edellyttää sitä, että aktiivisesti vuorovaikutamme nykyisten asiakkaidemme ja kanssa ja samalla tunnistamme uusia potentiaalisia asiakkaita. Tavoitteena on oppia entistä paremmin tuntemaan asiakkaiden tarpeita ja syventää asiakkuuksia kohtia yhteiskehittämistä ja sitä kautta avautuvia arvoverkostoja.

Miten voimme kantaa kortemme kekoon?

Voimme itse valita, millaisen liiketoiminnan kehittymistä olemme mukana tukemassa. Voisiko ilmastokestävyys, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (UN 2021), ohjata päätöksentekoamme kehittämistyössä. Samalla kun laitamme itsemme peliin esimerkiksi hiilinegatiivisuustavoitteen osalta, voisimme asettaa riman korkealle myös muille toimijoille. On todennäköistä, että ennen kuin pääsemme ennakoivaan kehittämiseen, meidän on vielä jonkin aikaa panostettava reagoivaan ja sopeutuvaan kehittämiseen.

Mitä opiskelemaan hakeutuva nuori tai varttuneempi aikuinen mahtaa tavoitella? Mitä haluaisimme hänen tavoittelevan? Miten LAB voisi tarjota hänelle parhaat mahdolliset eväät nopeasti muuttuvassa ja kompleksisessa maailmassa pärjäämiseen? Eräs nuori valmennettava kysyi artikkelin kirjoittajalta kerran: ”Mikä muu erottaa ammattikorkeakoulut kuin nimi ja sijainti?” Tämä kysymys on tällä hetkellä ajankohtaisempi kuin koskaan. Tätä kirjoitettaessa yhteishaku on kesken ja hakuluvut osoittavat selkeää kasvua. Tämän perusteella LAB koetaan kiinnostavana, mahtavaa! Pidetään yhdessä huoli siitä, että arvojemme mukainen rohkeus ja reiluus näkyvät ja yhä vahvistuvat toiminnassamme.

Lähteet

Domingo, L., Hongisto, O., Kaunonen, A., Kivinen, K., Schrek, J. & Takala, L. 2020. Business Finlandin skenaariot – Koronapäivitys kesäkuu 2020. [Viitattu 14.3.2021]. Saatavilla: https://www.businessfinland.fi/49c10c/globalassets/finnish-customers/about-us/scenarios/business-finland-skenaariot-post-korona-3-6-2020.pdf

Dufva, M. 2019. Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina. Sitran selvityksiä 142, tammikuu 2019.

Dufva, M., Hellström, E. & Hietaniemi, T., Hämäläinen, T., Ikäheimo, H-P., Lähdemäki-Pekkinen J., Poussa L., Solovjew-Wartiovaara A., Vataja K. & Wäyrynen A. 2020. Megatrendit – koronan valossa. Sitran selvityksiä. 171, marraskuu 2020.

Harari Y. 2018. 21 oppituntia maailman tilasta. Helsinki: Bazar.

Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Raportit ja selvitykset. 2019:135. [Viitattu 14.3.2021]. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Viitanen, J., Paajanen, R., Loikkanen V. & Koivistoinen, A. 2017. Digitaalisen alustatalouden tiekartasto. [Viitattu 14.3.2021]. Saatavilla: https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf

World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs. [Viitattu 14.3.2021]. Saatavilla: http://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

UN. 2021. Sustainable development goals. [Luettu 20.3.2021]. Saatavilla: https://sdgs.un.org/goals

Kirjoittaja

Pasi Juvonen toimii tällä hetkellä Innovaatioiden kaupallistaminen -vahvuusalueen TKI -johtajana LAB-ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulutyön ohella hän on toiminut jo kohta kymmenen vuotta valmennusyrittäjänä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1636287 (CC0)

Julkaistu 26.3.2021