Aikana, jolloin teknologia läpäisee jokaisen elämämme osa-alueen ja vaikuttaa yhä syvemmin ihmisiin, yhteiskuntaan ja talouteen, on tärkeää tarkastella teknologiaa myös laajemmasta perspektiivistä. Teknologia kun ei ole vain teknologiaa; se on myös ekologiaa, ekonomiaa, psykologiaa, sosiologiaa – ja muotoilua. Ubiikkiyhteiskunnassa teknologia on erottamaton osa maailmaamme, siksi on tärkeää pysähtyä kysymään, millä periaatteilla me rakennamme sitä. Teknologinen humanismi voi tarjota tähän kokoavan kehyksen. Tässä artikkelissa esitellään teknologisen humanismin avainkäsitteitä ja mahdollisuuksia.

Kirjoittaja: Harri Heikkilä

Mitä teknologisella humanismilla tarkoitetaan?

Tässä esityksessä teknologinen humanismi viittaa holistiseen suunnitteluperiaatteeseen, joka perustuu perinteisen humanismin arvoihin, kuten yksilön arvokkuuteen, autonomiaan ja vapauteen. Rajaus on olennainen, sillä teknologisella humanismilla voidaan tarkoittaa montaa asiaa. Kenttä on lähtökohtaisen poikkitieteellinen ja siksi päällekkäinen ja liikkuva. Teknologiseen humanismiin sekottuu helposti Digital humanities -traditio tutkii, kuinka tietokoneet ja digitaaliset analyysimenetelmät voivat auttaa tutkimaan perinteisiä humanistisia aineistoja, kuten kirjallisuutta, historiaa, kielitiedettä ja kulttuuria. Termillä on myös filosofista painolastia. Coeckelbergh (2023) esimerkiksi pohtii keskittyykö teknologinen humanismi liikaa ihmisen arvoihin ja siinä tulee ohittaneeksi ekologiset näkökulmat. Tämä lähestyy Braidottin (2019) laveaa pohdintaa antroposeenista, jossa ihmiskeskeisyyden tulkitaan sisältävän ylivaltasuhteen luontoon. Tässä katsannossa menevät helposti sekaisin eksistentialistiset pohdinnat suunnitteluperiaatteetteiden kanssa – olisi ehkä toivottavaa käyttää selkeyden vuoksi termiä human-centricism (ihmiskeskiöisyys), termin human-centric (ihmiskeskeisyys) sijaan, myös life-centric on positiivinen ja selkeä käsitteenä. Alan keskustelussa mainitaan tässä yhteydessä usein myös transhumanismi, joka käsittelee ihmisen fyysisten ja kognitiivisten rajojen ylittämistä kehittyneellä teknologialla, kuten biogenetiikan, tekoälyn ja nanoteknologian avulla, tavoitteenaan “parempi” ihmiskunta.

Näin laveat rajaukset ovat muotoilun kannalta tarpeettomia. Ihmiskeskeinen suunnittelu on perinteisesti nähty käyttäjän tarpeita, toiveita ja rajoitteita huomioivana suunnitteluna, joka korostaa empiirisistä tietoa, iteratiivisuutta ja prototyyppausta (Norman 2013) suunnitteluperiaatteena, ja siihen rakentaa myös  teknologinen humanismi, mutta tuo siihen mukaan myös yhteiskunnallisen ulottuvuuden. Teknologinen humanismi haluaa kehittää teknologioita heikentämättä ihmisarvoa ja vapautta, jotka ovat ihmisen olennaisia ominaisuuksia ja jotka tulee nähdä kantilaisessa mielessä päämääränä sinänsä (Llano-Alonso 2019). Näiden periaatteiden tulisi ohjata uuden teknologian kehitystä varmistamalla, että teknologia palvelee ihmiskuntaa sen sijaan, että ihminen alistuisi teknologialle (Digital Future Society 2022). Teknologinen humanismi on edistää ihmisen mittaista uutta teknologiaa, mutta on  siinä mielessä paradoksaalinen teknologian edistäjä, että sen ratkaisu ongelmaan voi olla myös teknologian rajaaminen.

Teknologinen humanismi suunnitteluperiaatteena

Teknologinen humanismi on perusteltu, tarpeellinen ja hyödyllinen digitaalisen ajan toimintafilosofia kun se nähdään yleisenä suunnitteluajurina ja rajataan sellaiseksi. Se korostaa teknologiaa välineenä, ei päämääränä, ja haastaa vallitsevan deterministisen käsityksen teknologiasta, jossa teknologian kehityksen suunta nähdään väistämättömänä, johon ihmisten ja lainsäädännön on vain mukauduttava. Zuboff (2019) tiivistää: teknologiaa ei ole olemassa ilman taloutta ja yhteiskuntaa, siksi ei ole myöskään yhtä vääjäämätöntä kehityspolkua.

Teknologisesti orientoituneessa katsannossa teknologian kritiikki nähdään usein eräänlaisena ludditismina, jossa kelkasta jääneet osaamattomat protestoivat nykyaikaa ja kehitystä vastaan. Ratkaisumalliksi ehdotetaan siksi käyttäjien asenteiden muuttamiskoulutusta, sen sijaan että kehitettäisiin digitaalisia ratkaisuja niin helposti omaksuttaviksi ja kitkattomiksi, ettei laajaa koulutusta tarvittaisi. Teknologinen humanismi suosii päinvastaista eetosta. Siinä ihmiset voivat ja heidän tulee ohjata teknologian kehitystä inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Se näkee kritiikin hyödyllisenä teknologiaa muokkaavana palautteena, jota tulee kuunnella osana kehitystä. Perusajatus on, että teknologia on ihmisten luomaa, ja heidän vastuullaan on siten myös sen kehitys ja käyttö. Teknologiseen humanismiin liittyy läheisesti sosiaalinen konstruktionismi; sen mukaan teknologia muotoutuu ihmisten valintojen ja tarpeiden mukaan, ei päinvastoin. Käyttäjät ovat aktiivisia toimijoita, jotka muokkaavat teknologiaa omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaan, muun muassa hyväksymällä tai hylkäämällä sen markkinoilla (Heikkilä 2017, 57–71; Bijker et al. 2012). Tämä konstruktionismin ja determinismin vastakkainasettelu heijastaa laajempaa keskustelua siitä, pitäisikö teknologian antaa määrittää ihmisten elämää vai säilyttääkö ihmiset ohjaksissa. Esimerkiksi usein kuultu klausuuli ”Digitaalinen maailma on täällä jäädäkseen”  korostaa teknologiaan sopeutumista sen muokkaamisen sijaan.

Teknologinen humanismi etsii siis laajempaa keskustelua siitä, millaista roolia teknologia näyttelee elämässämme ja yhteiskunnissamme sekä teknologian, innovaatioiden ja kehityksen välisestä yhteydestä (Digital Future Society 2022).  Eetos on, että kypsän digitalisaation aikana on tärkeää tukea valistuksen keskeisiä arvoja,  vapautta, yksityisyyttä, demokratiaa ja ihmisarvoa, eikä heikentää niitä mahdollistamalla esimerkiksi disinformaatiota.

Ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen (HCI) kannalta on selvää, että koneoppiminen ja tekoäly tuovat valtavia muutoksia. Siksi juuri nyt on tärkeää asettaa eettisiä rajoja sille, miten koneet ”inhimillistetään” ja kuinka ihmisistä tulee teknologian avulla ”teknologisoituja”.

Vaikka teknologinen humanismi rakentaa valistuksen arvoille, myös valistuksen arvoja täytyy voida arvioida uudelleen.  Valistuksen ajattelussa korostettiin erityisesti järkeä ja yksilön oikeuksia. Nykyään näiden rinnalla on huomioitava yhteinen hyvä ja ympäristön kestävyys, sillä ihmiset ja planeetta ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa. (Messner 2020.) Teknologiseen humanismiin tulee olla sisäänrakennettuna ajatus kestävästä kehityksestä.

 

KUVIO 1. Teknologisen humanismin lähikäsitteiden kartta. (Digital Future Society 2022)

Avainperiaatteet ja käytännön sovellukset

Teknologisen humanismin avainkäsitteet määriteltiin Wienin konferenssissa (CAIML 2019)  ihmiskeskeiseksi eettiseksi suunnitteluksi, osallistava kehitykseksi, läpinäkyvyydeksi, vastuullisuudeksi, avoimuudeksi ja kestävyydeksi. Samat periaatteet esiintyvät suomalaisen Goforen (2022) eettisen suunnittelun aineistossa lisättynä luotettavuuden, ympäristövastuun ja hyvinvoinnin edistämisen periaatteilla. Digital Future Society (2022) tuo teknologisen humanismin esittelyssään mukaan politiikkaan integroimisen tärkeyden rakenteellisen epätasarvon sekä digitaalisen kuilun kasvun estäjänä ja moninaisuuden edistäjänä. Design etiikan tärkeyttä kypsän digitaalisuuden aikana korostaa myös Costanza-Chock (2020).  Sittemmin Center for Humane Technology (Seidor 2023) on soveltanut periaatteita konkreettisemmaksi, vapaasti suomennettuna sen suunnitteluperiaatteiden tulisi

  • luoda mahdollisuus rauhalliseen kokemukseen, mieluimmin kun luot kilpailua huomiosta
  • kehittää olemassa olevaa laatua, sen asemasta että oletat, että teknologian lisääminen on aina paras vastaus ongelmiin.
  • Painottaa arvoja metriikan sijaan
  • tehdä näkymätön näkyväksi, sen sijaan että olettaisit ongelmien olevan poikkeuksia
  • olla vaikeuttamatta järkevää päätöksentekoa tarjoamalla ylenmääräistä määrää optioita

Nämä periaatteet  tarjoavat jo käytännöllisempiä suuntaviivoja teknologian eettiseen ja ihmiskeskeiseen kehittämiseen ja vastaavat  mm. Coeckelberghin (2023) kritiikkiin siitä, että jää hämäräksi mitä teknologisen humanismin periaatteet tarkoittavat käytännössä, mutta on tärkeää pohtia asiaa edelleen esimerkkien kautta. Kuinka esimerkiksi huomioidaan käyttäjän kognitiiviset prosessit ja rajoitukset käyttöliittymätasolla, niin ettei lisätä tarpeettomasti kuormittavia vaihtoehtoja, vaan esitetään vain olennainen ja tehdään se hyvin. Tämä päämäärä liittyy calm techiin, joka on suunnitteluperiaate, jolla pyritään tietoisesti siihen, että käyttöliittymä vähentäisi monimutkaisuutta, eikä lisäisi sitä (Heikkilä 2023).

Ajatellaan esimerkiksi autojen nykyisiä digitaalisia käyttöliittymiä, joissa ajamisen kanssa huomiosta kilpailevat yhä suuremmiksi ja värikkäämmiksi muuttuvat näytöt ajanvietejärjestelmineen ja toimintoineen, jotka ovat alun perin suunniteltu aivan muuhun kontekstiin ja jossa tärkeiden ominaisuuksien hallinta vaatii huomiota käyttöliittymän operointiin liikenneympäristön sijaan. Verrataan tätä Saabien taannoisen kojelaudan suunnitteluun, josta napin painalluksella sai kaiken muun hiipumaan paitsi nopeusmittarin ja siitäkin näkyi vain rajattu alue (Kuva 1).

KUVA 1. Saabin minimalistinen “nightmode” on suunniteltu säästämään silmiä ja jättämään näkyviin vain olennaisen. Kuvakaappaus Canalfixen Youtube-kanavalta. (Kuva: Harri Heikkilä)

Toinen käytännön esimerkki voi olla kaupunkisuunnittelu. Barcelona on mainostanut tavoittelevansa ”teknologisen humanismin pääkaupungin” asemaa yhdistämällä teknologista innovaatiota ja eettisiä arvoja. Kaupunki pyrkii hankkeessaan vähentämään eriarvoisuutta, suojelemaan asukkaiden oikeuksia ja edistämään vastuullista tekoälyn ja datan käyttöä. Kaupunki on käynnistänyt laajalti hankkeita tukeakseen tätä visiota ja pyrkinyt integroimaan teknologiaa julkisiin palveluihin innovatiivisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Esimerkiksi  Urban Lab -aloite kokeilee älykästä valaistusta joka kaunistaa kaupunkitilaa ja optimoi energiankäyttöä. Superblock-aloite taas pyrkii luomaan kävelijöille ja pyöräilijöille suunnattuja viihtyisiä alueita ja vähentämään tarvetta autoiluun. (Digital Future Society 2022.)

Lopulta on kyse siitä, miten rakennettu ympäristö muotoillaan niin, että se tukee humaaneja periaatteita sosiaalista kestävyyttä ja onnellisuutta. Käyttöliittymäsuunnittelussa pyrimme tekemään digitaalisesta ympäristöstä käyttäjille tunnistettavan ja tutun emmekä kuormita käyttäjän muistia liikaa. Sama suunnitteluperiaate voisi hyödyttää kaupunkisuunnittelua sisällyttämällä tuttuja ja erottuvia muotoja sekä suosimalla ihmisen mittaista rakentamista. Brielmannin ja muiden (2012) tutkimus tukee tätä ajatusta, sillä sen mukaan ympäristöt, joissa suositaan geometrisia muotoja, kuten neliöitä ja kuutioita ja joissa on vain vähän yksityiskohtia sekä käytössä hyvin rajatut väripaletit, koetaan merkityksettömämpinä ja vähemmän viihtyisinä kuin rikkaammat ja orgaanisemmat ympäristöt. Humaaneimmin periaattein suunnitellut julkiset tilat ohjaavat ihmisiä viihtymään ja pysymään yhteisöissään, mikä edistää ympäristön kestävyyttä vähentämällä turhaa liikennettä ja tukee paikallista taloudellista toimintaa sekä sosiaalista vuorovaikutusta. (Montgomery 2013.)

Taloudelliset hyödyt

Teknologisen humanismin omaksuminen voi tarjota arvonlisää monesta eri kulmasta.

  • Luottamuksen rakentaminen
    Yritykset, jotka priorisoivat humaaneja arvoja teknologian kehityksessä, voivat rakentaa syvempää luottamusta asiakkaidensa kanssa, sillä kuluttajat ovat kasvavasti huolissaan yksityisyydestä, eettisistä käytännöistä ja yritysvastuusta. Tuotteet ja palvelut, jotka on suunniteltu käyttäjien tarpeiden pohjalta koetaan merkityksellisiksi ja menestyvät todennäköisemmin markkinoilla.
  • Tuottavuuden parantaminen
    Teknologiat, jotka täydentävät ihmisen vahvuuksia ja lieventävät heikkouksia, voivat nostaa tuottavuutta ja vähentää virheitä.
  • Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys
    Ihmiskeskeinen teknologinen kehitys linjautuu kestävien käytäntöjen kanssa sekä ekologisesti että sosiaalisesti, se huomioi viihtyvyyden ja  ympäristövaikutukset yhdessä.
  • Markkinoiden rakentaminen
    Pohjoismainen muotoiluperinne, joka suosii yksinkertaista tyylikkyyttä voi löytää uuden menestyksen digitaalisessa maailmassa. On tutkimisen arvoista voidaanko tämä traditio ja sen käyttökokemus siirtää digitaaliseen maailmaan samalla kiinnostavuudella.
  • Innovaatio ja inklusiivisuus
    Erilaisten näkökulmien sisällyttäminen suunnitteluprosessiin voi johtaa innovatiivisiin ratkaisuihin, jotka palvelevat laajempaa yleisöä.
  • Kustannussäästöt
    Ihmiskeskeiset suunnittelumenetelmät auttavat tunnistamaan käytettävyysongelmat varhain, mikä vähentää kehityskustannuksia ja minimoi markkinoillepääsyn aikaa.

Teknologinen humanismi tarjoaa uuden – ja laajan – näkökulman ubiikkiyhteiskunnan haasteisiin, kuten informaatioähkyyn, tekoälyyn ja algoritmien epäeettiseen käyttöön  Teknologinen humanismi ei ole vain ” ihmiskeskeistä suunnittelua uudessa paketissa”, vaan se rakentaa uuden eettisen kehyksen, jossa teknologian ja inhimillisten arvojen välisen tasapainon etsiminen on keskeistä. Priorisoimalla inhimillisiä arvoja ja tarpeita teknologia voi kasvattaa arvoa samalla kun parantaa elämänlaatua. Pitkän aikavälin hyödyt sekä yrityksille että yhteiskunnalle ovat toteutuessaan ilmeisiä.

Lähteet

Bijker, W. E., Hughes, T. P. & Pinch, T. J. 2012. The social construction of technological systems: New directions in the sociology and history of technology. Cambridge, MA.: MIT Press.

Braidotti, R. 2019. Tieto ihmisen jälkeen.  Tampere: niin & näin.

Brielmann, A.A., Buras, N.H. Salingaros, N.A. & Taylor, R.P. 2022. What Happens in Your Brain When You Walk Down the Street? Implications of Architectural Proportions, Biophilia, and Fractal Geometry for Urban Science. Urban Sci. Vol. 6 (3). Viitattu 9.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3390/urbansci6010003

CAIML. 2019. Vienna Manifesto on Digital Humanism. Center for Artificial Intelligence and Machine Learning. 11.9.2024. Saatavissa https://caiml.org/dighum/dighum-manifesto/

Coeckelbergh, M. 2023. What is digital humanism? A conceptual analysis and an argument for a more critical and political digital (post)humanism. Journal of Responsible Technology. Vol. 17. Viitattu 08.10.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jrt.2023.100073

Costanza-Chock, S. 2020. Design Justice: Community-Led Practices to Build the Worlds We Need. Cambridge, MA: The MIT Press.

Digital Future Society. 2022. Reflections on technological humanism. Viitattu 07.10.2024. Saatavissa https://digitalfuturesociety.com/report/reflections-on-what-it-would-mean-for-barcelona-to-become-the-capital-of-technological-humanism/

Gofore. 2022. Ethical design. Towards socially sustainable digitalization. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://gofore.com/en/ethical-design-booklet/

Heikkilä, H. 2017. Tämä ei ole kirja: Sähkökirjan valtavirtaistumisen haasteet. Väitöskirja. Aalto-yliopisto, Median laitos. Helsinki. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral dissertations 28/2017. Viitattu 5.10.2024. Saatavissa  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-7300-2

Heikkilä, H. 2023. Towards unifying human design principles for the IOT-era. LAB RDI Journal. Viitattu 07.10.2024. Saatavissa  https://www.labopen.fi/en/lab-rdi-journal/towards-unifying-human-design-principles-for-the-iot-era/

Llano-Alonso, F. 2019. Transhumanism, vulnerability, and human dignity. Deusto Journal of Human Rights. (4) 39-58. Viitattu 07.10.2024. Saatavissa: https://doi.org/10.18543/djhr-4-2019pp39-58

Messner, D. 2020. Redefining and renewing humanism in the digital age. Viitattu 06.10.2024. Saatavissa https://technologyandsociety.org/redefining-and-renewing-humanism-in-the-digital-age/

Montgomery, C. 2013. Happy city: Transforming our lives through urban design. New York: Farrar, Straus and Giroux.

Norman. D.A. 2013. The design of everyday things. Revised and expanded edition. New York, NY: Basic Books.

Seidor. 2023. Keys to technological humanism. Viitattu 10.9.2024. Saatavissa https://www.seidor.com/blog/keys-technological-humanism

Zuboff, S. 2019. The Age of surveillance capitalism. London: Profile Books.

Kirjoittaja

Harri Heikkilä on visuaalisen viestinnän ja UX/UI:n yliopettaja LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa ja osallistuu Co-Building for Sustainability -hankkeen valmisteluun, jossa digitaalista humanismia käytetään design driverina. Teksti on pohja World Usability Dayn SIGCHI Finlandin syyskokouksessa 14.11.2024 pidettävään avauspuheenvuoroon.

Artikkelikuva: Barcelona on nimennyt itsensä teknologisen humanismin pääkaupungiksi ja se on keskeinen osa kaupungin brandia. Hankkeen vetäjien katsannossa älykaupunki on jo eilisen konsepti. Kuvakaappaus Youtubesta. (Kuva: Harri Heikkilä)

Viittausohje

Heikkilä, H. 2024. Teknologinen humanismi: Ihmiskeskeisen teknologian filosofia, hyödyt ja käytännön sovellukset. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/teknologinen-humanismi-ihmiskeskeisen-teknologian-filosofia-hyodyt-ja-kaytannon-sovellukset/