Opetushenkilöstön monikulttuurisen opettamisen ja ohjausosaamisen taidot

Elma 2.0 – kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hanke kartoitti tutkimushaastatteluilla LAB-ammattikorkeakoulun ja Koulutuskeskus Salpauksen maahanmuuttajataustaisten sosiaali- ja terveysalojen koulutusten opettajien ja taitovalmentajien kulttuuritietoista osaamista opettamisessa. Osaamista kartoitettiin myös opiskelijoiden kliinisten harjoitteluiden sekä työssäoppimisen ohjaamisessa. Haastattelujen tuloksena nousseita kriittisiä haasteita opetuksessa ja harjoitteluiden sekä työssäoppimisen ohjaamisessa ratkottiin pedatyöpajoilla.

Kirjoittaja: Maj-Britt Tallbacka

Kulttuurinen moninaisuus opetuksessa

Maahanmuuttajataustaisen korkeakouluopiskelijan oppimisen tukeminen on monimuotoinen ja jatkuva prosessi, joka vaatii koulutusorganisaation, opettajien sekä työyhteisöjen yhteistyötä. Kielitaidon, sosiaalisen verkostoitumisen ja opintojen yksilöllisen ohjaamisen huomioiminen sekä oikeanlaisten pedagogisten menetelmien valinta tukee opiskelijoita menestymään opinnoissaan ja integroitumaan työelämään, sekä mahdollistaa ymmärryksen jatkuvan oppimisen merkityksestä asiantuntijatyössä kehittymisen tukena.

Moninaisista oppimiskulttuureista tulevien opiskelijoiden oppimiskäsitykset ovat usein eroavia suomalaisesta oppimiskäsityksestä. Niiden muuntamiseen suomalaiseen korkeakoulukulttuuriin ja vallalla olevaan oppimiskäsitykseen tarvitaan erityistä pedagogista asiantuntijuutta ja osaamista. Suomalaisen oppimiskulttuurin omaksuminen on puutteellisen kielitaidon lisäksi suurin haaste opinnoissa (Airas ym. 2019). Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän selvityksen (2019) mukaan opettajankoulutusta antavissa korkeakouluissa on todettu kulttuurisen moninaisuuden opetuksessa olevan haasteita ja opettajien osaamisessa on vaihtelua. Pelkästään kielitietoisen opetuksen kehittäminen vaatii edelleen työtä ja osaamiseen tarvitaan lisäksi myös kulttuuritietoisuutta.

Monikulttuurista taustaa voi myös hyödyntää opetuksessa monipuolisemmin. Kulttuurinen moninaisuus pitäisi suositusten mukaan pyrkiäkin huomioimaan opiskelijoiden osallistamisessa ja opiskelun käytänteissä. (OKM 2019, Airas ym. 2019.)

Palvelumuotoilun periaatteet ja Elma 2.0 -hanke

ESR-rahoitteisessa Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla -hankkeessa rakennetaan kohtaantoja sote-alalle ja pureudutaan harjoittelujen aikaisen tuen kehittämiseen sekä työyhteisöjen ohjausosaamiseen. Hankkeessa on mukana toteuttajina LAB-ammattikorkeakoulun lisäksi Koulutuskeskus Salpaus ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue. (LAB 2024) Hankkeella kehitetään myös pedagogista osaamista koulutuksessa, jolla tuetaan opiskelijan sujuvaa valmistumista sekä jatkuvan oppimisen kykyä työelämään siirryttyä. Elma 2.0 -hanke toimii kehittämisessä palvelumuotoilun periaatteilla. Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa kerätään aluksi tietoa ja yhteiskehittämisessä sidosryhmät osallistetaan aktiivisesti kehittämisprosessiin mukaan.

Hankkeen pohjalta toteutetun opetushenkilöstölle suunnatun tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä Koulutuskeskus Salpauksen ja LAB-ammattikorkeakoulun lehtoreilta ja taitovalmentajilta kokemusperäistä tietoa maahanmuuttajien kouluttautumiseen liittyvistä tarpeista, sekä työllistymistä ja kiinnittymistä sote-alalle vahvistavista tarpeista kouluttajan näkökulmasta. Lisäksi haluttiin tietoa kieli- ja kulttuuritietoisen ohjaamisen tarpeista ja näihin liittyvistä mahdollisista ratkaisuista. Haastattelujen jälkeen järjestettiin opetushenkilöstölle työpajatyöskentely, johon tuotiin ratkaistavaksi haastatteluissa nousseita ratkaisutarpeita vaativia huomioita maahanmuuttajataustaisen opiskelijan opettamisen ja ohjaamisen haasteista.

Opetushenkilöstön haastattelut

Opetushenkilöstön haastattelut toteutettiin keväällä 2024. Haastateltavat olivat LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön lehtoreita ja Koulutuskeskus Salpauksen hoiva- ja hoitoalan lehtoreita sekä taitovalmentajia. Opetushenkilöstöstä haastateltiin yhteensä 9 henkilöä. Henkilöstöstä kaikilla oli kokemusta maahanmuuttajataustaisen opiskelijan ohjaamisesta tai opettamisesta.

Haastatteluista teemoitettiin viisi erillistä vaikuttavaa tekijää: ihmisiin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen vaikuttavat tekijät, digitaaliseen vuorovaikutukseen ja digipedagogiikkaan vaikuttavat tekijät, rakennettuun ympäristöön (tilat, esineet, lomakkeet, kirjat ym.) vaikuttavat tekijät, sekä organisaatioiden strategisen tason muutostarpeet. Lisähuomioita tehtiin myös aikaan ja ajoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Pääluokiksi teemoitettiin kuusi pääluokkaa (kuvio 1.): työyhteisössä tapahtuva oppiminen, työharjoittelut ja harjoittelun ohjaus; osaamisen arviointi; opetus; opetuksen organisointi ja resurssointi; opiskelijoita vastaanottavat työyhteisöt; opiskelukokemus. Nämä jaoteltiin edelleen alaluokiksi.

Kuvio 1. Opetushenkilöstön haastattelujen teemoittelu.

Haastatteluista analysoitiin kriittiset haasteet sekä mahdollisuudet jokaisesta pääluokasta. Kriittisiksi haasteiksi nousi työyhteisössä tapahtuvan oppimisen kohdalla vastaanottavuuden haasteisiin pureutumien, opiskelijaohjauksen kuormittavuus sekä tilanteet, joissa opiskelija ei ota ohjausta vastaan. Osaamisen arvioinnissa kriittinen haaste oli opiskelijoiden arviointikokemuksen kehittäminen. Opiskelijoiden kognitiivisen taakan huomioiminen erityisesti vieraskielisessä ympäristössä toimimisen näkökulmasta, riippuvuus suomen kielen tuesta sekä opettajan antama tuki opiskelijoille suunnitellun työajan ulkopuolella nousivat opetukseen liittyviksi kriittisiksi haasteiksi. Opetuksen organisointi ja resurssointi nosti haasteeksi valmistumiskeskeisen ajattelutavan, aliresurssoinnin sekä opetuksen ajankäytöllisen määrän harjoittelujen ohjauksen ja lähiopetuksen suhteen. Työyhteisöä koskeva kriittinen haaste oli ohjauksen kuormittavuuteen liittyvän tuen tarpeet ja oppimiskokemuksessa kokemukset siitä, että ei ymmärretä käsitteitä tai opetusta ylipäätään.

Positiivisia mahdollisuuksia, joita maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kouluttaminen antaa, nostettiin esiin. Opetushenkilöstö koki, että opiskelijoiden asiakkaiden kohtaaminen, erityisesti ikääntyneiden kohtaaminen on taitavaa. Koulutus on kohdannut haasteita, joihin on ratkaisuja haettu nopealla tahdilla, ja näistä ratkaisuista mainittiin esimerkiksi selkokielistäminen, joka on hyödyttänyt myös suomea äidinkielenään puhuvia opiskelijoita. Koettiin myös, että kieli- ja kulttuurisensitiivinen opetuksen kehittäminen ja opetuksen monipuolistaminen on tuonut koulutuskulttuuriin positiivista kehittymistä. Kaiken kaikkiaan työkulttuuria on jouduttu rakentamaan keskeneräisyyttä ja epätäydellisyyttä, virheitäkin sallivammaksi. Opettajat nostivat esiin myös kehittymisen opiskelijoiden tarpeiden tunnistamisessa ja niihin tarttumisessa. Myös vertaisten tuki opetushenkilöstön kesken on lisääntynyt ja on ollut tarpeen kuulla maahanmuuttajataustaisia kokemusasiantuntijoita.

Pedatyöpajoilla haettiin ratkaisuideoita kriittisiin haasteisiin

Syksyllä 2024 järjestettiin kaksi pedatyöpajaa, joihin kutsuttiin haastateltu opetushenkilöstö sekä maahanmuuttajataustaisille suunnattujen sote-alan koulutuksen opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet opettajat. Työpajoihin valittiin etukäteen kolme haastetta, joita pienryhmät työstivät fasilitoidusti kohti ratkaisuideoita. Haasteiksi valikoitui kolme teemaa: arvioinnin kehittäminen, ohjausosaamisen kehittäminen ja opetuksen kehittäminen.
Arvioinnin kehittämisessä koettiin tärkeäksi luoda yhteinen ymmärrys arvioinnista kaikille arviointiprosessiin osallistuville osapuolille. Tämän keinoiksi ehdotettiin hanketiimille esimerkiksi visualisoimista ja pelillistämistä. Tarvitaan myös opettajan kulttuuritaitojen vahvistamista ja ymmärrystä arvioinnin merkityksestä ja lähtökohdista eri kulttuureista. Työpajassa toivottiin myös, että opiskelijan ymmärrystä arvioinnista voidaan muokata ”päätepisteestä kehitysjatkumoksi”.

Ohjausosaamisen kehittämisen keskiöön nousi lupaus ohjaukseen. Lupaus ohjaukseen sitoo opiskelijaa, työyhteisön ohjaajaa sekä ohjaavaa opettajaa. Harjoittelun prosesseja tulisi selkeyttää ja harjoittelujen tavoitteita selkosuomentaa. Myös harjoittelun ohjauksen merkitystä, kuten myös arvioinnin ymmärrystä, tulisi opettaa maahanmuuttajataustaisen koulutuksen opiskelijoiden opintojaksoilla, esimerkiksi LAB-ammattikorkeakoulussa olevan Ammatillinen kasvu -opintojakson sisällöissä.

Opetuksen kehittämiseen ratkaisuksi ideoitiin pedagogisen johtamisen kirkastamista. Selkeällä, pelkästään maahanmuuttajataustaisille koulutusohjelmille suunnatun pedagogisen linjan luomisella, ja sen selkeällä sisällöllisellä johtamisella ajateltiin olevan vaikutusta opetusmateriaalin kehittämiseen, opettajien asiantuntijuuden kehittymiseen, maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisen tarpeiden tunnistamiseen sekä verkostojen luomiseen. Työpajatyöskentelyiden lisäämisellä opettajatiimien kesken nähtiin olevan vaikutusta pedagogisen johtamisen lisäksi edellä mainittuihin teemoihin.

Jatkokehittäminen

Elma 2.0 -hanke on järjestänyt opiskelijoiden harjoittelukokemusten kehittämiseksi LAB-ammattikorkeakoulussa keväällä 2024 Sote Sprintti -työpajasarjan (Mäkinen 2024). Syksyllä 2024 järjestettiin Koulutuskeskus Salpauksessa vastaava Sote Sprintti hoiva- ja hoitoalan opiskelijoille. Molempien Sote Sprinttien tulokset sekä opetushenkilöstön haastattelut ja pedatyöpajat kootaan yhteen jatkokehittämisellä, johon osallistetaan harjoitteluja ohjaavat opettajat LAB-ammattikorkeakoulussa. On tarpeen konkretisoida harjoittelun ohjaamista koskevat kehittämis- ja ratkaisuehdotukset, sekä selkokielistää harjoittelujen ohjeistuksia ja harjoittelujen yksilöllisten tavoitteiden laadintaa. Kliinisten harjoittelujen ja työssäoppimisen kehittämistä on tehty tiiviisti yhteistyössä työyksiköiden kanssa esimerkiksi kehittämällä mentorointimallia (Lappalainen 2024), selkeyttämällä opiskelijainfojen esitysmateriaaleja (Lindeberg 2024a), ja keräämällä opiskelijoilta tietoa Sote Sprintti -työpajasarjojen lisäksi yksilöllisillä haastatteluilla (Lindeberg 2024b).

Koulutusta koskevat kehittämis- ja ratkaisuehdotukset vaativat pohdintaa pedagogisen viitekehyksen kirkastamisesta maahanmuuttajataustaisen sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseksi. Myös tietoa ja koulutusta tarvitaan. Kun maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielen tukemiseksi on kehitetty toimivia menetelmiä, tulee vastaan tarpeet opettajien riittävästä tuesta, mentoroinnin tuesta, oppimiskäsityksen muuttamisesta, kriittisen ajattelun ja soveltamistaitojen opetuksesta (Onovo 2019). Tuloksia tullaan hyödyntämään opintojaksojen sisältöjen toteutusten suunnittelussa LABissa hoitotyön koulutuksessa.

Lähteet

Airas, M., Delahunty, D., Laitinen, M., Shemsedini, G., Saarilammi, M-L., Sarparanta, T., Vuori, H. & Väätäinen H. 2019. Taustalla on väliä. Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat korkeakoulupolulla. Helsinki: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 22:2019. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_2219.pdf

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. ELMA 2.0. Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

Lappalainen, S. 2024. Mentorointi osana kansainvälisen sairaanhoitajaopiskelijan harjoitteluprosessia. LAB Pro. Viitattu 24.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/mentorointi-osana-kansainvalisen-sairaanhoitajaopiskelijan-harjoitteluprosessia/

Lindeberg, T. 2024a. Opiskelijainfojen esitysmateriaalit kuntoon. LAB Pro. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijainfojen-esitysmateriaalit-kuntoon/

Lindeberg, T. 2024b. Emotionaalinen tuki on tärkeää kielenoppijalle työharjoittelussa. LAB Pro. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/emotionaalinen-tuki-on-tarkeaa-kielenoppijalle-tyoharjoittelussa/

Mäkinen, M. 2024. Opiskelijoiden välisellä yhteiskehittämisellä kohti parempaa sote-kokemusta. LAB Pro. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opiskelijoiden-valisella-yhteiskehittamisella-kohti-parempaa-sote-kokemusta/

Onovo, G.N. 2019. Fundamentals of Nursing Practice and the Culturally Diverse ESL Nursing Students: The Students’ Perspectives for Teaching and Learning in Nursing. Teaching and Learning in Nursing. Vol. 14 (4), 238-24. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.teln.2019.03.003

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi. Kipupisteet ja toimenpide-esitykset III. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:1. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-613-3

Kirjoittaja

Maj-Britt Tallbacka työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa, toimii maahanmuuttajille suunnatun sairaanhoitajakoulutuksen tutoropettajana sekä Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla hankeasiantuntijana.

Artikkelikuva: Opettajien pedatyöpajoja fasilitoimassa Marjut Suokas. (Kuva: Maj-Britt Tallbacka)