Mitä maailmankansalaisuus on?

Ajatus maailmankansalaisuudesta on nostanut päätään globaalistuvassa maailmassa, jossa globaalit haasteet kuten ilmaston lämpeneminen, ympäristötuhot, pandemia ja eriarvoisuuden lisääntyminen ovat saaneet meidät pohtimaan tulevaisuuttamme. Globaalissa maailmassa myös yhteiskunnat, taloudet ja ihmiset ovat verkostoituneet enemmän ja jopa yhden ihmisen toiminnalla voi olla vaikutuksia toiselle puolelle maailmaa. Mitä kuitenkin tarkoitetaan YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteeseen pohjautuvalla ja Opetushallituksen peräänkuuluttamalla globaalikasvatuksella ja siihen oleellisesti liittyvällä maailmankansalaisuudella? Entä miten nämä tavoitteet liittyvät kielten ja viestinnän opetukseen?

Kirjoittaja: Jaana Häkli

Kansainvälisessä GLOBDIVES-hankkeessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksien avulla globaalikasvatusta projektin partnerimaissa Liettuassa, Saksassa, Romaniassa, Espanjassa ja Suomessa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 4.7 mukaan vuoteen 2030 mennessä kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla pitää olla tarvittavat tiedot ja taidot kestävän kehityksen edistämiseen. Näitä ovat esim. ihmisoikeuksien, sukupuolten tasa-arvon, kulttuurien monimuotoisuuden sekä rauhan ja väkivallattomuuden kulttuurin edistäminen. (Valtioneuvoston kanslia.) Korkeakouluilla on YK:n mukaan vastuullinen rooli tieteen ja osaajien tuottajina, globaalikasvatuksen kautta maailmankansalaisuuden edistäjinä, minkä takia onkin outoa, että globaalikasvatus Suomessa loppuu opetussuunnitelmien tasolla toisen asteen koulutukseen. Eikö nuorten aikuisten enää tarvitsekaan sivistää itseään globaalisti, vaikka he ensimmäistä kertaa elämässään ovat päävastuussa kuluttamisestaan ja tiedostamattaan saattavat kasvattaa globaalia ongelmaa elämäntavoillaan ja kulutuspäätöksillään tai kohtaavat ja työskentelevät kenties ensimmäistä kertaa elämässään toisen kulttuuritaustan omaavan opiskelijan tai potilaan kanssa, joka on avoimesti rasisti? Edes monikulttuurisuusopinnot eivät ole pakollinen osa korkeakouluopintoja kaikissa LAB-ammattikorkeakoulun tutkinnoissa, vaikka Arenen rehtorineuvoston laatiman suosituksen mukaan kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä kestävä kehitys kuuluvat sekä alempien että ylempien ammattikorkeakoulututkintojen yleisiin kompetensseihin. Arene ry (2022) on määritellyt kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden ydinasioiksi, että valmistunut opiskelija tuntee oman kulttuuritaustansa vaikutuksia toimintaansa, osaa kehittää monikulttuurisuutta huomioivia työtapoja työyhteisössään, osaa seurata ja hyödyntää oman alansa kansainvälistä kehitystä työssään ja osaa viestiä kansainvälisissä työtehtävissä. Kestävän kehityksen osaamistavoitteiksi Arene ry puolestaan määrittelee, että valmistunut opiskelija osaa käyttää omaan alaansa liittyvää tietoa kestävien ratkaisujen ja toimintamallien etsimiseen, käyttöönottamiseen ja vakiinnuttamiseen ja ymmärtää kestävyyshaasteita, niiden keskinäisiä riippuvuuksia sekä asioiden ja ongelmien monia näkökulmia. Kaikki nämä asiat kuuluvat myös maailmankansalaisuuteen. Myös LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden käsitykset maailmankansalaisuudesta ovat hatarat, sillä ne eivät sisällä yksilön vastuuta muuta maailmaa kohtaan (Baliasina 2022).

Globaalikasvatuksen temaattiseen diskussioon liittyy globaalin sivistyksen käsitys. Globaalilla sivistyksellä tarkoitetaan tilaa, jossa ollaan valmiita kyseenalaistamaan omat ajatukset ja ajatusmallit ja muuttamaan niitä vuorovaikutteisen dialogin avulla. Globaalisti sivistynyt ihminen uskaltaa avartaa omaa maailmankuvaansa ja pyrkii ymmärtämään myös muiden näkökulmia, vaikka ne olisivat vastakkaisia. Hän ymmärtää myös oman toiminnan syy-seuraussuhteita ja ottaa niistä vastuun. Globaalisti sivistynyt ihminen ottaa huomioon myös, että esim. työyhteisöissä eri äänet tulevat kuulluiksi silloin kun rakennetaan yhteistä tulevaisuutta ja halutaan vähentää eriarvoisuutta. Erilaisten mielipiteiden ymmärtäminen ja toleranssi, mielipiteiden argumentointi, aktiivinen kuunteleminen, kantaa ottaminen ja vaikuttava viestintä puolestaan ovat kaikki asioita, joita kielten ja viestinnän opetuksessa pitäisi harjoitella. (Kivimäki-Pelluz & Isomäki 2022.)

Aktiviinen kansalainen kantaa vastuuta

Globaaliin sivistykseen kuuluu oleellisena osana kasvu maailmankansalaiseksi. Maailmankansalaisuus ei tarkoita sitä, että yksilö on vain suomalainen tai ruotsalainen, vaan hän kokee olevansa osa globaalia yhteisöä, joka jakaa samat arvot, kuten ihmisyyden. Maailmankansalaisuuteen liittyy myös oleellisesti YK:n kestävän kehityksen periaatteiden ymmärtäminen ja positiivinen myötävaikuttaminen niiden tavoitteiden saavuttamiseen. Yksittäinen ihminen ei pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta, mutta yksittäinen maailmankansalainen voi pienilläkin valinnoilla kuluttajakäyttäytymisessä myötävaikuttaa kestävän kehityksen tavoitteeseen 12 eli vastuullinen kuluttaminen ja tuotanto. Samoin yksittäinen ihminen voi omalla käytöksellään vaikuttaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Baysalin ym. (2016) mukaan maailmankansalaisuus koostuu tiedoista, taidoista ja arvoista, joita ihminen tarvitsee yhdenvertaisemman, rauhanomaisemman ja kestävämmän maailman edistämisessä. Maailmankansalaisuuteen kuuluu myös aktiivinen kansalaisuus ja kansalaisaktivismi silloin kun huomataan eriarvoisuutta, epäreilua kohtelua tai havaitaan jonkun toimivan ympäristöä vahingoittavalla tavalla. Maailmankansalainen ei ole näissä tapauksissa hiljaa, vaan hän reagoi ja puuttuu asioihin tai pyrkii vaikuttamaan omalla viestinnällään, jotta asioihin saadaan muutosta. Baysalin ym. (2016, 281) mukaan juuri henkilökohtaisilla teoilla ja vastuunkannolla on merkittävä rooli maailmankansalaisuudessa, jotta maailmasta saadaan yhdenvertaisempi ja kestävämpi. Aktiivisen kansalaisuuden lisäksi maailmankansalaisuuden tärkeitä taitoja ovat kulttuurienvälinen kompetenssi, kriittinen ajattelu ja oman toiminnan reflektointi, kyky osoittaa empatiaa ja kunnioitusta erilaisuutta kohtaan, tehdä yhteistyötä ja viestiä erilaisten ihmisten kanssa, jotka eivät välttämättä ole kanssasi samaa mieltä. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan myös tämän päivän työelämässä ja tehtävät, joissa opiskelijat reflektoivat omaa maailmankuvaansa ja omaa tekemistään voivat olla myös oppimista haastavia ja oivia tehtäviä juuri nyt, kun opettajien arviointitaidot haastaa esim. ChatGPT.

YK ja UNESCO puolestaan kuvaavat maailmankansalaisuutta tunteeksi, joka yksilöllä voi olla siitä, että hän on isomman yhteisön jäsen ja osa jaettua ihmisyyttä, joka esiintyy globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla. Maailman ja sen keskinäisriippuvuuksien hahmottaminen vaatii kokonaisvaltaista ajattelua. (UNESCO 2013.) Määritelmän merkittävyys on siinä, että se tuo esiin maakohtaiset erot globaalikasvatuksen teemoissa. Hankkeen kirjallisuuskatsaukset toivat esiin, että Saksassa globaalikasvatuksessa painottuu edelleen holokaustin teemat, kun taas Romaniassa painottuu demokratiakasvatukseen liittyvät teemat.

Globaali maailma näkyviin opetusmateriaaleissa

Transformatiivisen oppimisen mukaan maailmankansalaisuuden aspektia voi hyvin tuoda esiin opintojaksoilla käytetyissä materiaaleissa. Olisiko esim. englannin kurssien opintomateriaaleissa enemmän kuullunymmärtämisharjoituksina videoita tai podcasteja, jossa asiantuntijapuhuja olisikin kehittyvästä maailmasta tai tutkija, joka ei ole länsimaista vaan esim. Aasiasta, Lähi-Idästä tai Afrikasta? Voisiko opiskelija perehtyä kahden viikon ajan Al-Jazeera -uutiskanavan tuottamiin uutisiin englanniksi BBC:n ja CCN:n sijaan tai vertailla niitä, että opiskelijalle kehittyisi monipuolisempi kuva kompleksisesta maailmasta, sillä erityisesti länsimedioissa uutiset Afrikasta ja Lähi-Idästä ovat useimmiten vain väkivaltaa, köyhyyttä, surua ja ahdistusta aikaansaavia uutisia. Samalla opiskelijoiden ymmärrys kehittyy siitä, millaiseen historiaan ja ennakkokäsityksiin ajattelumme pohjaa tai kuinka länsipainotteinen akateeminen tutkimus valitettavasti on. Globaalikasvatuksessa halutaan vaikeita asioita opettaa toivon, positiivisuuden ja pienten tekojen kautta, jotta opiskelijalle ei synny tunnetta siitä, että hän on voimaton globaalien haasteiden edessä (Kivimäki-Pelluz & Isomäki 2022). Maailman ja oman osaamisen keskeneräisyyden myöntäminen ovat tärkeitä, sillä ne ovat osa epävarmuuden sietokykyä. Asiantuntijuudessakin on tärkeää osata myöntää, että ei tiedä tai osaa kaikkea, mutta on valmis ottamaan selvää ja opettelemaan uutta.

Oman näkökulmansa maailmankansalaisuuteen tuo myös OECD, joka painottaa koulutuksen tärkeyttä maailmankansalaisuuden edistämisessä. OECD:n globaalikasvatuksen periaatteiden mukaan eri asteiden oppijoilla pitää olla mahdollisuus osallistua aktiivisesti ja vastuullisesti niin paikallisella kuin globaalilla tasolla globaalien haasteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn niin, että he myötävaikuttavat positiivisesti monikulttuurisuuteen, osallisuuteen, turvallisuuteen ja yhdessä tekemiseen. (OECD.) LAB-ammattikorkeakoulun opintojaksolla Multicultural Teamwork and Leadership in Charity Work harjoitellaan juuri näitä taitoja ja mahdollistetaan opiskelijoille erilaisuuden kohtaamista, hyvän tekemistä tai toteutuksesta riippuen ympäristöaktivismia paikallisella tasolla. Aktiivinen kansalaisuus ja siihen liittyvä hyvän tekeminen ovat opiskelijoille myös loistava mahdollisuus harjoituttaa pehmeitä taitoja kuten kykyä osoittaa empatiaa, ymmärtää erilaisuutta ja kenties auttaa maahanmuuttajaa oppimaan suomea. Tällaista tekemistä kutsutaan usein myös sydämen sivistykseksi. (Kivimäki-Pelluz & Isomäki 2022.) Suhtautumisessa hyväntekeväisyyteen ja siinä, minkä verran eri kulttuureista tulevilla opiskelijoilla on kokemusta esim. vapaaehtoistyöstä vaihtelee myös paljon kulttuurista toiseen. Yhteisöllisissä kulttuureissa vapaaehtoistyö on yleisempää kuin yksilöllisissä kulttuureissa, joissa opiskelijat usein haluavat palkkaa tai vähintään opintopisteitä tekemälleen työlle. Maissa kuten Ranska ja Dominikaaninen tasavalta hyväntekeväisyyden tekeminen on pakollinen osa toisen asteen ja korkean asteen opintoja. (Khasanzyanova 2017.) Euroopan komission tekemän tutkimuksen mukaan vain Kyproksen, Maltan ja Luxemburgin nuoret kansalaiset ovat suomalaisia laiskempia osallistumaan vapaaehtoistyöhön (European Commission 2020). Maailmankansalaisuuden edistämisessä korkeakouluilla on vielä paljon työtä, jotta hyvän tekemisestä tulee osa arkea ja aktiivista kansalaisuutta. Kielten ja viestinnän osaaminen integroituvat hyvin hyväntekeväisyysprojekteihin ja ovat myös oleellinen on projektin menestymistä.

Maailmankansalaisuuden käsitekeskusteluun on osallistunut myös englantilainen, lähinnä kehitysapuun keskittyvä hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam, jolla on toimintaa maailmanlaajuisesti 87 maassa (Oxfam). Heidän määritelmänsä mukaan maailmankansalainen tunnustaa maailman riippuvuussuhteet ja omien toimintojen vaikutuksen muihin erityisesti taloudellisen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kysymyksissä. Kuinka me voisimme esimerkiksi ostokäyttäytymisellämme tukea kehittyviä maita ja vaikka naisten työllisyyttä niissä paremmin ostamalla reilun kaupan tuotteita tai naisyrittäjien valmistamia tuotteita? Voimmeko me vaikuttavan viestinnän kautta tuoda esiin maailmassa olemassa olevia valtarakenteita ja murtaa niitä tai edistää ymmärrystä kestämättömistä elämäntavoista? Tässä vieraiden kielten ja tehokkaan, vastuullisen ja vaikuttavan viestinnän osaaminen on oleellista. Sanat ovat usein niitä tehokkaimpia aseita muutoksen aikaansaamisessa.

Edelläkävijäksi globaalikasvatuksessa

Yhteistä kaikille maailmankansalaisuuden käsitteille ja keskustelussa globaalista sivistyksestä on niiden vahva yhteys koulutukseen, monitieteellisyyteen ja koulutuksen sisältöjen miettimiseen. Tulevatko kestävän kehityksen periaatteet ja yhdenvertaisuus esiin kaikissa tutkinnoissa ja kenties integroituna eri opintojaksoilla? LAB-ammattikorkeakoulua ja LUT yliopistoa voidaan pitää valtakunnallisestikin edelläkävijänä, sillä kaikki LUTissa ja LABissa opiskelevat opiskelijat opiskelevat itsenäisesti opintojakson Orientation to Sustainability Thinking (2 op) osana perusopintojaan, eivätkä voi valmistua ilman opintojakson suorittamista (Saarenketo 2023). Kestävän kehityksen periaatteet sisällytetään kaikkeen hanketoimintaan ja opettajia kannustetaan integroimaan teemoja osaksi opintojaksojaan. Edistyksellistä on myös, että 15 opintopisteen Go Global -moduulissa opiskelijat voivat kehittää kulttuurikompetenssiaan sekä maailmankansalaisuuden että moninaisuuden osaamistaan. Lähitulevaisuus tulee kertomaan, miten suosittu moduulista tulee. Muualla tilanne ei ole näin positiivinen. GLOBDIVES-hankkeen partnerimaissa vastaavaa opintojaksoa ei kuulu opintoihin, vaikka globaalikasvatusta ja kestävää kehitystä pidetäänkin tärkeinä, eikä esim. Espanjassa Vigon yliopiston tutkintoihin kuulu edes kulttuurienvälisen viestinnän opiskelua. Hanketyö ja keskustelut kansainvälisten partnereiden kanssa ovatkin olleet silmiä avaavia, ja samalla ne ovat tuoneet uusia perspektiivejä globaalikasvatukseen, koska eri Euroopan maat ovat kulttuureina hyvin eri vaiheissa esim. maahanmuuton ja monikulttuuristumisen suhteen. LAB-ammattikorkeakoululla on mahdollisuus tulla edelläkävijäksi globaalikasvatuksessa. Hankkeessa teetetyn opiskelijakyselyn mukaan vahvempaa tukea maailmankansalaiseksi kasvussa kaipaavat myös opiskelijat.

Lähteet

Arene ry. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Baliasina, M. 2022. Global citizenship – to teach or not to teach. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.labopen.fi/en/lab-rdi-journal/global-citizenship-to-teach-or-not-to-teach/

Baysal, S., Tanriseven, I. 2020. Global citizenship: From the lens of education faculty instructors. International Journal of Progressive Education. Volume 16, nro 5 (s. 106-120). INASED. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1273372.pdf

European Commission 2020. European Solidarity Corps Report 2018-2019. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://europa.eu/youth/solidarity_en.

Kestävä kehitys. Viitattu 25.9.2023. Saatavilla https://kestavakehitys.fi/agenda2030/tavoite-4

Khasanzyanova, A. 2017. How volunteering helps students to develop soft skills. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://atecentral.net/downloads/11728/How%20volunteering%20helps%20students%20to%20develop%20soft%20skills.pdf.

Kivimäki-Pelluz, A. & Kivimäki, N. 2022. Globaalin sivistyksen matkassa. Kuinka kannustaa globaaliin vastuuseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen? – opas kasvattajille ja sivistystoimijoille. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://fingo.fi/wp-content/uploads/2022/05/Globaalin-sivistyksen-matkassa.pdf

OECD. 2018. PISA 2018: Global competence. Organization for Economic Cooperation and Development (OECD). Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.oecd.org/pisa/innovation/global-competence/

Oxfam. 2023. Oxfam International. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://www.oxfam.org/en

Saarenketo, S. 2023. Avajaispuhe LUT yliopiston vastustamaton vastuullisuus -seminaarissa 25.9.2023.

UNESCO. 2013. Global citizenship education: Topics and learning objectives. Viitattu 25.9.2023. Saatavissa https://en.unesco.org/themes/gced