Ajankohtaista nuorten ohjauksessa

Nuorten hyvinvointi ja toisaalta syrjäytyminen tai syrjään jättäminen ovat aina välillä enemmän esillä. Covic-19 tilanteen johdosta on herännyt huolta nuorten kuormittumisesta ja työttömyyden kasvusta entisestään. Avun ja tuen saaminen koronan myötä yllättäen supistui. Koronakriisin seurauksena aiheutunut arkirytmin ja tukiverkkojen puute ovat erityinen riski elämäntilanteissa, joissa muutoinkin on haasteita. Oppilaitosten mahdollinen siirtyminen etäopetukseen vähensi myös nuorten sosiaalisia kontakteja normaalista arjesta reilusti.

Kirjoittaja: Sanna Leppänen

Nuorten palveluissa on käynnissä paljon uudistuksia ja muutoksia. Syksyn aikana nuorten ohjaaminen on ollut teemana useassa seminaarissa ja webinaarissa sen ajankohtaisuuden vuoksi. Tämä kertonee myös siitä, että toimenpiteitä yritetään tehdä tilanteen parantamiseksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen tapahtuu askel kerrallaan. Oppivelvollisuuden laajennuksen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2021 ikäluokka kerrallaan. Velvoite hakeutua ja jatkaa toisen asteen koulutuksessa vaikuttaa käytännössä niihin nuoriin, jotka keväällä 2021 ovat perusopetuksen yhdeksännellä luokalla tarkoittaen vuonna 2005 syntyneitä nuoria. Tästä ikäluokasta alkaen oppivelvollisuuden laajentaminen koskee kaikkia peruskoulusta toiselle asteelle siirtyviä nuoria. (Opetus- ja Kulttuuriministeriö 2020a.) Ollaanko tähän muutokseen valmiina? Riittääkö kaikille oppivelvollisille opiskelupaikka? Olemme monen uuden kysymyksen äärellä eikä kaikkeen ole vielä vastauksia.

Osana oppivelvollisuuden laajentamista käynnistetään kehittämisohjelma opinto-ohjaukseen liittyen perusopetuksessa, sekä toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Ohjelmalla vahvistetaan oppilaan- ja opinto-ohjauksen toteutumista, toimintatapoja, yhteistyötä, systemaattisuutta sekä jatkumoa etenkin peruskoulusta toiselle asteelle, mutta myös siitä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2020b.)

On tunnistettu ja tiedostettu tarve jälkiohjaukselle tilanteessa, kun ammatillisen perustutkinnon suorittanut ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa. Tuki on ollut oppilaitoksissa monenkirjavaa ja riippunut opinto-ohjaajien omista toimintatavoista. Tämän vuoksi lainsäädännöllä halutaan tasapuolistaa annettavaa jälkiohjausta. Ilman korkeakouluopiskelupaikkaa jäi vuonna 2018 n. 6500 nuorta, joista arviolta puolella on jälkiohjauksen tarvetta, jonka mää-räksi on arvioitu kaksi tuntia. (mukaillen Järvinen 2020.)

Mitä on ohjaus?

Ohjauksen tuloksellisuus on myös suurennuslasin alla. Miksi ohjataan? Miksi yhteiskunnassa on tarjolla ohjauspalveluja? Mitä on ohjaus? Mitä ohjataan? Ohjauksen päämääränä on tukea toimijuutta. Tätä estäviä tekijöitä on eri paikoissa, joten jokaisen ohjattavan kanssa on toimittava eri tavalla. On hyvä tiedostaa ulkoisen toimijuuden esteet, jotka liittyvät esimerkiksi rakenteisiin. Sisäiset tekijät taas tulevat ohjattavan mukana, joita tulisi olla aikaa tarkastella ohjausprosessin aikana. Tärkeää ohjausprosessissa on varmistaa yhteisestä ymmärryksestä. (mukaillen Vehviläinen 2020.)

Arvona ja hyveenä ohjauksessa voidaan pitää allianssia, jossa ytimenä on yhdessä löydetty yhteistyön meininki ja ajassa etenevä neuvottelu vastaantulevien ilmiöiden suhteen (Kanninen & Uusitalo-Arola 2015, 299). Keskeistä nuoren ohjaamisessa on myönteinen ja turvallinen tunnesuhde sekä riittävä yhteisymmärrys päämääristä ja siihen johtavista keinoista. Tärkeää on kuunnella, vaikka ohjaajalla ei olisikaan antaa vastauksia. (mukaillen Vehviläinen 2020.)

Hyvän ohjauksen elementit

Hyvään ohjaussuhteeseen kuuluu huolehtia yhteistyösuhteesta. Ohjaustyötä kohdennetaan prosessiin, eli ohjauksella pyritään myötävaikuttamaan prosessin etenemiseen. Ohjauksessa on kiinnitettävä huomiota keskustelun rakenteeseen ja hyödynnettävä ohjauksen eri orientaatioita, joista esimerkkinä ratkaisusuuntautunut työskentelytapa. Tärkeää ohjaussuhteessa on sen läpinäkyvyys ja neuvottelevuus. Ohjattavan merkitykset on saatava kuuluviin. Tutkitaan yhdessä maailmaa, sen antamia mahdollisuuksia ja toimitaan maailmassa yhdessä. (mukaillen Vehviläinen 2020.)

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeinen lähtökohta ajatellen nuorten ohjaustyötä. Sykäys-hankkeessa on toteutettu erilaisia ohjauksen malleja työllistymisen edistämiseksi. Hanke on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke. Jokaisen työnhakijan kanssa lähdettiin yksilöllisesti tilannetta selvittämään ja kartoittamaan. Prosessi lähti liikkeelle tavoitteen asettamisesta. Jos tavoite oli työllistyä avoimille työmarkkinoille, pohdittiin työnhakijan kanssa etenemismahdollisuuksia ja lähdettiin sillä tavoin ohjausprosessissa liikkeelle. Tällä hetkellä Suomessa kehitetään hyvin monella eri saralla ohjausta ja sitä on toteutettu esimerkiksi ohjauspisteiden muodossa. Sykäys-hankkeen toteuttama yksilövalmennus voidaan ajatella olevan yksi toteutunut ohjauspistemalli. Uudistusten myötä kaikenlaiset uudet kokeilut ovat tervetulleita, mutta toisaalta myös kokemukset tulisi koota yhteen ja ottaa parhaat mallit käyttöön.

Lähteet

Järvinen, J. 2020. Kohti jatko-opintoja ja työelämää. Ohjaus sujuvien siirtymien tukena, Zoomi – sujuvia siirtymiä edistämässä. Webinaari 5.10.2020.

Kanninen & Uusitalo-Arola. 2015. Lyhytterapeuttinen työote. Helsinki: PS-kustannus

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020a. Kysymyksiä ja vastauksia oppivelvollisuudesta. [Viitattu 30.11.2020]. Saatavissa: https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2020b. Opinto-ohjauksen kehittäminen. [Viitattu 30.11.2020]. Saatavissa: https://minedu.fi/opinto-ohjauksen-kehittaminen

Vehviläinen, S. 2020. Hyvän ohjauksen elementit. Ohjaus sujuvien siirtymien tukena, Zoomi – sujuvia siirtymiä edistämässä. Webinaari 5.10.2020.