Aivoterveyttä on huomioitava läpi elämän, sillä aivosairaudet aiheuttavat vuosittain valtavat yhteiskunnalliset kustannukset. Aivosairauksia voidaan ehkäistä edistämällä aivoterveyttä. Tällöin keskiössä ovat elintavat läpi elämän. Artikkelissa tarkastellaan aivoterveyden merkitystä ja aivoterveyden edistämistä eri ikäkausina.

Kirjoittajat: Sari Soutukorva & Päivi Kousa

Aivoterveys on merkityksellinen yksilölle, yhteisöille ja yhteiskunnalle

Aivoterveydelle ei ole yhtä yksiselitteistä määritelmää (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 3; Aejmelaeus ym. 2022, 13; E2 Tutkimus 2022, 10; Müller 2022). Kansallisessa aivoterveysohjelmassa aivoterveys määritellään dynaamiseksi tilaksi, jossa aivot ovat rakenteeltaan eheät ja toimivat tarkoituksenmukaisesti, ja jossa yksilöllä on hyvä toimintakyky ja yksilö kokee mielenterveytensä hyväksi. Aivoterveyden edistämisellä lisätään yksilön emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. (Aejmelaeus ym. 2022, 13.)

Aivoterveys on tärkeää niin yksilölle, yhteisöille kuin yhteiskunnalle. Aivosairaudet ovat Suomen kallein kansantauti johtaen vuosittain 10 miljardin euron kustannuksiin. (Roine 2021.) Covid-19-pandemian myötä aivoterveyden haasteista johtuvat kustannukset ovat lisääntyneet kansainvälisesti (Eyre ym. 2022, 1430). Aivosairauksia on kaikissa väestön ikäryhmissä (Roine 2021). Niiden riskitekijöitä ovat muun muassa alkoholi ja muut päihteet, voimakas stressi, korkea verenpaine, ylipaino, tupakointi, unihäiriöt, liikunnan puute ja suun infektiot (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 12; Roine 2021; Kivipelto & Hellénius 2022, 24). Muita riskitekijöitä ovat perimä, matala koulutustaso, yksinäisyys, masennus, toivottomuus ja ennenaikainen syntymä (Duodecim & Suomen Akatemia 2020, 12).

Aivosairauksia voidaan ennaltaehkäistä huomioimalla, ylläpitämällä ja edistämällä aivoterveyttä läpi elämän (von und zu Fraunberg 2021; Aejmelaeus ym. 2022, 14; Kivipelto & Hellénius 2022, 149; Müller 2022). Keskiössä ovat elintavat, kuten riittävä ja laadukas uni, terveellinen ravitsemus, riittävä fyysinen aktiivisuus, verenpaineen hallinta, päihteettömyys ja stressin hallinta (von und zu Fraunberg 2021; Kivipelto & Hellénius 2022, 24; Müller 2022). Myös aivojen aktiivisella käytöllä, sosiaalisilla kontakteilla ja koulutuksella voidaan edistää aivoterveyttä ja ennaltaehkäistä muistisairauksia (Kivipelto & Hellénius 2022, 24). Muita aivoterveyttä edistäviä tekijöitä ovat muun muassa luontoympäristö, tanssi, musiikki, digiteknologia ja mentalisaatiotaidot (E2 Tutkimus 2022). Aivoterveyttä on edistettävä monipuolisesti: esimerkiksi FINGER-tutkimus on osoittanut, että vaikuttamalla yhtäaikaisesti useisiin haitallisiin elintapoihin voidaan ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ja jopa edistää niitä (Kivipelto & Hellénius 2022, 25; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023).

Kansallisessa aivoterveysohjelmassa on asetettu vaikuttavuustavoitteeksi inhimillisesti kestävä, aivoterveyttä tukeva yhteiskunta. Kaikille ikäryhmille on laadittu yhteiset vaikuttavuustavoitteet: 1) aivoterveyden ja aivosairauksien ymmärryksen sekä aivoterveyden arvostuksen vahvistuminen, 2) aivoergonomian huomioiminen eri toimintaympäristöissä, 3) virkistävän ja palauttavan unen mahdollistaminen kaikille ja 4) yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen. (Aejmelaeus 2022, 14.)

Kaikki ikäryhmät tarvitsevat aivoterveyden huomioimista ja edistämistä

Aivoterveyttä on edistettävä läpi elämän (Kivipelto & Hellénius 2022, 149; Müller 2022). Huolehtimalla lasten ja nuorten aivoterveydestä varmistetaan heille kasvurauha ja edellytykset heidän hyvinvoinnilleen läpi elämän. On lisättävä yleistä ymmärrystä lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen yhteydessä olevista aivoterveyden edellytyksistä ja huomioitava nämä kehittäessä kasvuympäristöjä. Kasvuympäristöjen on oltava aivoergonomisia eli aivojen kuormituksen ja palautumisen huomioivia sekä iän mukaista kehitystä vastaavia. Jokaiselle lapselle ja nuorelle on turvattava riittävä unen määrä ja laatu kehitysvaihe huomioiden sekä varmistettava yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden kokemus. (Aejmelaeus 2022, 17-21.) Aivosairauksien ennaltaehkäisyn on tärkeä alkaa jo lapsuudesta ja nuoruudesta, koska tällöin elintavat vasta muovautuvat (Kivipelto & Hellénius 2022, 149). Siksi jokaisella lasten ja nuorten parissa toimivalla – niin kotona, varhaiskasvatuksessa, koulussa, oppilaitoksissa, harrastustoiminnassa kuin muissa toimintaympäristöissä – on oltava riittävästi tietoa lasten ja nuorten aivoterveyden edistämisestä.

Työikäisten osalta aivoterveystiedon on ohjattava yksilön ja yhteisöjen toimintaa sekä yhteiskunnallista päätöksentekoa (Aejmelaeus ym. 2022, 22-27; Eyre ym. 2022, 1431). Aivoterveys on nähtävä työelämän taloudellisena ja yhteiskunnallisena pääomana (Eyre ym. 2022, 1430). Työ- ja toimintaympäristöjen on huomioitava niin kognitiivinen, affektiivinen kuin informaatioergonomia (Aejmelaeus ym. 2022, 22-27). Työelämän muutokseen, kuten etätyön yleistymiseen, on kiinnitettävä huomiota. Etätyössä korostuu itsensä johtamisen taito, jotta aivoterveyttä edistävät työn tauottaminen ja rajaaminen onnistuvat (Müller 2022). Työikäisten osalta on varmistettava riittävä, virkistävä uni, päiväaikaisen kuormituksen ja palautumisen tasapaino sekä yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden kokemukset (Aejmelaeus ym. 2022, 22-27). Työikäisille on tärkeä korostaa, että koskaan ei ole liian myöhäistä tehdä aivoterveyttä edistäviä muutoksia (Kivipelto & Hellénius 2022, 149). Työpaikoilla, työterveyshuollossa ja muissa työikäisten toimintaympäristöissä onkin huolehdittava aivoterveyden esiin tuomisesta. Lisäksi työelämän ulkopuolella olevien aivoterveyttä on tärkeä edistää.

Ikääntyneille ja heidän kanssaan toimiville on tuotava aivoterveystietoa. Ikääntyneiden toimintaympäristöistä on tehtävä aivoergonomisia huomioiden ikääntymisestä ja aivosairauksista johtuvat haasteet. Ikääntyneet tarvitsevat riittävästi virkistävää unta. Heidän yksinäisyyttä ja turvattomuutta on torjuttava vahvistamalla osallisuutta ja merkityksellisyyttä. (Aejmelaeus ym. 2022, 28-33.) Onkin varmistettava, että ikääntyneiden parissa toimivilla – esimerkiksi harrastustoiminnassa, sosiaali- ja terveydenhuollossa, kotihoidossa ja asumispalveluyksiköissä – on riittävää osaamista aivoterveyden edistämisestä.

Lähteet

Aejmelaeus, R., Hartikainen, K., Kalla, K., Keltto, T., Korkeila, J., Larivaara, M., Lisko, I., Lähteenkorva, S., Ojanen, V., Pyykkö, M., Ristikari, T., Sajaniemi, N. & Unkila, K. 2022. Kansallinen aivoterveysohjelma. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/aivoliitto-ry/kansallinen-aivoterveysohjelma/#35041810

Duodecim & Suomen Akatemia. 2020. Aivot ja mieli. Konsensus 2020. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2020/03/Konsensuslausuma-versio-1.6-3.pdf

Eyre, H.A., Ayadi, R., Ellsworth, W., Aragam, G., Smith, E., Dawson, W.D., Ibanez, A., Altimus, C., Berk, M., Manji, H.K., Storch, E.A., Leboyer, M., Kawaguchi, N., Freeman, M., Brannelly, P., Manes, F., Chapman, S.B., Cummings, J., Graham, C., Miller, B.F., Sarnyai, Z., Meyer, R. & Hynes, W. 2022. Building brain capital. Neuron. Vol. 109(5), 1430-1432. Viitattu 2.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.neuron.2021.04.007

E2 Tutkimus. 2022. Mikä edistää aivoterveyttä? Tutkimustietoon perustuva selvitys. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.aivoliitto.fi/site/assets/files/18939/e2_tutkimus_selvitys_0322.pdf

Kivipelto, M. & Hellénius, M-L. 2022. Aivoterveys. Viiden sormen ohje. Kuinka pienennät muistihäiriöiden ja muistisairauksien riskiä? Tukholma: Holm & Holm Books.

Müller, K. 2022. Aivoterveys – aivot osana psykofyysistä terveyttä. Teoksessa K. Patja, P. Absetz & P. Rautava (toim.). Terveyden edistäminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 71-76.

Roine, R. O. 2021. Aivoterveys on Suomen tärkein pääoma. Podcast-tallenne. Aivopankki by Biogen. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/podcast-aivoterveys-on-suomen-tarkein-paaoma.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. FINGER-tutkimushanke. Viitattu 17.1.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

von und zu Fraunberg. 2021. Suomalaisten aivoterveys nyt ja tulevaisuudessa. Podcast-tallenne. Aivopankki by Biogen. Viitattu 25.11.2022. Saatavissa https://www.aivopankki.fi/fi_FI/home/aivoterveys/podcast-suomalaisten-aivoterveys-nyt-ja-tulevaisuudessa.html

Kirjoittajat

Sari Soutukorva työskentelee lehtorina ja muun muassa LABin Aivoterveyden edistäminen -erikoistumiskoulutuksen vastuuopettajana. Hän on kiinnostunut terveyden edistämisestä, työhyvinvoinnista, henkilöstöjohtamisesta sekä kognitiivisesta ja työ- ja organisaatiopsykologiasta. Opetus- ja koulutustyön lisäksi Sari tekee näihin teemoihin liittyvää TKI-työtä.

Päivi Kousa työskentelee lehtorina ja muun muassa LABin työterveyshuoltoon pätevöittävässä täydennyskoulutuksessa vastuuopettajana sekä on mukana aivoterveyden edistämisen erikoistumiskoulutuksessa. Hän on kiinnostunut työkyvyn, työhyvinvoinnin ja aivoterveyden edistämisen teemoista. Opetustyö- ja koulutustyön lisäksi Päivi on mukana LABin TKI-työssä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/is%c3%a4-vauva-muotokuva-pikkulasten-22194/ (CC0)

Julkaistu 30.1.2023

Viittausohje

Soutukorva, S. & Kousa, P. 2023. Aivoterveys on huomioitava läpi elämän. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/aivoterveys-on-huomioitava-lapi-elaman/