Opiskelijoiden monialaisella kokeilulla tallenteita etähoidon tueksi

Monialainen yhteistyö toteutuu hyvin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta opintojen ja koulutuksen aikana yhteistyötä on vielä harmillisen vähän. Toteutimme LAB-ammattikorkeakoulussa kevään 2023 aikana kokeilun, jossa sosionomi-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat toimivat eri opintojaksojen puitteissa yhteisissä tiimeissä. Tarkoituksena oli tuottaa Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kotihoidolle tallenteita etähoidon tueksi. Monialainen yhteistyö koettiin antoisana ja kokeilusta saadun palautteen perusteella toimintaa on tarkoitus kehittää ja jatkaa edelleen.

Kirjoittajat Sanna Nurmiainen & Sanna Imeläinen

Suomen väestö ikääntyy ja iäkkäiden ihmisten määrä kasvaa nopeasti. 1970-luvun Suomessa on ollut vain kolmisen tuhatta 90-vuotiasta, mutta ennusteen mukaan vuonna 2065 yli 90-vuotiaita on jo 190 000. (Terveyskylä.fi 2023.) Kansallisena tavoitteena on, että ikääntyvät voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Hoivaa ja huolenpitoa voidaan järjestää kotiin tai kodinomaiseen asuinympäristöön. (THL 2023a.) Kansallisen ikäohjelman myötä väestön ikääntymiseen pyritään varautumaan laaja-alaisesti. Suosituksena on mahdollisimman toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen sekä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän palvelujärjestelmän rakentaminen. (Valtioneuvosto 2022.)

Etähoidon teknologiset ratkaisut

Kotona asumisen toimintamalleja ja palveluita on uudistettu THL:n koordinoimassa Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI) -ohjelmassa. Uudistamista on tehty hyödyntämällä teknologiaa kotona asuvien iäkkäiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi, itsenäisen ja turvallisen asumisen tukemiseksi, kotiin tuotavien palvelujen edistämiseksi sekä kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi ja kuormituksen vähentämiseksi. (THL 2022a.) Myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hoitajat voivat tavoittaa asiakkaan etäyhteyden kautta. Asiakas saa kotiinsa lainaan tablet-päätelaitteen, joka asennetaan soveltuvaan paikkaan. Laite antaa merkkiäänen, kun hoitaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen kuvan välityksellä. Kuva- ja puheyhteys avautuu automaattisesti. Etäyhteydenottoja soitetaan etäyhteyslaitteella n. 10 %, eli noin 9500 kertaa kuukaudessa kaikista kotihoidon säännöllisistä ja kuntouttavan arviointijakson käynneistä. Myös omaiset voivat saada yhteyden etäyhteyslaitteen kautta erillisellä omaisille tarkoitetulla sovelluksella ja ilman erillisiä kustannuksia. (Etelä-Karjalan hyvinvointialue 2023, Kotanen 2023.)

Iltanen ym. (2018) ovat kartoittaneet Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa etäohjattua terveysliikuntaa iäkkäille. Niin sanottua kaksisuuntaista teknologiaa käytettäessä sekä ohjaaja että osallistujat voivat kommunikoida keskenään ja myös eri paikoissa olevat osallistujat voivat kommunikoida toistensa kanssa. Tämä kommunikointimahdollisuus lisää ohjauksen turvallisuutta. Videot itsessään voivat olla reaaliaikaisia lähetyksiä tai tallenteita, joita jaetaan osallistujille verkkopalvelun tai sosiaalisen median kautta. Etäohjattua terveysliikuntaa ovat järjestäneet niin oppilaitokset kuin kunnat, yritykset ja järjestöt. Tulee huomioida, että teknologia on etäohjauksessa pelkkä väline, tärkeimpiä kehitystyön kohteita ovat sillä välitettävä sisältö ja palvelun rakenne. (Iltanen ym. 2018.) Etäkotihoidon piirissä olevat asiakkaat voivat osallistua etäyhteyden välityksellä erilaisiin sosiaalisiin tuokioihin esimerkiksi jumppaan ja kahvitteluhetkiin kotoa käsin (Ojala 2021).

Nivala ja Ryynänen (2019) tuovat esille ihmisen toimijuuden ja oman osallistumisen tukemisen. Osallistumisen periaate sosiaalisessa toimintaympäristössä tarkoittaa sitä, että ihmisen tulee saada osallistua subjektina omaan elämäänsä liittyviin tapahtumiin. Osallistuminen on siten sosiaalipedagogisen työn keskeinen periaate. Sosiaalipedagoginen työote tukee asiakkaan osallisuuden tunteen rakentumista. Käytännössä ammattilainen näkee asiakkaan ihmisenä, ei asiakassegmentoinnin tuloksena. (Nivala & Ryynänen 2019.) Osallistumisen tukeminen varmistaa turvallisen, esteettömän ja osallisuutta edistävän elinympäristön (THL 2022b). Osallistumista tulee tukea myös asiakkaiden etäyhteyslaitteiden avulla tapahtuvissa etäohjauksissa. Osallisuuden kokemuksen periaate lähtee liikkeelle ihmisen mahdollisuuksien kautta, tukien asiakkaan omia tavoitteita (Nivala & Ryynänen 2019).

Innovatiiviset ja monialaiset kokeilut opintojen aikana

Toimintaympäristön muuttuessa pyritään iäkkäiden ihmisten tarpeisiin vastaamaan entistä yksilöllisemmin. Henkilöstön johtaminen ja osaamisen kehittäminen ovat avainasemassa. Vahva osaaminen ja mahdollisuus kehittyä vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin ja työilmapiiriin. Henkilöstön osaamisesta kertovat sekä tyytyväiset asiakkaat ja omaiset, laadukkaat palvelut, turhien sairaalasiirtojen ja hoitovirheiden vähäisyys, että hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö. Toimintaympäristön muuttuessa myös erityisosaamista tarvitaan entistä enemmin. (THL 2023b.) Monialaisella yhteistyöllä voidaankin parantaa paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden hoitoa ja palveluita (Hujala ym. 2019).

Osaamisen tarkastelussa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota yhteisön yhteiseen osaamiseen, johon yksilöiden vahva osaaminen integroituisi nykyistä paremmin. Yhteisön osaamisella tarkoitetaankin sitä, että kaikkien ei odoteta osaavan kaikkea. Tavoiteltavaa on, että yksilöiden osaaminen muodostaa kokonaisuuden. Näin mahdollistuu toimintakulttuuri, jossa jokaisen oma erityisosaaminen voidaan tuoda esille. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteihin vaikuttaa väestön sosiaali- ja terveystarpeet sekä sosiaalinen- ja ikärakenne, lainsäädäntö, teknologinen kehitys ja kansantalous. Nämä tulisi huomioida myös osaamisen kompetensseissa. (Kangasniemi ym. 2018.)

Suomalaisten sote-ammattilaisten osaamisen kehittämisessä tulisi löytää uusia mahdollisuuksia ammattilaisten osaamisen ja koulutuksen kehittämiselle. Näin voitaisiin parantaa hoidon ja palvelun laatua, tehokkuutta ja taloudellisuutta sekä löytää innovatiivisia ratkaisuja. Sote-koulutukset tulisi suunnata toimialat ja ammattiryhmien rajat ylittäviksi kokonaisuuksiksi. Monialainen oppiminen lisää toisen alan tuntemusta ja valmentaa yhteistyöhön työelämää varten. Opetussuunnitelmien tulisi vastata tähän käytännön tarpeeseen, jossa eri ammattiryhmien edustajat yhdessä toteuttavat erilaisten asiakkaiden ja potilaiden kokonaisvaltaista palvelua. Näin moniammatillinen yhteistyö nähdään jo koulutuksen aikana osana luonnollista sote-kokonaisuutta. (Kangasniemi ym. 2018.)

Etäkotihoidon tallenteiden toteuttaminen ja sisältö

Tallenteiden toteuttaminen lähti liikkeelle toimeksiantajan ja LAB-ammattikorkeakoulun opettajien yhteisestä keskustelusta. LAB-ammattikorkeakoulun strategiaan kuuluu ketterät kokeilut osana opintojaksoja, jolloin toimeksianto voitiin toteuttaa. LAB-ammattikorkeakoululla toteutettiin kevään 2023 aikana sosionomi-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden yhteinen opintokokeilu (kuvio 1.). Opintojaksojen omien tavoitteiden lisäksi tavoitteena oli mahdollistaa opiskelijoiden monialainen yhteistyö. Opiskelijat muodostivat monialaisia tiimejä, joissa suunniteltiin noin viiden minuutin mittainen tallenne Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle (Ekhva) etäyhteyslaitteen (VideoVisit) kautta jaettavaksi kotihoidon asiakkaille.

Ekhva on järjestänyt etäkotihoidon asiakkaille ryhmiä, joihin tallenteita toivottiin erilaisilla teemoilla. Etäkotihoidon asiakkaat kokoontuivat kutsuttuna pienissä ryhmissä etähoitajan vetämään tuokioon. Tuokion sisältö vaihtui jokaisella kerralla toiveen ja tarpeen perusteella. Opiskelijoiden tekemät tallenteet olivat osa tuokioita. Etähoitaja valikoi sopivan tallenteen asiakkaiden kanssa katsottavaksi. Opiskelijatiimien yhteistyöllä syntyneiden tuotosten aiheina oli esimerkiksi luonto, uni, kotona pärjäämisen vaatimukset sekä nesteytys.

Kuvio 1. Sosionomi-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden yhteinen opintokokeilu. (Kuva: Sanna Nurmiainen)

Sosionomiopiskelijoiden opintojakso ”ikääntyvän yhteiskunnan innovaatiot” mahdollisti tallenteiden tuottamisen opiskelijatyönä. Tallenteet olivat osana opintojaksolle kuuluvaa tehtävää. Opintojakson tavoitteena oli muun muassa arvioida teknologian hyötyä ja käyttöä ikäihmisen itsenäisen arjen tukemisessa ja osallisuuden vahvistamisessa. Opiskelijat jakautuivat valitsemiinsa pienryhmiin toteuttaakseen moniammatillisuutta terveydenhoitaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden kanssa. Opintojakso kuuluu sosionomiopintojen loppuvaiheen opintoihin, joten osaamista on kertynyt jo ammatillisen kasvun kertymisen myötä.

Terveydenhoitajaopiskelijat osallistuivat yhteiseen toteutukseen kehittämistehtävän puitteissa, terveyden edistämisen asiantuntijoina. Kehittämistehtävä on terveydenhoitajaopintojen loppuvaiheessa toteutettava työelämälähtöinen prosessi, jossa opiskelija sopii aiheesta ja toteutuksesta yhteistyössä ohjaavan opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Kehittämistehtävä toteutetaan pari- tai pienryhmätyöskentelynä. Kehittämistehtäväprosessi sisältää sekä suunnittelun, toteutuksen että arvioinnin ja kehittämistehtävästä tehdään myös tuotos. (LAB 2023a.) Kehittämistehtävän (LAB 2023a) myötä opiskelijat saavat valmiuksia:

työn kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviin prosesseihin ja menetelmiin
näyttöön perustuvan tiedon ja vaikuttavien menetelmien hyödyntämiseen
digitalisaatioon sosiaali- ja terveydenhuollossa
viestintään ja vuorovaikutukseen työelämäyhteistyössä
kestävyyteen, vastuullisuuteen ja eettisyyteen sosiaali- ja terveydenhuollossa
tutkimukseen, kehittämiseen ja innovaatioihin eli TKI toimintaan

Terveydenhoitajaopiskelijat kokosivat kehittämistehtävään liittyen näkökulmia myös omaan blogikirjoitukseen (Koistinen ym. 2023).
Fysioterapeuttiopiskelijat olivat mukana osana loppuvaiheen ammatillista harjoittelua, jossa opiskelijat työskentelivät LAB-ammattikorkeakoulun Motiivi Hyvinvointipalveluissa. Motiivi hyvinvointipalvelut tuottavat Lappeenrannan kampuksella hyvinvointiin liittyviä palveluita, ohjausta ja neuvontaa. (LAB 2023b.) Fysioterapiaopiskelijat olivat osa moniammatillista kokoonpanoa, jossa he toivat osaamisensa esille ideoidessaan ikääntyneille kotihoidon asiakkaille kohdennettuja, turvallisia ja kokonaisvaltaisia tallenteita.

Moniammatillisena tiiminä opiskelijoiden ryhmä kokoontui valitsemanaan ajankohtana. Tiedonhankinnan ja osaamisen kautta tiimi päätyi yhteisen keskustelun kautta teemaan, joka vastasi toimeksiantajan tarvetta tallenteille. Sosionomi-opiskelijat tuottivat tallenteet, jotka jaettiin toimeksiantajalle linkkeinä. Terveydenhoitajaopiskelijat puolestaan jatkoivat teeman työstämistä kehittämistehtävän puitteissa.

Palautteen perusteella toimintaa kehitetään ja jatketaan

Kokeiluun osallistuneilta opiskelijoilta pyydettiin palautetta toiminnan kehittämiseksi jatkossa. Linkki Webropolin palautekyselyyn lähetettiin kaikille sosionomikoulutuksesta (n=30), terveydenhoitajakoulutuksesta (n=3) ja fysioterapeuttikoulutuksesta (n=2) osallistuneille. Vastaaminen anonyymiin palautekyselyyn oli vapaaehtoista, lupa tulosten hyödyntämiseen kysyttiin kyselyn alussa. Palautetta saatiin kuudelta (6) sosionomiopiskelijalta ja kahdelta (2) terveydenhoitajaopiskelijalta. Vastaamisprosentti (23 %) jäi matalaksi, mutta saatu palaute toimii kuitenkin erittäin hyvin jatkokehittämisessä.

Palautteessa kysyttiin numeraalista arviota toiminnan vastaavuudesta opintojakson tavoitteisiin ja sisältöön (0 = huonoin mahdollinen, 10 = paras mahdollinen arvo). Sosionomiopiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 8,3 ja terveydenhoitajaopiskelijoiden vastausten keskiarvo 8,5. Vastaajien arvion perusteella opintojakso vastasi hyvin opintojaksojen tavoitteisiin sekä sisältöön. Numeraalista kokonaisarviota kysyttiin myös pilotista itsessään (0 = huonoin mahdollinen, 10 = paras mahdollinen arvo), jossa sosionomiopiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 7 ja terveydenhoitajaopiskelijoiden vastausten keskiarvo 8. Sosionomien vastauksissa hajontaa oli hieman enemmin.

Kysely sisälsi myös kolme avointa kysymystä. Alkuun osallistujilta kysyttiin kokeilun hyviä kokemuksia. Sosionomiopiskelijat (n=4) toivat esille seuraavia asioita.

Muiden alojen osallistuminen laajensi näkemystä ja heiltä tuli hyviä ideoita videon toteutukseen.
Sai kokemusta moniammatillinen yhteistyöstä eri sote-alojen opiskelijoiden kanssa videon sisällön tuottamiseksi.
Kokemusta sai videoiden tekemisestä ja editoinnista.
Videon sisällön huomioiminen niin, että se soveltuu iäkkäille ihmisille.

Terveydenhoitajaopiskelijoiden (n=2) vastauksissa näkyi teknologian jatkuva kehittyminen.

Oli kiva päästä kehittämään jotain uutta, joka tulee olemaan isona osana tulevaisuutta.

Palautekyselyssä sai jättää myös avointa palautetta kokeilun kokonaisuuteen liittyen. Tehtävän avoimuus koettiin hyvänä asiana, sai käyttää hyvin omaa luovuuttaan. Yhteistyön tekeminen samaan ammattiryhmään kuuluvien kanssa sujui hyvin ja lisäksi pääsi toteuttamaan tehtävää moniammatillisessa yhteistyössä ja sai eri näkökulmia esille. Kehittämistehtävän näkökulmasta oli hyvä, että sai osallistua jo olemassa olevaan projektiin. Kokonaisuudessaan tehtävä vaikutti mukavalta, jossa pystyi soveltamaan ja tuomaan esille omia näkökulmia. Tallenteen tekeminen koettiin myös itsensä kehittämisenä. Tässä tuli esille erot videon ja live-tapaamisten välillä. Yhteistyö opettajien kanssa sujui hyvin, heiltä sai rakentavaa palautetta ja kannustusta. Projektista opittiin paljon.

Lisäksi palautteessa haluttiin kuulla erikseen kehitettäviä näkökulmia jatkoa varten. Opiskelijoiden vastauksissa tuotiin myös näitä hyvin esille. Molemmat opiskelijaryhmät toivoivat parempia, selkeämpiä ja yhteneväisempiä ohjeistuksia sekä selkeämpää tehtävänantoa kaikille eri aloilta osallistuville. Yhteinen tapaaminen olisi koettu hyödylliseksi kaikille tehtävän alkaessa sekä yhteinen palautusalusta tallenteille. Yhteistyötä toivottiin myös tilaajan taholta, selkeitä toiveita ja ehdotuksia aiheisiin. Lisäksi kaivattiin tallenteiden käyttäjien palautetta (asiakkaat ja henkilöstö).

Opettajien näkökulmasta kokeilu saatiin nopeasti käyntiin. Haasteita toi kokeilun sovittaminen eri opintojaksoille ja oppilaitoksen henkilöstövaihdokset. Kokeilun kautta opiskelijat saivat monia erilaisia oppimiskokemuksia ja erilaista osaamista valmistumisen kynnyksellä. Rohkeasta kokeilusta opittiin paljon jatkoa varten. Opettajat saivat hyvää kokemusta monialaisten oppimiskokemusten järjestämiseen, ketteriin kokeiluihin työelämän kanssa ja moniin käytännön asioihin.

Pohdinta ja johtopäätökset

Ikääntyvien asiakkaiden sekä työntekijöiden osallistaminen suunnitteluun on tärkeää, sillä se sitouttaa ja innostaa jatkamaan yhdessä (Iltanen ym. 2018). Osallistaminen kehittämistyöhön on itse asiassa uudistamisen onnistumisen ehdoton edellytys (Hujala ym. 2019). Henkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon strateginen voimavara ja toiminnan keskeinen menestystekijä (STM 2023). Jatkossa olisikin erittäin tärkeää kuulla kokemuksia ja näkemyksiä sekä etähoidon henkilökunnalta että ennen kaikkea asiakkailta. Ikääntyvät tulisi saada pohtimaan omaa turvallisuuttaan ja terveyttään sekä millaisia mahdollisuuksia hyvinvointiteknologia tähän tuo (Palokangas ym. 2023). Hyvinvointiteknologian käyttöönotossa tulee tukea osallisuuden kokemusta (Nurmiainen 2023).

Etelä-Karjalan alueella toimineen Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla (KARITA) -hankkeen päätavoitteena oli vähentää sote-palvelujen tarvetta ikäihmisten palveluissa teknologiaa hyödyntäen sekä siirtää säännöllisten palvelujen tarvetta (LAB 2022). Hankkeen aikana tehdyn haastattelun perusteella, ikääntyvät tarkastelivat suhtautumistaan teknologiaan ja sen käyttöönottoon oman etuoikeutetun asemansa kautta eli miten heillä on mahdollisuus oppia. Osallisuutta koetaan, kun ikääntyvät kokevat olevansa aktiivisia, hyväosaisia ja osallisia yhteiskunnallisessa toiminnassa. Näin he saavat tietoa ja pystyvät vastaanottamaan uusia asioita. (Palokangas ym. 2023.) Asiakkaan osallisuuden arvoiksi hyvinvointiteknologian käytössä voidaan kuvata ajantasainen tieto, ennakointi, saavutettavuus sekä asenne (Nurmiainen 2023). Sote-tieto, digitalisaatio ja teknologia uusiutuu kiihtyvästi ja muuttaa toimintatapoja. Tämä edellyttää sote-henkilöstön lisäksi myös alan opettajilta ajantasaisen tiedon ja käytäntöjen hallintaa sekä muuntautumiskykyä. (Anttonen 2023.)

Asiakkaiden ja henkilöstön palautteet ovat jatkossa tärkeitä sekä opiskelijoille tuotoksista, että opettajille toiminnan kehittämiseksi. Syyslukukaudella 2023 toimintaa on tarkoitus jatkaa edelleen omien opintojaksojen puitteissa sosionomi-, terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoiden yhteistyössä. Toimintaa on kehitetty ja vahvistettu palautteiden perusteella. Yhteinen ja monialainen kokeilu toi paljon hyviä oppimiskokemuksia ja uutta osaamista opiskelijoille sekä opettajille.

Lähteet

Anttonen, T. 2023. ”Kentällä otettiin upeasti ja avoimesti kaikkialla vastaan”. Ammattikorkeakouluopettajien odotuksia ja kokemuksia sosiaali- ja terveysalan työelämäjaksolta. Teoksessa Imeläinen, S. (toim.) 2023. Hyvinvointiteknologiaosaaminen vahvistuu monialaisena yhteistyönä: KARITA-hankkeen tuloksia osaamisen kehittämisestä. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 61. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-444-8

Etelä-Karjalan hyvinvointialue. 2023. Kotona asumista tukeva teknologia. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://www.ekhva.fi/asiakkaalle/kanssasi/ikaantyneiden-palvelut/tukea-kotona-asumiseen/kotona-asumista-tukeva-teknologia/

Hujala, A., Taskinen, H., Oksman, E., Kuronen, R., Karttunen, A. & Lammintakanen, J. 2019. Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö. Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle. Yhteiskuntapolitiikka 84 (2019): 5-6. 592-600. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019112744444

Iltanen, S., Karvinen, E. & Topo, P. 2018. Kokemuksia iäkkäiden etäohjatusta terveysliikunnasta. – Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeen kartoitus. Ikäinstituutti: Helsinki. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa http://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/Virtuaalisesti-voimaa-vanhuuteen-raportti_www.pdf

Kangasniemi, M., Hipp, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Anna-Maija Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, A. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39/2018. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Koistinen, T., Apo-Nekkula, S., Gyözö, B. & Imeläinen, S. 2023. Etähoidon videot tukemassa ikäihmisten arkea. LAB Focus. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/etahoidon-videot-tukemassa-ikaihmisten-arkea/

Kotanen, A. Asiantuntijasairaanhoitaja. Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Haastattelu 9.1.2023.

LAB. 2022. Kotona asumista rohkeasti ja itsenäisesti teknologian avulla. Viitattu 5.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kotona-asumista-rohkeasti-ja-itsenaisesti-teknologian-avulla

LAB. 2023a. Kehittämistehtävä. Opinto-opas. Viitattu 29.5.2023. Saatavissa https://opinto-opas.lab.fi/68177/fi/68117/127818/1152/0/15306

LAB. 2023b. Motiivi hyvinvointipalvelut. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/palvelu/motiivi-hyvinvointipalvelut

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.

Nurmiainen, S. 2023. Onnistuneen hyvinvointiteknologian käyttöönotto edellyttää ikääntyneen osallisuutta. Teoksessa Imeläinen, S. (toim.) 2023. Hyvinvointiteknologiaosaaminen vahvistuu monialaisena yhteistyönä: KARITA-hankkeen tuloksia osaamisen kehittämisestä. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 61. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-444-8

Ojala, K. 2021. Etähoiva lisää ikäihmisten onnellisuutta ja tuo uudenlaista arvoa kotona elämiseen. VideoVisit. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://www.videovisit.fi/etahoiva-lisaa-ikaihmisten-onnellisuutta-ja-tuo-uudenlaista-arvoa-kotona-elamiseen/

Palokangas, A., Imeläinen, S. & Nurmiainen, S. 2023. Ikääntyvät mukaan kehittämään hyvinvointiteknologian käyttöönottoa. Teoksessa Imeläinen, S. (toim.) 2023. Hyvinvointiteknologiaosaaminen vahvistuu monialaisena yhteistyönä: KARITA-hankkeen tuloksia osaamisen kehittämisestä. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 61. Viitattu 23.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-444-8

STM. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://stm.fi/sotehenkilosto

Terveyskylä.fi. 2023. Väestön ikääntyminen Suomessa. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa

THL. 2022a. Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille -ohjelma (KATI). Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kotona-asumisen-teknologiat-ikaihmisille-ohjelma-kati-

THL 2022b. Osallisuus. Viitattu 26.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

THL. 2023a. Kotihoito. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/kotihoito

THL. 2023b. Henkilöstön osaaminen vanhuspalveluissa. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/henkiloston-osaaminen-vanhuspalveluissa

Valtioneuvosto. 2022. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 – Tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Periaatepäätös. Valtioneuvoston julkaisuja 2022. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 25.5.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-535-1

Kirjoittajat

Sanna Nurmiainen toimii sosiaalialan lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa ja oli mukana kokeilussa sosionomiopiskelijoiden opintojakson opettajanaja.

Sanna Imeläinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja oli mukana kokeilussa terveydenhoitajaopiskelijoiden kehittämistehtävien ohjaajana.

Artikkelikuva: Toni Jaatinen

Julkaistu 6.6.2023