Perhosefekti - koulu monikulttuurisena työpaikkana ja yhteiskunnan kulttuurisen moninaisuuden haasteen peilinä

Pienillä teoilla voi olla suuret seuraukset. Koulut heijastavat yhteiskunnan muutoksia ja ne voivat olla esimerkkinä moniarvoisesta ja tasa-arvoisesta toimintakulttuurista. Suomessa on jo kouluja, joissa enemmistö oppilaista on maahanmuuttajataustaisia. Jotta oppimista ja identiteettiä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitaan kouluihin monikulttuurisuutta tuntevia asiantuntijoita. Tarvitaan henkilöitä, joilla on visio tulevaisuuden koulusta ja kyky sitouttaa kulttuuritaitojen ja eri kulttuurit huomioivan kanssakäymisen edistämiseen. Tässä artikkelissa kuvataan yhden monikulttuurisen osaajan monivaiheinen työllistymisprosessi ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Kirjoittajat: Afamia Kouzi, Afnan Zafar ja Marja Ahola

Taustaa

Yhteiskunta ja koulu monikulttuuristuvat nopeasti, joskin hieman viiveellä verrattuna useimpiin Euroopan maihin (Lundahl & Lindblad 2018). Suomessa on kuitenkin jo tällä hetkellä kouluja, joiden oppilaista enemmistö on maahanmuuttajataustaisia (Lehtonen 2019). Yhteiskunnalliset muutokset ja asenteet, moninaisuuden lisääntyminen sekä maahanmuuttajien työllistymiseen ja asuinalueiden segregaatioon liittyvät yhteiskunnan haasteet näkyvät myös kouluissa. (Tuittu ym. 2011). Koulu voi parhaimmillaan vaikuttaa myönteisesti monikulttuurisen yhteiskunnan rakentumiseen. Kulttuurisen moninaisuuden kohtaaminen edellyttää, että opettajilla ja koulun johdolla on entistä parempi kulttuurinen pätevyys ja kyky toteuttaa laadukasta monimuotoisuuden huomioivaa pedagogiikkaa. (Virta & Tuittu 2013, Tikkanen 2004.)

Tässä artikkelissa kuvataan kokemusasiantuntijan kirjoittamana yksi työllistymistarina, jonka lähtökohtana on ollut kaksisuuntaisen kotoutumisen ja koulun monimuotoisuutta edistävän pedagogiikan tukeminen sekä kulttuurienvälisen tietoisuuden lisääminen. Artikkelissa tuodaan esiin Lahdessa asuvan korkeakoulutetun maahanmuuttajan kokemuksia ja kurkistetaan lahtelaisen peruskoulun toimintaympäristöön monikulttuurisuuden näkökulmasta. Artikkelissa kuvataan lisäksi, millainen työllistymisen polku voi olla korkeakoulutetulla maahanmuuttajalla opettajaksi.

LAB-ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen ja Haaga-Helian yhteisessä Malva-hankkeessa (Ahola ym. 2020) edistetään työllisyyttä lisäämällä voimavaroja ja tarjoamalla oikea-aikaista työllistymisen tukea. Malva auttaa työllistymisen alussa ja tukee työyhteisöjä toimimaan osallisuutta edistävästi. Malvan tuki on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ja työpaikkojen perehdyttäjille. Malva pyrkii selvittämään, miten työpaikoilla voidaan tukea maahanmuuttajataustaista työntekijää työllistymisen alkuvaiheessa.

Työpaikan luomisen työkaluja

Malvan (Ahola ym. 2020) toimijoiden tehtävänä on ollut tarjota työllistymisen tukea sekä työnhakijoille että työpaikoille. Syyriasta kotoisin oleva kemian tekniikan tohtori ja opettaja Afamia Kouzi osallistui maahanmuuttajien yrittäjyysvalmiuksia edistävään Kokoma-koulutukseen (Hartikainen & Ahola 2020; Hartikainen ym. 2019). Hän teki koulutuksen aikana projektisuunnitelman arabiankielisten osallisuutta lisäävään A-koti -nimellä kulkevaan hankeluonnokseen (Kouzi 2020a). Sopivaa hankehakua ei tuolloin löytynyt, mutta Lahden kaupungilla oli koulutuksen jälkeen tarvetta omakieliselle opettajalle.

Lahden peruskouluissa oli havaittu suuri tuen tarve ja uutta konseptia tuettiin vahvasti. Opettajille, oppilaille ja vanhemmille tehtiin kysely tuen tarpeesta (Kouzi 2020b). Kyselyyn vastasi 29 opettajaa ja 7 oppilasta vanhempineen. Kyselyn perusteella vaikeuksia oli esimerkiksi suomen kielessä, keskittymisessä, motivaatiossa ja tehtävien valmiiksi tekemisessä. Kaikki kokivat, että kieli on syy oppimisen vaikeuksiin ja sanoivat, että aiheen selittäminen äidinkielellä auttaisi ymmärtämään aihetta ja parantamaan sen ymmärtämistä suomen kielellä. (Kouzi 2020b). Vastaukset tukivat suunnittelijoiden aikaisempaa käsitystä tuen tarpeesta Lahden peruskouluissa.

Kuva 1. Kysely opettajille: Mitkä ovat tavallisimmat haasteet maahanmuuttajaoppilaiden opettamisessa? (Kouzi 2020b.)

Kuva 2. Kysely vanhemmille: Miksi lapsen taso on alhaisempi muihin verrattuna? (Kouzi 2020b.)

Työyhteisöön pääseminen ja uuden palvelun lanseeraaminen kiireisessä arjessa ja vakiintuneesti toimivassa työyhteisössä ei ole helppoa kenellekään. Malva-hankkeen toimijat selvittivät Lahden peruskoulun perehdytykseen liittyviä käytänteitä haastattelemalla joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 Kouzin lisäksi kahta Lahden kaupungin koululaitoksen maahanmuuttajataustaista työntekijää ja kahta perehdytyksestä vastaavaa henkilöä ja pyrkivät saamaan tietoa perehdytykseen liittyvistä prosesseista ja mahdollisesta tuen tarpeesta. Kaikki haastatellut täyttivät myös kyselyn perehdytykseen liittyvistä käytänteistä ja mahdollisesta tuen, koulutuksen tai muiden palveluiden tarpeesta.

Kuvaus yhden korkeakoulutetun henkilön pitkästä matkasta opettajaksi

Afamia Kouzi on asunut neljä vuotta Suomessa. Suomen kielen oppiminen on ollut avain työhön ja opiskeluun. Syyriassa suoritetun kemian tekniikan tohtorin tutkinnon vuoksi hänellä oli mahdollisuus Suomeen muutettuaan työskennellä Helsingin yliopiston ympäristötutkimusohjelmassa Lahdessa. Aiheet poikkesivat hieman hänen aikaisemman työnsä aiheista. Kokemukset työstä ja työyhteisöstä olivat erinomaisia. Alussa hän käytti englantia ja suomea työssään. Hän osallistui myös Lahden tiedepäivään kahtena vuotena peräkkäin. Työ huipentui tieteellisen tutkimusartikkelin julkaisemiseen (Kouzi ym. 2020). Työ yliopistolla ei jatkunut, mutta pian Kouzi alkoi nähdä uusia mahdollisuuksia.

Suomen osaamisen kehittämisjärjestelmä on yksi OECD: n menestyneimmistä. Jatkuvalla oppimisella tuetaan tarvetta kehittää ja uudistaa osaamista työuran eri vaiheissa. Hallitusohjelmaan sisältyvässä jatkuvan oppimisen uudistuksessa pyritään huomioimaan ihminen kokonaisvaltaisesti huomioiden mm. toimeentuloon liittyvät kysymykset. (OECD 2020). Toimeentulon tukeminen on tärkeää, koska aikaisemmassa kotimaassa hankittu osaaminen on tunnistettava ja tunnustettava ja valitettavan harvoin soveltuu ilman täydennyksiä suomalaiseen työelämään (OPH 2021a; OPH 2021b). Mutkikas ja ajallisesti pitkä selvittämisprosessi pitää maahanmuuttajat taloudellisesti epävarmassa tilanteessa. Kouzi kertoo hyötyneensä KOKOMA-koulutuksesta, johon hän osallistui ja jossa hän sai tietoa suomalaisesta toimintaympäristöstä ja yrittäjyydestä Suomessa (Hartikainen & Ahola 2020; Hartikainen ym. 2019). Hän koki erityisen hyvänä yrittäjämäisen pedagogiikan lähestymistavan (Kyrö 2001), jossa opettaja ei tarjoa suoraa vastausta, mutta opastaa ja opettaa miten ja mistä löytää vastauksen. Ajatus oman liiketoiminnan käynnistämisestä alkoi kyteä mielessä ja uusi polku hahmottua.

Suomen perusopetuslaissa maahanmuuttajille taataan tasa-arvoinen asema suomalaisten kanssa (Perusopetuslaki 1999). Määräys on yhtenevä YK:n kestävän kehityksen tavoitteen Incheonin julistuksen neljännen tavoitteen kanssa (YK 2016; Mostafa 2020). Sen tehtävä on varmistaa kattava ja tasapuolinen korkealaatuinen koulutus ja edistää oppimisen mahdollisuuksia kaikille. Kouzi oli jo pitkään miettinyt sitä, että kielellisten vaikeuksien takia maahanmuuttajataustaisten koululaisten on vaikea oppia ja ymmärtää kouluaineita, varsinkin kun monet heistä ovat menettäneet vuosia kouluopetuksesta. Syntyi ajatus A-koti -hankkeesta (Kouzi 2020a), jolla tuettaisiin maahanmuuttajaoppilaiden koulutusta heidän äidinkielellään kouluissa. Omakielinen tuki ja monikielisyys on painopisteenä myös Euroopan Unionin tämän hetken suosituksissa (Bunar 2017; Heckmann 2008; Pyykkö 2017; OECD 2019).

Itsekin perheellisenä Kouzi tiesi, että suuri tarve on olemassa, ja idea muuttui toiminnaksi, kun löytyi oikeat ihmiset ohjaamaan, neuvomaan ja tekemään yhteistyötä. Kouzi on nyt kokeillut kevytyrittäjyyttä, ja se on ollut hänelle merkittävä henkilökohtainen kokemus. Hän oppi tuntemaan uusia ihmisiä ja sai omakohtaista tietotaitoa peruskoulun toimintaympäristöstä. Hänen työnsä kohtasi läheisesti haasteet, joita opettajilla ja koulujen työntekijöillä on yrittäen vähentää heille koituvaa taakkaa ja edistää opetusprosessia parhaalla mahdollisella tavalla. Kouzin haaveena on kohdata ja voittaa yhdessä oppilaiden kanssa opiskelun haasteet, luoda luottamusta sekä parantaa oppimismotivaatiota ja arvosanoja.

Kouzi kertoo, että syksyn kokemukset selkiyttivät käsitystä monikulttuurisuuden ja oppimisen haasteista kouluissa ja antoi ajatuksia siitä, miten haasteet voisi voittaa. Oppilaita pitäisi rohkaista kysymään ja osallistumaan enemmän. Omankielisen oppimisen avulla voi saada paljon tietoa oppilaiden taidoista, erilaisille oppilaille sopivista menetelmistä ja itseopiskelutaitojen tasosta. Saatujen tietojen pohjalta taitoja ja luottamusta opettajien ja monikulttuuristen oppilaiden välille voitiin kehittää. Omakielistä opetusta saaneet oppilaat antoivat palautetta siitä, että he saivat parempia arvosanoja, heidän itsetuntonsa vahvistui ja sekä motivaatio että tavoitteet kasvoivat. Kouzi kertoo itse rakastavansa oppimista ja pitää parhaana oppimisen tapana itsenäistä tiedonhankintaa. Kaksisuuntaisesti koottu ja yhdessä käsitelty tieto moninkertaistaa hyödyn ja lisää kaikkien osaamista.

Kouzilla on hyvät valmiudet järjestää opetusta myös poikkeusoloissa verkon välityksellä (esimerkiksi koulun Teamsissa tai Zoomissa). Pääosin opetusta järjestettiin kuitenkin koululla paikan päällä. Parhaiten uusi toiminta tulee tutuksi opettajille, kun voidaan luontevasti vaihtaa ajatuksia koululla ilman erityisiä järjestelyjä. Syksyn 2020 aikana kokeiltu arabian omakielinen opetus vakiintui korona-epidemian vuoksi haasteellisista olosuhteista huolimatta sen verran, että opettajat alkoivat jonkin verran hyödyntää tarjolla ollutta tukea. Kouzille solmittiin sivutoimisen opettajan työsopimus tammikuusta 2021 alkaen. Tukea pyritään lisäämään vuonna 2021, jotta yhä useampi oppilas ja opettaja hyötyisi siitä.

Pitkä matka kohti tasa-arvoista työelämää

Monet maahanmuuttajat ovat olleet kotimaassaan erittäin arvostetussa asemassa. He ovat saavuttaneet korkean koulutuksen ja ammatillisen osaamisen. On sanottu, että samalla kun lentokone laskeutuu Suomen kamaralle, laskee myös status ja oppiarvot ja koko elämä pitää aloittaa alusta uudelleen. Hitaat työllistymisen prosessit eivät johdu vain työllistyjän kielitaidosta tai kulttuuritiedon puutteista. Rakenteiden ja elinkeinoelämän joustavuutta ja vastaanottokykyä tulee lisätä. Monet prosessit voivat edetä samanaikaisesti, kuten esimerkiksi työllistyminen ja kielen ja kulttuurin oppiminen (Ahola ym. 2019a; Rasilainen 2016).

Toimenpideohjelmista (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019, Valtioneuvosto 2019) ja vilkkaasta keskustelusta huolimatta valtaosa Suomeen muuttaneista korkeakoulutetuista työllistyy edelleen koulutustasoaan matalampiin tehtäviin tai joutuu opiskelemaan uuden ammatin. (Nieminen 2015; Busk ym. 2016; Kyhä, 2006, Ahola ym 2019b.) Joka viides korkea-asteen suorittanut ulkomaalaistaustainen työllinen toimii työntekijäammateissa, kun suomalaistaustaisilla vastaava osuus on vain muutama prosentti (Sutela 2015, 109). Koulujen monikulttuuristuminen on tehnyt kouluista vetovoimaisia työpaikkoja maahanmuuttajataustaisille ja yhä useampi päätyy pohtimaan opetusalaa.

Tunnistettu ja tunnustettu korkeakoulututkinto opetettavista aineista (OPH 2021a, OPH 2021b), Suomessa suoritetut pedagogiset opinnot ja jopa C-tason kielitaito (The CEFR Levels 2021) ovat tavallisesti edellytyksiä saada virka peruskoulussa. Joissakin oppilaitoksissa matalampi kielitaito riittää pätevyyteen riippuen oppiaineesta. (OAJ 2020; Metsäranta 2018; Koskinen-Sinisalo 2015.) Useimmissa tapauksissa hakijan on hakeuduttava johonkin yliopistoon opiskelijaksi, jotta hän voi täydentää tutkintonsa Suomen standardeihin sopivaksi. Maahanmuuttajille suunnattuja pedagogisia opintoja ei ole aina tarjolla, mutta 60 op:n laajuiset opinnot suoritettuaan opettaja voi pätevöityä omassa oppiaineessaan. (Koskinen-Sinisalo 2015.) Monen kohdalla prosessi on kovin pitkä ja turhauttava. Monissa kouluissa työskentelee korkeakoulutettuja henkilöitä koulunkäyntiavustajana tai vastaavassa tehtävässä.

Kuva 3: Esimerkki korkeakoulutetun maahanmuuttajan pitkästä polusta opettajaksi Suomessa: Afamia Kouzin polku. (Kuva: Ahola & Kouzi 2021)

Missä Malva-hanke voi auttaa?

Työllistymisen tukea Malva-hankkeen toimijoilta tarvittiin kontaktien löytämisessä, neuvotteluissa, yrittäjyyden alkuvaiheessa ja suomalaisen toimintaympäristön hahmottamisessa. Lahden kaupungilla Pasi Salmi toimii kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen suunnittelijana. Hänen johdollaan ja projektikoordinaattori Liisa Kumpulaisen, opetuksen suunnittelija Petra Larvuksen, kulttuuritulkki Asmaa Essoulamin, kulttuuritulkki Mohammad Al Mahmoudin, S2-opettaja Taija Huotilaisen ja Mukkulan koulun vararehtori Niina Kettusen avulla mahdollistettiin uudenlainen työnkuva. Kaikki oppitunnit tuli suunnitella yhdessä opettajien kanssa ja sitoa omakielinen opetus tiiviisti muun ryhmän opetukseen. Kaikki osapuolet ovat olleet erittäin joustavia ja osaltaan pyrkineet tukemaan tehtävän onnistumista. Ilman tukiverkkoa soluttautuminen työyhteisöön olisi todella vaikeaa. Tutustumistilanteet eivät synny helposti ja vaatii todella paljon rohkeutta markkinoida itseään suomalaisessa työyhteisössä. Lahden kaupungin peruskouluilla on maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä tällä hetkellä sivutoimiset opettajat mukaan lukien noin 30-40. Erityisesti maahanmuuttajien perehdytykseen liittyviä digitaalisia käytänteitä ei vielä ole, mutta tarve on olemassa ja niiden työstämiseen on halukkuutta (Vrt. Finnish National Agency for Education 2019).

Lahden peruskoulun maahanmuuttajataustaisille työntekijöille on syntymässä ensimmäinen digitaalinen perehdytyksen tuki: perehdytysbotti Alma. Alman tehtävänä on vastata matalalla kynnyksellä tavanomaisiin kysymyksiin ja toimia väsymättömänä tukena asioissa, jotka unohtaa helposti. Almaan on kerätty usein kysyttyjä kysymyksiä liittyen esimerkiksi poissaolokäytänteisiin, ohjeisiin eri järjestelmien käytössä tai lyhenteisiin. Alma tulee sijaitsemaan Lahden peruskoulujen Teamsissa. Alman käytön toivotaan lisäävän turvallista osallisuutta, säästävän aikaa ja helpottavan arkea. (Zafar & Ahola 2021.)

Kuva 4. Alma-botti auttaa Lahden peruskoulujen maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä vastaamalla usein kysyttyihin kysymyksiin luotettavasti ja matalalla kynnyksellä. (Rabtsevich 2020)

Maailman osaavin kansakunta – kenen osaamisesta olikaan kyse?

Kouzin tarina on yksi monista. Hän olisi ollut valmis tekemään oman alansa työtä jo ensimmäisestä päivästä lähtien tultuaan Suomeen. Nyt aikaa on kulunut jo useita vuosia. Korkeakoulututkinnon kotimaassaan suorittaneita maahanmuuttajia ei vielä osata hyödyntää tehokkaasti (Nieminen 2015). Tutkintojen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessi (OPH 2021a; OPH 2021b) on edelleen pitkä ja koska tapauksien variaatio on valtava, aikaa kuluu asioiden selvittämiseen. Onko mahdollista jatkaa Suomessa omalla alalla? Mitkä taustat antavat pätevyyden Suomessa? Millaisia prosesseja tarvitaan, jos vaihtaa alaa? Usein taustojen ja prosessien selvittämiseen menee vuosia. Laadukkaaseen ja tehokkaaseen neuvontaan tarvitaan vahva ammattitaito ja paljon kiireetöntä selvitystyötä jokaisen tapauksen kohdalla erikseen.

Jotta osaaminen voidaan hyödyntää välittömästi työmarkkinoilla, tarvitaan myös kaksisuuntaista ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta. Silloinkin, kun maahanmuuttajilla on korkeakoulutus, he saattavat kylläkin päästä matalapalkkatyöhön tai työharjoitteluun, mutta he eivät löydä osaamistaan vastaavaa työtä (Sutela ym. 2015). Kotouttamistavasta riippumatta maahanmuuttajilla on vaikeuksia integroitua niin kauan, kun he ovat jumissa sellaisissa töissä, jotka eivät tarjoa heille osaamista vastaavaa työtä ja tarvittavia työsopimuksia laillisen aseman saamiseksi ja säilyttämiseksi. (Givens 2007.)

Suomessa on toteutettu erinomaisia hankkeita, joiden avulla on edistetty korkeakoulutettujen ammattiryhmien, esimerkiksi opettajien, tutkintojen tunnistamista ja työllistymistä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Vaikka hankkeilla on saavutettu hyviä tuloksia, pysyvät rakenteet ovat yhä jäykkiä ja apu on jäänyt tilapäiseksi. Työpaikat syntyvät usein verkostojen välityksellä: joku tuntee jonkun, joka tuntee jonkun, joka tarvitsee osaajan. Suosittelija luo turvallisuudentunnetta rekrytointitilanteeseen ja säästää kaikkien aikaa (Alho 2020). Tietoa ja mentorointia lisäämällä – kouluissa ja kaikilla työpaikoilla – vauhditamme yhteiskunnan kulttuurisen moninaisuuden tuomien haasteiden ratkaisua. (Riikonen & Turja 2019.)

Jos lähtökohdaksi otetaan Suomen kehittyminen maailman osaavimmaksi kansakunnaksi, on oleellista ehkäistä syrjäytymistä, lisätä tasa-arvoa ja antaa jokaiselle yksilölle mahdollisimman hyvät edellytykset kehittyä aktiiviseksi kansalaiseksi – kykeneväksi toimimaan monikulttuurisesti ja globaalisti (Reynolds 2019). Tulevaisuuden yhteiskunnissa vaaditaan entistä enemmän valmiuksia erilaisuuden kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen heterogeenisissä ryhmissä (OECD 2005). Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden lisääntyessä koulun kansalaiskasvatustehtävä on siten laajentunut ja saanut uusia piirteitä (Virta & Tuittu 2013).

Yhdessä tekemistä, tasa-arvoisia toimimisen malleja, suunnitelmallisuutta ja onnekkaita sattumia

Erilaisista taustoista tulevat opettajat voivat antaa oppilaille positiivisen yhdessä toimimisen mallin ja kehittää kouluyhteisön toimintakulttuuria ymmärtämään kulttuurisen moninaisuuden mahdollisuutena (Liddicoat & Taylor-Leech 2015). Maahanmuuttajaopettajat ja kantaväestöön kuuluvat opettajat voivat toimia yhä enemmän tasa-arvoisesti rinnakkain. Tärkeä tutkimuskohde on maahanmuuttajaopettajien koulutus, työhön pääsy, sopeutuminen ja kokemukset opetuksesta ja kasvatuksesta.

Maahanmuuttajaopettajan on vaikea päästä koulutustaan vastaavaan työhön esimerkiksi kielitaitoon tai toimintaympäristön erilaisuuteen liittyvistä syistä (Nieminen 2015, Busk ym. 2016). Yhteistyötä lisäämällä voidaan edistää molempien osapuolten ammatillista kehitystä sekä kehittää uusia pedagogisia toimintatapoja (Koskinen-Sinisalo 2015). Viestintä on tärkeä taito kaikissa kulttuurisesti taitavissa organisaatioissa. On tärkeää ymmärtää eri kulttuuriryhmien uskomusjärjestelmät, jotta voidaan tunnistaa, mikä saattaa haitata viestintää. Ei riitä, että tuen tarve havaitaan, vaan tarvitaan myös henkilöitä, joilla on visio tulevaisuuden koulusta kyky sitouttaa kulttuuritaitojen ja eri kulttuurit huomioivan kanssakäymisen edistämiseen.

Työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi pääseminen, omien palveluiden ja osaamisen markkinointi ja aktiivinen toimijuus työpaikalla eivät synny automaattisesti. Se vaatii tahtoa, rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta kaikilta osapuolilta, ja myös onnekkaita sattumia. Yksinkertainen sattuma, kohtaaminen tai idea voi aiheuttaa suuren muutoksen. Idea voi kasvaa ja lopulta koskettaa suurta määrää ihmisiä edistäen osallisuutta.

Lähteet

Ahola, M., Hartikainen, A. & Lampinen, M. 2020. Resources and support for employing immigrants. Teoksessa: Anita Hartikainen & Kati Peltonen (eds.). LAB Health Annual Review 2020. The Publication Series of LAB University of Applied Sciences, part 5, 71-87. Lahti. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-333-5

Ahola, M., Olkkonen, T. & Pusa, M.-L. 2019a. Solutions through cooperation – Support available to companies for recruiting immigrants. Teoksessa: Peltonen K., Tommola P. (Toim.)., 2019. LAMK Well-being and Regenerative Growth: Annual Review 2019. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 55, Lahden ammattikorkeakoulu, 112-123. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-321-2

Ahola, M., Haikala, R. & Zafar, A. 2019b. Opiskelemaan pääsy ja työllistyminen haastavat korkeakouluopiskelijat. LAMK Pro. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://www.lamkpub.fi/2019/11/15/opiskelemaan-paasy-ja-tyollistyminen-haastavat-ulkomaiset-korkeakouluopiskelijat-muut-maat-keraavat-osaajat/

Alho, R. 2020. ‘You Need to Know Someone Who Knows Someone’: International Students’ Job Search Experiences. Nordic Journal of Working Life Studies, 10(2). [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.18291/njwls.v10i2.120817

Bunar, N. 2017. Migration and education in Sweden: Integration of migrants in the Swedish school education and higher education systems. NESETII ad hoc question, (3). [Viitattu 31.1.2021]. Saatavissa: https://nesetweb.eu/wp-content/uploads/2019/06/Migration-and-Education-in-Sweden.pdf

Busk, H., Jauhiainen, S., Kekäläinen, A., Nivalainen, S., & Tähtinen, T. 2016. Maahanmuuttajat työmarkkinoilla: tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.kela.fi/documents/10180/1169652/160914+Maahanmuuttajat_tyomarkkinoilla.pdf

Finnish National Agency for Education. 2019. The Competences and Skills in 2035 The first results of the National Forum for Skills Anticipation’s anticipation work. Reports and reviews 2019:3. Grano Oy. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Givens, T. E. 2007. Immigrant integration in Europe: Empirical research. Annual Review of Political Science. 10, 67-83. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1146/annurev.polisci.9.062404.162347

Hartikainen, A. & Ahola, M. 2020. Developing highly educated immigrant’s entrepreneurial skills – result of twho education pilots. INTED-seminar. 14th annual International Technology, Education and Development Conference Valencia, 2nd, 3rd and 4th of March, 2020. ISSN: 2340-1079. IATED Digital Library. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://library.iated.org/view/AHOLA2020DEV

Hartikainen, A., Ahola, M. & Haikala, R. 2019. Guidance and forming communities online: highly educated immigrants in language-aware entrepreneurship education. Teoksessa: Peltonen K., Tommola P. (Toim.)., 2019. LAMK Well-being and Regenerative Growth: Annual Review 2019. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 55, Lahden ammattikorkeakoulu, 68-77. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-321-2

Heckmann, F. 2008. Education and the integration of migrants: challenges for European education systems arising from immigration and strategies for the successful integration of migrant children in European schools and societies. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://nbn-resolving.org/urn:nbn:de:0168-ssoar-192500

Koskinen-Sinisalo, K. L. 2015. Pitkä tie – Maahanmuuttajasta opettajaksi Suomeen. [Viitattu 31.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9960-9

Kouzi, A. 2020a. A-koti maahanmuuttajille -projektisuunnitelma. Arabian kulttuurin ja oppimisen tuki-ikkuna. Julkaisematon aineisto.

Kouzi, A. 2020b. Tarvekartoitus arabian omakielisestä opetuksesta opettajille ja oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Kysely 10.5.2020. Julkaisematon aineisto.

Kouzi, A., Puranen, M. & Kontro, M.H. 2020. Evaluation of the factors limiting biogas production in full-scale processes and increasing the biogas production efficiency. Environmental Science and Pollution Research. 27, 28155–28168. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1007/s11356-020-09035-1

Kyhä, H. 2006. Korkeakoulutetut maahanmuuttajat Suomen työmarkkinoilla. Aikuiskasvatus. 26(2), 122-129.

Kyrö, P. 2001. Yrittäjyyskasvatuksen pedagogisia lähtökohtia pohtimassa. Aikuiskasvatus, 21(2), 92-101. [Viitattu 31.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.33336/aik.93349

Lehtonen, H. 2019. Monikielisyys koulussa–yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen. Kielikello. 2019(4). [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.kielikello.fi/-/monikielisyys-koulussa

Liddicoat, A. J., & Taylor-Leech, K. 2015. Multilingual education: The role of language ideologies and attitudes.: [Viitattu 31.1.2021]. Saatavissa: http://doi.org/10.1080/14664208.2015.995753

Lundahl, L., & Lindblad, M. 2018. Immigrant student achievement and education policy in Sweden. In Immigrant Student Achievement and Education Policy. 69-85. Cham: Springer

Metsäranta, T. 2018. Suomalaisille varattu opettajan ammatti. Kuntatyönantaja. 5/2018. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.kuntatyonantajalehti.fi/2018/5/suomalaisille-varattu-opettajan-ammatti

Mostafa, T. (2020), ”Do all students have equal opportunities to learn global and intercultural skills at school?”, PISA in Focus, No. 109, OECD Publishing, Paris. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1787/2fdce668-en.

Nieminen,T. 2015. Ulkomaalaistaustaisten ei-työllisten työnhaku on aktiivisempaa kuin suomalaistaustaisilla – kielitaito suurin este työllistymiselle. 17.12.2015. Helsinki: Tilastokeskus. [Viitattu: 12.1.2021]. Saatavissa: www.stat.fi/tup/maahanmuutto/art_2015-11-02_001.htm

OAJ. 2020. Mitä opettajan työ on? Arjessa. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/

OECD. 2020. Continuous Learning in Working Life in Finland, Getting Skills Right, OECD Publishing, Paris. [Viitattu 30.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1787/2ffcffe6-en

OECD. 2005. Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). DeSeCo Project 2005, The Definition and Selection of Key Competencies: Executive Summary. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://www.oecd.org/dataoecd/47/61/35070367.pdf

OECD. 2019. Teaching in multicultural or multilingual settings. In: TALIS 2018 Results (Volume I): Teachers and School Leaders as Lifelong Learners. TALIS. Paris: OECD Publishing. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://doi.org/10.1787/716a87df-en

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahantulo ja integroituminen sujuvaksi yhteistyöllä. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019: 31. Helsinki. [Viitattu 16.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-659-1

OPH. 2021a. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustaminen Suomessa. [Viitattu 16.1.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/palvelut/tutkintojen-tunnustaminen/ulkomailla-suoritettujen-tutkintojen-tunnustaminen-suomessa

OPH. 2021b. Opetushallituksen päätökset pätevyydestä opetustehtäviin. [Viitattu 16.1.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/palvelut/opetushallituksen-paatokset-patevyydesta-opetustehtaviin

Pyykkö, R. 2017. Monikielisyys vahvuudeksi. Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja tasosta. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:51.

Rasilainen, L. 2016. Kotoutuminen kuntoon! Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi. Helsinki: Visio.

Reynolds, D. 2019. Language Policy in Globalized Contexts. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.wise-qatar.org/language-policy-in-globalized-contexts/

Riikonen, S. & Turja, H. K. 2019. Töissä täällä – näkökulmia maahanmuuttajien työllistymiseen. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja, 81. Humanistinen ammattikorkeakoulu. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019092029146

Perusopetuslaki 1999. Finlex-Valtion säädöstietopankki. Ajantasainen lainsäädäntö. (628/1998) [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980986

Sutela, H. 2015. Ulkomaalaistaustaiset työelämässä. Teoksessa: Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Tilastokeskus. 83-110. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

The CEFR Levels. 2021. [Viitattu 13.1.2021]. Saatavissa: https://www.coe.int/en/web/common-%20european-framework-reference-languages/level-descriptions

Tikkanen, K. 2004 Maahanmuuttajaoppilaat suomalaisessa peruskoulussa. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: http://www.moped.fi/opetus/peruskoulu.pdf

Tuittu, A., Klemelä, K., Rinne, R. & Räsänen, M. 2011. Tutkimuskohteena maahanmuuttajien koulutus. Teoksessa: K.Klemelä, A.Tuittu, A.Virta & R.Rinne (toim.) Vieraina koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan julkaisuja A:211. Turku: Painosalama. 9–26.

Valtioneuvosto. 2019. Talousarvioesitys 2020 ja julkisen talouden suunnitelma vuosille 2020–2023. Hallituksen budjetilla rakennetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea. Valtioneuvoston viestintäosasto. Tiedote 460/2019. [Viitattu 17.1.2021]. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallituksen-budjetilla-rakennetaan-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestavaa-suomea

Virta, A. & Tuittu, A. 2013. Miten koulu vastaa kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen. Teoksessa: Mahlamäki-Kultanen, S., Hämäläinen, T., Pohjonen, P., & Nyyssölä, K. (Toim). Maailman osaavin kansa 2020. Koulutuspolitiikan keinot, mahdollisuudet ja päämäärät. Koulutustutkimusfoorumin julkaisu. Raportit ja selvitykset, 8, 116.

YK. 2016. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. YK:n kestävän kehityksen tavoite 4 (SDG4). Incheonin julistus koulutuksesta. [Viitattu 12.1.2021]. Saatavissa: https://kestavakehitys.fi/agenda-2030

Zafar, A. & Ahola, M. 2021. Human-Artificial Systems Collaboration in Service Innovation and Social Inclusion. Teoksessa: Proceedings of the 4th International Conference on Intelligent Human Systems Integration: Integrating People and Intelligent Systems (IHSI 2021). Springer Nature. Virtual Conference, February 22-24, 2021.

Kuvalähteet

Kuva 1. Kouzi, A. 2020b. Kysely opettajille: Onko maahanmuuttajaoppilaiden opettamisessa haasteita? Jos on, mitkä ovat tavallisimman vaikeudet?

Kuva 2. Kouzi, A. 2020b. Kysely vanhemmille: Miksi lapsen taso on alhaisempi muihin verrattuna?

Kuva 3. Ahola, M. & Kouzi, A. 2021. Esimerkki korkeakoulutetun maahanmuuttajan pitkästä polusta opettajaksi Suomessa: Afamia Kouzin polku.

Kuva 4. Rabtsevich, D. 2020. Alma-botti, kuvituskuva.

Kirjoittajat

Kouzi, Afamia, FT, omakielinen opettaja Lahden kaupunki, kevytyrittäjä, tutkija, Lahti.
Hänen tärkeimmät kiinnostuksen kohteensa ovat ympäristöä ja koulutusta koskeva tieteellinen tutkimus, äidinkielen ja kulttuurin tukeminen sekä oppimisen ja tasa-arvon edistäminen kohti hyvinvointia kaikille turvallisessa maailmassa.

Zafar, Afnan, FT, tutkija, TKI-asiantuntija, Malva-hankkeen asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Hänen ensisijaisia osaamisalueitaan ovat innovatiiviset ratkaisut, innovatiivinen tuote- ja palvelukehitys, aivovuodon ongelmat ja niiden ratkaisut kehittyneissä maissa.

Ahola, Marja, FM, TKI-asiantuntija, Malva-hankkeen asiantuntija, LAB-ammattikorkeakoulu, Lahti. Hänen tärkeimmät kiinnostuksen kohteensa ovat vuorovaikutus ja saavutettavuus teknologisissa koulutusratkaisuissa, jotka lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa ja edistävät digitalisaatiota ja kestävää kehitystä maailmassa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/68112 (CC0)

Julkaistu 8.2.2021