LAB Pro
Opiskelijamäärän kasvu, opiskelijoiden psyykkiset oireet sekä heidän erilaiset tapansa oppia muodostavat toisen asteen opettajille valtavan haasteen. Opetushallituksen sekä toisen asteen koulutuksen järjestäjien tavoitteena on parantaa opiskelijoiden yhdenvertaista ja yksilöllistä opetusta sekä edesauttaa opiskelijaa pääsemään parhaisiin tuloksiin. Haasteita opettajalle luovat opiskelijat, joilla on taustalla jo entuudestaan vaikeuksia, kuten mielenterveysongelmia tai maahanmuuttajilla riittämätön kielitaito.
Kirjoittajat: Juuso Joensuu ja Tiina Pernanen
Opettajalta vaaditaan monialaista osaamista
Toisen asteen opettajalta vaadittava osaaminen muodostuu opettajan pedagogisista taidoista, uudistumiskyvystä, vuorovaikutusosaamisesta sekä substanssiosaamisesta (Ammattipeda 2019). Pedagogiset taidot ovat muun muassa opiskelijan ymmärtämistä yksilönä sekä ryhmädynamiikan kehittämistä. Opiskelijan kohtaaminen yksilönä auttaa opettajaa ymmärtämään opiskelijan elämäntilanteen sekä tahtotilan hänen opiskeluunsa. Ryhmän yhteistyön hiominen huippuunsa vaatii sen sijaan paljon enemmän aikaa eikä haluttuun tilanteeseen välttämättä päästä koskaan. Tähän on kuitenkin olemassa opettajalle useita konsteja, kuten ryhmäytymisharjoitukset.
Henkilökohtaistamisessa opettaja tunnistaa opiskelijan aiemman osaamisen, jolloin opiskelijan ei tarvitse suorittaa uudelleen aiemmin suorittamiaan opintoja (Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2019, 10). Henkilökohtaistamiskeskustelun aikana tilassa on vain opettaja sekä opiskelija, jolloin opiskelijan on helpompi kertoa asioistaan. Samalla opinnoille saadaan määriteltyä suunta sekä opintojen etenemisen ajoitus. Opettajalta vaaditaan hyvää tietoteknistä osaamista, jotta opintojen hyväksiluvut sekä osaamisen tunnustaminen onnistuvat oikealla tavalla. Tämä on vaativaa työtä, jossa tulee helposti tehtyä virheitä.
Uudistumiskykyinen sekä vuorovaikutustaitoinen opettaja oppii jatkuvasti. Tällöin opettajan henkilökohtainen osaaminen sekä tietotaito pysyvät ajan tasalla, jonka ansiosta opettaja selviää päivittäistä haasteista helpommin (Ylinen 2019). Toisen asteen ammatillisella opettajalla haasteena ovat erilaiset oppijat, luokkakoon kasvu, erityistä tukea vaativien opiskelijoiden määrän nousu sekä Opetushallituksen muuttuvat linjaukset.
Opettajan ollessa substanssiltaan pätevä on hänen helppo kertoa asiat ymmärrettävästi. Opettajan substanssiosaaminen korostuu nykypäivän työelämässä (Norontaus 2019). Uuden reformin myötä substanssiosaamisen opettaminen siirtyy yhä vain enemmän työelämään. Opiskelijoille annetaan tietopohja alasta, mutta itse työn oppiminen on siirretty lähes poikkeuksetta työpaikoille. Tämän muutoksen takia opettajan on osattava kertoa entistäkin lyhyemmässä ajassa mahdollisimman paljon, jotta opiskelijat eivät lähtisi työssäoppimisjaksolle liian vähäisin tiedoin ja taidoin.
Kuva 1 Opettajalta vaaditaan eri rooleja (Kuva: Altmann 2016)
Haasteena nuorten aikuisten mielenterveysongelmat
Nykypäivän normi on, että yhä useammalla nuorella on tai on ollut elämänsä aikana jokin mielenterveyshäiriö. Nämä alkavat usein nuorilla aikuisilla työn, koulun tai molempien kuormittavuuden vaikutuksena, jolloin arjesta tulee entistäkin haastavampaa.
Kuva 2 Masennus on yksi yleisimpiä mielenterveysongelmia (Kuva: Dickason 2017)
Mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria on aina vain enemmän ja määrät ovat suurempia kuin kertaakaan aiemmin (Peltonen 2018). Määrän kasvu kuitenkin kuvaa myös palveluiden saatavuutta, eikä pelkästään mielenterveysongelmien kasvua (THL 2019a). Tästä syystä myös mielenterveyspalveluiden kysyntä on ollut jyrkässä kasvussa. Opiskeluterveydenhuollon järjestämiin mielenterveyspalveluihin kuuluvat ehkäisevä päihdetyö, alkavien mielenterveysongelmien tunnistaminen ja puheeksi otto sekä hoidon ja opiskelujen sujuvuuden varmistaminen. Tarvittaessa opiskeluterveydenhuolto ohjaa jatkohoitoon tai muihin mielenterveyspalveluihin. Kaikkia näitä palveluja hyödyntäen on opiskelijan mahdollista suoriutua sekä arjesta että opinnoistaan. (THL 2019b.)
Mielenterveyspalveluita pyritään tehostamaan entisestään, vaikka hallitus onkin leikannut budjetista yli 10 prosenttia. Budjettileikkaus sekä sote-uudistus eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet palveluiden saantiin eikä tehokkuuteen. Mielenterveysongelmien sekä sen riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ovat saaneet aikaan sen, ettei pitkäaikaisia hoitoja tarvita yhtä paljon kuin ennen. (Salovuori 2017.)
Opettajan osaaminen kaiken keskiössä
Maahanmuuttajien, aikuisopiskelijoiden sekä nuorten opiskelijoiden mielenterveysongelmien lisääntyessä opettajalta vaaditaan moniosaajuutta. Koko ryhmä on osattava ottaa huomioon, mutta yksilötasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että opetus on osattava tehdä koko ryhmälle suotuisaksi, kuitenkin niin, että yksilöiden tavoitteet, oppimisvalmiudet sekä osaamisen taso on otettu huomioon opetusta suunnitellessa. Onneksi opettaja saa työssään kuitenkin monenlaista tukea, esim. opinto-ohjaajilta ja koulukuraattoreilta. (Joensuu 2020.)
Lähteet
Ammattipeda. 2019. Opettajan osaamisen kehittäminen. [Viitattu 10.2.2020]. Saatavissa: http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opettajan_osaamisen_kehittaminen
Joensuu, J. 2020. Osaamisen kehittyminen ammatillisena opettajana. Painopisteenä opiskelijan kohtaaminen. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, logistiikka ja liiketalous. Lahti. [Viitattu: 10.2.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202002172524
Norontaus, A. 2019. Ammatillinen opettaja ammatillista koulutusta uudistamassa. [Viitattu: 10.2.2020]. Saatavissa: https://blogit.gradia.fi/parastaosaamista/2019/01/28/ammatillinen-opettaja-ammatillista-koulutusta-uudistamassa/
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. 2019. Uudistus ilman resursseja. Selvitys opettajien kokemuksista ammatillisen reformin jälkeen. [Viitattu 10.2.2020]. Saatavissa: https://www.oaj.fi/contentassets/f82267bcbdb949858fe33524ee3d2b57/uudistus-ilman-resursseja.pdf
Peltonen, S. 2018. Mielen terveysongelmista kärsii yhä useampi opiskelija. Helsingin yliopisto. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/mielenterveysongelmista-karsii-yha-useampi-opiskelija-lahjoitusraha-auttaa-pitkissa-hoidoissa
Salovuori, S. 2017. YTHS:n mielenterveyspalveluilla yhä suurempi kysyntä. Suomen mielenterveys ry. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: https://mieli.fi/fi/ythsn-mielenterveyspalveluilla-yh%C3%A4-suurempi-kysynt%C3%A4-%E2%80%93-opiskelijoiden-stressin-m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4-kasvanut
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019a. Opiskelijoiden mielenterveys. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden-mielenterveys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019b. Opiskeluterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyö. [Viitattu 2.3.2020]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/opiskelijoiden-mielenterveys/opiskeluterveydenhuollon-mielenterveys-ja-paihdetyo
Ylinen, I. 2019. Uudistumiskyky on avain yksilön ja yhteiskunnan kehitykseen. [Viitattu: 10.2.2020]. Saatavissa: https://akava.fi/akavalainen/uudistumiskyky-on-avain-yksilon-ja-yhteiskunnan-kehitykseen/
Kuvalähteet
Altmann, G. 2016. Pixabay. (Pixabay License). [Viitattu 3.2.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/illustrations/koulutus-k%C3%A4si-kirjoittaa-taidot-1580143/
Dickason, G. 2017. Pixabay. (Pixabay License). [Viitattu: 3.2.2020]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/yksin-surullinen-masennus-2666433/
Kirjoittajat
Juuso Joensuu, liiketalouden ja logistiikan tradenomi, joka toimii Koulutuskeskus Salpauksessa logistiikan opettajana
Tiina Pernanen, lehtori LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/illustrations/opiskelija-professori-uni-kirjat-2052868/ (Pixabay License)
Julkaistu 27.3.2020
Viittausohje
Joensuu, J. & Pernanen, T. 2020. Aito kohtaaminen erilaisten opiskelijoiden kanssa toisen asteen ammatillisena opettajana. LAB Open. [Viitattu ja pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/aito-kohtaaminen-erilaisten-opiskelijoiden-kanssa-toisen-asteen-ammatillisena-opettajana/
