Metataidot tulevaisuuden työelämässä – aikuisopiskelijoiden reflektointia oman osaamisen kehittämisestä

Kirjoittajat: Minna Ulmala & Ari Hautaniemi

Johdanto

Työelämä muuttuu; ammatteja kuolee ja syntyy uusia ammatteja. Työn tekemisen paikat ja tavat muuttuvat. Työn itsenäisyys ja työntekijän päätäntävalta sekä myös työntekijän vastuut ja oikeudet ovat muutoksessa. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä, että pysyäkseen mukana työelämän muutoksessa, jokaisen kannattaa hankkia uusia taitoja. Mutta mitä ovat työelämän avaintaidot, joita tulevaisuudessa tarvitaan? Ja miten jo työelämää nähneiden ja kokemusta kartuttaneiden ihmisten osaaminen vertautuu näihin taitoihin?

Alasta ja sektorista riippumatta voidaan nähdä keskeisiä osaamisalueita, joiden hallitseminen kuuluu tämän päivän ja erityisesti lähitulevaisuuden työelämän keskeisiin tietotaitoihin. Tutkijoiden keskuudessa tällaisia muiden taitojen käyttöä tukevia, aktivoivia ja mahdollistavia taitoja kutsutaan metataidoiksi (mm. Jarenko & Kankkunen 2021; Alaja 2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa, vuosina 2020–2022 toteutettavassa Digiosaajasta yrittäjyyteen -hankkeessa keskeisenä tavoitteena on ollut vastata elinkeino- ja työelämän rakenteellisiin ja sisällöllisiin muutoksiin lisäämällä työttömyysuhan alaisten, alanvaihtoa harkitsevien, työttömien ja maahanmuuttajataustaisten suomalaisten digiosaamista ja yrittäjyysintentioita. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) koordinoiman ja yhdessä LAB-ammattikorkeakoulun, Laurean, Vaasan AMK:n, Lapin AMK:n, Kajaanin AMK:n ja Tampereen AMK:n kanssa toteutetun hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on ollut Digiosaajasta yrittäjyyteen -koulutuspaketti, 30 opintopisteen valtakunnallinen verkkokurssi, jonka suorittamalla opiskelija päivittää osaamistaan vastaamaan paremmin työelämän vaateisiin.

Opintojaksojen sisällöissä on kiinnitetty huomiota sekä teknologia- että digitaitojen trendeihin, mutta toisaalta myös vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja oman osaamisen tunnistamiseen. Läpileikkaavana teemana on ollut yrittäjämäinen toimintatapa. (XAMK 2021.) Opintokokonaisuuteen hakeuduttiin täyttämällä tammi-helmikuussa 2020 valtakunnallinen hakulomake, jossa hakijaa pyydettiin mm. arvioimaan opintojen vaikutusta omaan työtilanteeseen ja kuvailemaan osallistumismotivaatioita. Opintokokonaisuuteen pääsyvaatimuksina olivat valmiudet korkeakouluopintoihin sekä verkko-opinnot mahdollistavat taidot ja työvälineet. Kurssille valittiin 100 opiskelijaa. (LAB 2021.)

Opintokokonaisuuteen kuului LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama Kehittyvä ammattilainen (Developing Professional) -opintojakso, jonka ytimessä oli metataitojen ymmärtäminen sekä niiden tunnistaminen osana omia vahvuuksia tai kehittämiskohteita sekä ammatillista tulevaisuutta. Tässä artikkelissa arvioimme, miten opintojakson opiskelijat ovat reflektoineet omaa osaamistaan suhteessa tulevaisuuden työelämän keskeisimpiin metataitovaatimuksiin.

Mitä metataidoilla tarkoitetaan?

Kansainvälinen voittoa tuottamaton tutkimus- ja suunnitteluorganisaatio Center for Curriculum Redesign (CCR), Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen perustama asiantuntijaelin Osaamisen ennakointifoorumi (OEF) sekä World Economic Forum (WEF) ovat hahmottaneet, luokitelleet ja mallintaneet tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja.

CCR on määrittänyt mallin, jonka keskiössä ovat tiedot, taidot ja luonne, joita kaikkia voidaan kehittää metaoppimisen avulla. Mallin mukaan metaoppiminen vaikuttaa siihen, miten me reflektoimme ja mukautamme toimintaamme sekä kehitämme oppimaan oppimisen taitoja. CCR:n mukaan työelämän muutoksessa pysyy mukana oppimalla tietojen käyttämiseen liittyviä taitoja sekä kehittämällä luonteenpiirteitä ja oppimaan oppimisen taitoja. Metaoppimisella eli reflektoimalla on mahdollista muuttaa omaa, usein automaattista toimintaamme. (Center for Curriculum Redesign 2019a; Center for Curriculum Redesign 2019b.)

OEF ryhmittelee vuoteen 2035 katsovassa raportissaan tulevaisuuden työelämän osaamiset kolmeen tasoon: ammattialakohtaisiin osaamisiin, yleisiin työelämäosaamisiin sekä geneerisiin osaamisiin. Ammattialakohtaiset osaamiset ovat alaspesifejä tietoja ja taitoja. Yleiset työelämäosaamiset ovat luonteeltaan toimialarajat ylittäviä ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Geneeriset osaamiset ovat oppimisen ja osaamisen perustana olevia kognitiivisia taitoja, metataitoja sekä ominaisuuksia, joita tarvitaan työssä, harrastuksissa ja arjessa. OEF:n arvion mukaan metataidoista merkitystään tulevat eniten kasvattamaan ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, kokonaisuuksien hallinta, luovuus ja oppimiskyky. Merkitystä lisäävät myös joustavuus, monikulttuurisuustaidot, ajanhallintataidot, yhteistyötaidot, kestävän kehityksen periaatteiden tuntemus, tiedon hallinta- ja analysointitaidot. (Opetushallitus 2019.)

WEF (Zahidi ym. 2020) esittää näkemyksensä työelämän vuoden 2025 kymmenestä tärkeimmästä taidosta. Teknologiataitojen lisäksi niiden joukosta poimitut metataidot ovat tärkeysjärjestyksessä:

1. Analyyttinen ajattelu ja innovointi,
2. Aktiivinen oppiminen ja oppimisstrategiat,
3. Monimutkaisten ongelmien ratkaisu,
4. Kriittinen ajattelu ja analysointi,
5. Luovuus, omaperäisyys ja aloitteellisuus,
6. Johtajuus ja sosiaalinen vaikuttaminen,
7. Joustavuus ja stressinsietokyky
8. Perustelu, ongelmanratkaisu ja ideointi

Kun vertaillaan CCR:n ja OEF:n malleja, voidaan niiden yhtymäkohdista havaita kognitiivisia taitoja, metataitoja sekä ominaisuuksia, joita tarvitaan työelämässä kaikenlaisissa töissä. Kun OEF:n ja CCR:n luokitteluja verrataan WEF:n näkemykseen vuoden 2025 tärkeimmistä taidoista työelämässä, tunnistetaan 12 tulevaisuuden työelämän keskeisintä metataitoa ja ominaisuutta (ks. taulukko 1). Kaikkien kolmen organisaation ennusteissa nousevat esiin luovuus, oppimaan oppiminen, vuorovaikutus ja kriittinen ajattelu. Kaksi organisaatiota kolmesta listaa metataidot: ongelmanratkaisutaidot, yhteistyö, eettisyys, joustavuus, tiedon hallinta- ja analysointitaidot, analyyttiset ajattelutaidot sekä paineen- ja stressinsietokyky.

Kaikkiaan työelämän keskeiset metataidot voidaan luokitella kolmeen yläkategoriaan: ihmisten kanssa työskentely, ongelmanratkaisutaidot ja itsensä johtaminen. Jaottelu noudattaa WEF:n (World Economic Forum 2020) luokittelua vuoden 2025 kymmenen tärkeimmän työelämätaidon osalta, pois lukien teknologiaosaamisen.

Metataito	Center for Curriculum Redesign	Osaamisen ennakointifoorumi	World Economic Forum
Luovuus	x	x	x
Oppimaan oppiminen	x	x	x
Vuorovaikutus	x	x	x
Kriittinen ajattelu	x	x	x
Ongelmanratkaisutaidot		x	x
Yhteistyö	x	x
Eettisyys	x	x
Johtajuus	x		x
Joustavuus		x	x
Tiedon hallinta- ja analysointitaidot		x	x
Analyyttiset ajattelutaidot		x	x
Paineen- ja stressinsietokyky		x	x

Taulukko 1. Tulevaisuuden työelämän keskeisimpien metataitojen vertailutaulukko.

Tutkimuskysymys, -aineisto ja analyysimenetelmä

Tämän artikkelin tutkimuskysymyksenä on, millä tavalla aikuisopiskelijat reflektoivat oppimispäiväkirjoissaan osaamistaan suhteessa työelämän keskeisimpiin metataitoihin. Teoreettisena tarkastelukehyksenä on hyödynnetty em. asiantuntijaelinten useimmin esiin nostamia metataitoja ja niiden yläkategorioita:

• Ihmisten kanssa työskentely, sisältäen esiintymis- ja viestintätaidot, johtajuuden ja sosiaalisen vaikuttamisen.
• Ongelmanratkaisutaidot, sisältäen analyyttisyyden, kriittisen ajattelun, luovuuden ja ideoinnin.
• Itsensä johtamisen, sisältäen oppimisstrategiat, paineensietokyvyn, stressinhallinnan ja joustavuuden.

Aineistona käytetään opiskelijoiden Kehittyvä ammattilainen -opintojaksolla tekemiä henkilökohtaisia oppimispäiväkirjoja. Opintojakso oli itsenäisesti verkossa suoritettavissa oleva, avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan liittyvä viiden opintopisteen kokonaisuus. Sen painopisteenä olivat tulevaisuuden työelämässä tarvittavat metataidot ja niiden henkilökohtainen kehittäminen. Opintojaksolla käytiin läpi oman osaamisen tunnistamiseen liittyviä tekijöitä ja tehtiin itsenäisesti käytännön harjoituksia osaamisen kartuttamiseksi. Opintojaksolla tutustuttiin tulevaisuuden työelämän avaintaitoihin, erityisesti alalta toiselle ulottuviin metataitoihin, sekä harjoitettiin omaa kykyä kehittää näitä taitoja

Opiskelijat suorittivat opintojakson 1.5.-15.6.2021 XAMKin Open Learn -verkkoalustalla, jossa he katsoivat tiiviitä videoluentoja, lukivat aihealueita koskevia tekstejä sekä tekivät itsenäisesti erilaisia tehtäviä, joista keskeisin oli oppimispäiväkirja. Suoritukset arvioitiin asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson vastuuopettajana toimi tietojenkäsittelyn lehtori Minna Ulmala LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksiköstä.

Opintojakson verkkoalustalle kirjautuneista 60 opiskelijasta 43 oli naisia. Opiskelijoilla oli jo työuraa, eivätkä he olleet perustutkinto-opiskelijoita. 35 opiskelijaa suoritti kurssin hyväksytysti, kaksi hylättiin ja loput eivät aloittaneet oppimispäiväkirjaa lainkaan. Suorittaneissa oli kuusi ulkomaalaistaustaista opiskelijaa, jotka tekivät opintojakson englanniksi. Oppimispäiväkirjan tutkimuskäyttölupaa kysyttiin 25 hyväksytysti oppimispäiväkirjan suorittaneelta opiskelijalta, jotka olivat vastanneet varsin laajasti teemojen kysymyksiin ja käsitelleet teemoja henkilökohtaisella tasolla. Näistä 16 opiskelijaa vastasi opintojakson opettajan sähköpostiin ja antoi luvan käyttää heidän vastauksiaan tutkimustarkoituksessa.

Erityisen kiinnostuksen kohteena oppimispäiväkirjoissa on ollut kohta, jossa opiskelijoita on pyydetty pohtimaan ja tunnistamaan omia metataitojaan ja arvioimaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan suhteessa niihin. Näitä kohtia on aineistosta poimittu ja tarkasteltu hyödyntämällä laadullista sisällönanalyysiä. Vaikka asiantuntija-arvioissa (World Economic Forum 2020) korostuvat myös teknologian hyödyntämiseen ja kehittämiseen liittyvät taidot, tässä artikkelissa nämä on rajattu pois, koska opintojakson opiskelijat edustivat moninaisia ammatti- ja kokemustaustoja, joissa alaspesifi teknologiaosaaminen ei ollut tasaisesti läsnä.

Valitun tutkimusmenetelmän avulla keskitytään siihen, mistä asioista, aiheista ja teemoista opiskelijat oppimispäiväkirjoissaan kertovat. Aineiston kielellistä tai muuta ilmaisullista muotoa ei tässä tapauksessa ole otettu systemaattisen analyysin kohteeksi. Sisällönanalyysi aloitetaan aineiston koodauksella, jossa on tunnistettu ja nimetty aineistosta löytyviä sisällöllisiä elementtejä. Tässä tapauksessa käytettiin teoriaohjautunutta koodausta, jossa teoreettisen ymmärryksen pohjalta on etsitty aineistosta mielenkiintoisia ja relevantteja kohtia. Nämä kohdat voivat olla laajuudeltaan hyvin erilaisia, yksittäisistä ilmauksista tai ”ranskalaisista viivoista” aina pitkiin tekstikatkelmiin saakka. Keskeistä on kuitenkin aineistoanalyysin systemaattisuus, eli koodausten ja analyysikehyksen konsistenssi. (Kallinen & Kinnunen 2021.)

Yläkategorioihin (ongelmanratkaisukyky, itsensä johtaminen sekä ihmisten kanssa työskentely) liittyvät katkelmat on värikoodattu aineistosta, minkä jälkeen on arvioitu kolmiportaisesti, näkeekö kirjoittaja metataidon omakohtaisena vahvuutena, heikkoutena tai kehityskohteena vai kirjoittaako hän siitä neutraalisti. Kultakin vastaajalta on poimittu niin monta kohtaa, kuin he em. yläkategorioita esiin tuovat, mikäli ne eivät koske selkeästi samaa asiaa: esimerkiksi itsensä johtamiseen liittyen vastaaja on voinut mainita vahvuutena oppimisen strategiat ja paineensietokyvyn, jolloin nämä kaksi on koodattu tarkoittamaan kahta saman yläkategorian ilmentymää. Mikäli vastaaja on kuitenkin pitkän katkelman sisällä maininnut useampaan kertaan esimerkiksi heikkoutenaan viestintätaidot, tämä on koodattu tarkoittamaan vain yhtä ilmentymää. Kaikkien vastaajien havainnot on laskettu yhteen kokonaisaineistossa, mikä mahdollistaa kunkin teeman ilmentymien määrällisen arvioinnin. Aineiston läpikäynti on suoritettu ristiinanalysoimalla niin, että artikkelin kirjoittajat ovat käyneet ensin aineiston läpi itsenäisesti, minkä jälkeen havaintoja on verrattu keskenään tulkinnanvaraisuuden vähentämiseksi ja kontrolloimiseksi. Havainnot on tämän jälkeen kvantifioitu niin, että ensin on laskettu yhteen kunkin metataidon esiintymät aineistossa, ja tämän jälkeen summattu yhteen se, puhutaanko näistä taidoista vahvuuksina, kehitettävinä kohteina vai neutraalisti. Näin toimimalla on saatu yleiskäsitys siitä, mikä kolmesta metataitojen yläkategorioista herättää eniten ajatuksia, missä opiskelijat näkevät eniten kehitettävää ja missä he kokevat olevansa vahvoja.

Tulokset

Kvantifioidut havainnot on esitetty taulukossa 2. Koska neutraaleja mainintoja oli vain kaksi, ne on jätetty pois analyysistä. Kuva 1 havainnollistaa kehittämiskohteiden ja vahvuuksien osuudet opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa.

	Positiivinen	Negatiivinen	YHT.N	YHT.%
Ongelmanratkaisu	18	14	32	35 %
Itsensä johtaminen	16	19	35	39 %
Ihmisten kanssa työskentely	14	10	24	26 %
YHT.	48	43	91	100 %

Taulukko 2. Metataitojen kokonaisesiintymät aineistossa.

Taulukon 2 tiedot osoittavat, että opiskelijat ovat tehneet mainintoja kolmeen yläkategoriaan koskevista metataidoista yhteensä 91 kertaa. Eniten mainintoja, eli eniten käsitelty aihe on ollut itsensä johtaminen (35 mainintaa), mutta melkein yhtä paljon mainintoja on saanut ongelmanratkaisu (32 mainintaa). Sen sijaan ihmisten kanssa työskentely on mainittu harvimmin, 24 kertaa.

Kuva 1. Metataitojen osaamisen itsearviointi opiskelijoiden oppimispäiväkirjoissa nykyiset vahvuudet ja kehittämiskohteet.

Kuva 1 osoittaa, että vastauksissa vahvuuksia ja kehittämiskohteita on omakohtaisesti reflektoitu verraten tasaisesti. Oppimispäiväkirjoissaan opiskelijat olivat käsitelleet lukumääräisesti enemmän niitä metataitoja (48 kpl), jotka ovat heillä vahvoja verrattuna heikkoihin tai metataitoihin, joita heidän oman arvionsa mukaan kannattaa kehittää (43 kpl). Tämän voi tulkita niin, että opintojaksolla käsitellyt teemat ja niihin liittyvät kysymykset olivat tukeneet hieman paremmin omien vahvuuksien tunnistamista kuin heikkojen tai kehittämistä vaativien metataitojen itsenäistä pohtimista. Erot ovat kuitenkin pieniä: jokaisessa yläkategoriassa positiivisten ja negatiivisen mainintojen määrissä on vain pieniä eroja, 8–12 prosenttiyksikön ero.

Vahvimmin tämän hetken osaamisista oppimispäiväkirjoissa arvioidaan ihmisten kanssa työskentely, jonka maininnoista 58 % on positiivisia. Koko aineistossa ihmisten kanssa työskentelyyn liittyviä mainintoja oli kaikista yläkategorioista vähiten (10). Myös ongelmanratkaisutaitojen osalta 56 % maininnoista nähdään ne vahvuuksina, ja siihen liittyviä positiivisia mainintoja oli koko aineistossa eniten (18). Sen sijaan eniten kehitettävää sekä määrällisesti että suhteessa vahvuuksiin nähdään itsensä johtamiseen liittyvissä taidoissa, jotka nostettiin kehittämiskohteeksi 54 % maininnoista – ainoana, jossa metataitojen nykyinen hallinta ei ylitä kehittämistarpeita. Tämä kategoria nousi esiin itse asiassa koko aineiston eniten mainintoja saaneena asiana (19).

Vahvoista metataidoista eniten (37,5 % positiivisista maininnoista) oli käsitelty ongelmanratkaisutaitoja, joihin kuuluvat analyyttisyys, kriittinen ajattelu, luovuus ja ideointi. Melkein yhtä paljon (33,3 %) oli kirjoitettu itsensä johtamisesta käsittäen oppimisstrategiat, paineensietokyvyn, stressinhallinnan ja joustavuuden.  Alla on aineistosta poimittu esimerkki vahvuudeksi koetusta ongelmanratkaisukyvykkyydestä:

Kriittistä ajattelua olen monesti joutunut soveltamaan erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa sekä päätöksien tekemisessä. Luovuuttani käytän päivittäin erilaisissa tilanteissa niin töissä kuin vapaa-aikanakin.

Vähiten (29,2 %) vahvoista metataidoista opiskelijat oli kuvanneet ihmisten kanssa työskentelyyn kuuluvia metataitoja, joita ovat esiintymis- ja viestintätaidot, johtajuus ja sosiaalisen vaikuttaminen. Alla tästä kaksi esimerkkikuvausta:

Olen innostava ja kannustava, enkä pelkää olla tekemisissä uusien ihmisten kanssa. Koen minulla olevan hyvät viestintätaidot ja saan asiani ymmärretyksi.

Kommunikaatio on mielestäni yksi ehdottoman tärkeä asia. mielestäni omaan hyvät kommunikointitaidot, johon myös kuunteleminen vahvana osana liittyy.

Vaikuttaisikin siltä, että opintojakson sisällöt johdattivat opiskelijat uudempien, viime vuosina tunnistettujen tulevaisuuden työelämässä tarvittavien metataitojen pariin perinteisimpiin työelämässä tarvittaviin ihmisten kanssa työskentelyyn kuuluviin metataitoihin verrattuna. Kenties nämä taidot koetaan jo niin itsestään selvinä, ettei niiden reflektointia tai esille nostamista koettu yhtä tärkeäksi kuin muiden yläkategorioiden.

Kun tutkitaan opiskelijoiden heikkojen tai kehittämistä vaativien metataitojen käsittelyä oppimispäiväkirjoissa, huomataan, että eniten (44,1 % maininnoista) oli pohdittu itsensä johtamista: oppimisstrategioita, paineensietokykyä, stressinhallintaa ja joustavuutta, toiseksi eniten (32,5 %) ongelman ratkaisun metataitoja ja vähiten (23,3 %) ihmisten kanssa työskentelyä. Alla muutamia otteita opiskelijoiden pohdinnoista liittyen itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen:

Selviä vähäisiä metataitoja olivat Itseohjautuvuus ja Stressinsietokyky. Olen aiemmin aina lipsunut tähän flegmaattisuuteen töissäni, jolloin en tahdo saada mitään aikaan. On hankala tarttua toimeen ja asettaa itselle järkeviä aikatauluja töiden tekemiseen.

Minulla on välillä vaikea tehdä päätöksiä, vaan kaipaan jonkun toisen mielipidettä. Haluaisin olla myös enemmän määrätietoisempi ja uskoa entistä enemmän omaan tekemiseeni. Huomaan, että minulla on vähäisiä kykyjä keskittyä, jos asia ei kiinnosta minua erityisemmin

Itselleni tärkeimpiä kehitettäviä taitoja ovat tällä hetkellä ajanhallintataidot ja kyky suunnitella omaa ajankäyttöäni sekä järjestelmällisyys ja projektien aikatauluttaminen. Lisäksi keskittymiskyky vaatii ehdottomasti eniten kehittämistä.

Yleisesti itsensä johtamisen -yläkategoria herätti opiskelijoissa eniten reflektointia ja pohtimista. Lisäksi se nähtiin eniten kehittämistä vaativaksi yläkategoriaksi, tosin kuten taulukko 2 osoittaa, se koettiin ja ymmärrettiin varsin usein myös vahvuutena, kuten alla oleva katkelma aineistosta osoittaa:

Tulevaisuuden metataidot ovat selkeästi samansuuntaisia kuin omat taitoni, joita olen kehittämässä nyt ja tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ja meidän on muututtava mukana – opiskellen ja joustaen asioissa sekä meidän päästettävä irti osasta vanhoista tavoistamme.

Kun vertaamme heikkojen tai kehittämistä vaativien metataitojen käsittelyä oppimispäiväkirjoissa koko aineistossa mainintojen jakautumiseen näiden kolmen eri yläkategorian kesken huomamme niiden vastaavan toisiaan: itsensä johtamista 39 %, ongelmien ratkaisua 35 % ja vähiten ihmisten kanssa työskentelyä 26 %.

Tarkasteltaessa mainintojen kokonaisjakaumaa (kts. Kuva 1) ihmisten kanssa työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun liittyvät metataidot koetaan useammin vahvuutena kuin kehittämiskohteena. Itsensä johtamisen metataidot mainitaan puolestaan useammin kehittämistä vaativana kuin vahvuutena. Tämä tukee edelleen käsitystä siitä, että itsensä johtamisen metataitojen kehittämiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita.

Johtopäätökset ja pohdinta

Mistä itsensä johtamisen taitojen korostunut reflektointi aineistossa kertoo? Kun mietimme, miten vähän koulutusjärjestelmässämme, lukuun ottamatta aivan viimeisiä vuosia, on keskitytty itsensä johtamisen taitoihin verrattuna ongelman ratkaisun ja ihmisten kanssa työskentelyn taitoihin, niiden heikko taso on helppo ymmärtää. Itsensä johtamisen metataidot on ehkä koettu vieraiksi, mutta Kehittyvä ammattilainen -opintojaksolla opintojakson teemat ovat johdattaneet opiskelijat ilmeisen hyvin aiheen äärelle. Myös opintojakson toteutustapa on saanut opiskelijat herkistymään itsensä johtamisen taidoille. Toteutustapa on edellyttänyt itsenäistä kurinalaisuutta, aikatauluttamista ja enemmän vastuunottoa omasta oppimisesta esim. luennointi- ja luokkahuoneopetukseen verrattuna.

Erityisesti aikuisopiskelijoille pitäisi tämän aineiston perusteella tarjota enemmän mahdollisuuksia itsensä johtamisen taitojen kehittämiseen tai ainakin niiden osaamisen tunnistamiseen. Itsensä johtamisen taidot liittyvät vahvasti yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan. Jos halutaan, että yrittäjyys Suomessa lisääntyy, itsensä johtamisen kehittymistä kannattaisi tukea entistä enemmän. Näin voidaan vähentää yrittäjyyteen liittyviä epävarmuustekijöitä (miten aikani riittää, miten paljon minun pitäisi tehdä töitä?).

Tässä artikkelissa käsitellyn aineiston perusteella voidaan todeta, että Digiosaajasta yrittäjyyteen -opintokokonaisuuden kaltaiselle laajalle, erityisesti aikuisopiskelijoille tarkoitetulle koulutukselle, jossa keskitytään Kehittyvä ammattilainen -opintojakson tavoin yksilöllisten metataitojen tunnistamiseen, niiden merkityksen reflektoivaan hahmottamiseen ja ennen kaikkea niiden kehittymiseen tulisi jatkossakin panostaa, sillä muuttuvan työelämän tulevaisuudessa todennäköisemmin edessä on uudelleenkouluttautuminen tai moninaiset urapolut, joissa yhdistyy mahdollisesti yrittäjyys ja palkkatyöläisyys (Tilvis 2020). Lisäksi yksittäisten työroolien sisällöt ja vaatimukset monipuolistuvat teknologian ja digitalisaation kehittyessä ja edetessä, mikä edellyttää mm. kykyä havaita ja rohkeutta tarttua uusiin haasteisiin (Toiminen ym. 2017). Tämä kaikki vaatii nimenomaan itsensä johtamisen taitoja.

Metataitojen kehittämisen mahdollistaminen on merkittävää erityisesti jo jonkin verran työuraa tehneiden kohdalla, sillä itsensä johtamisen ongelmat kulminoituvat, kun pitäisi muuttaa vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapoja. Näiden muuttaminen on erityisen vaikeaa, koska suurin osa teoista ja ajatuksista niiden taustalla on automaattisia. (Jääskeläinen 2020.) Muutama vuosi sitten Sitran tekemän selvityksen mukaan puolet suomalaista työntekijöistä on opiskellut uuden tutkinnon tai ammatin, joka neljäs on vaihtanut ammattia tai alaa yhden kerran ja kolmasosa 2–4 kertaa. Oman osaamisen päivittäminen on työllistymisen merkittävin edellytys, erityisesti niiden henkilöiden kohdalla, joilla on matalampi pohjakoulutus, pienemmät mahdollisuudet työssä kouluttautumiseen ja korkeampi riski työttömyydestä tai sen pitkittymisestä. Uudelleenkouluttautuminen vaatii kuitenkin yhtäältä riittävästi selkeitä kouluttautumis- ja osaamisen päivittämisvaihtoehtoja, mutta toisaalta myös henkilökohtaista motivaatiota, sitoutumista ja määrätietoisuutta, itsensä johtamisen taitoja. (Siekkinen & Poussa 2017.)

Kuten aiemmin tässä artikkelissa on tuotu esiin, nyt käsitellyt kolme metataitoa, itsensä johtaminen, ihmisten kanssa työskentely sekä ongelmanratkaisutaidot, ovat erittäin tärkeitä tulevaisuuden työelämässä menestymisen kannalta. Olisikin tärkeää, että näistä taidoista ja niiden kehittämisestä keskusteltaisiin entistä enemmän työpaikoilla, jotta mahdollisiin haasteisiin päästäisiin tarttumaan. Olisi hyvä, mikäli työnantajat ja erilaiset työtehtävät tarjoaisivat tilaisuuksia näiden metataitojen kehittymiseen, ja että tätä kehittymistä voitaisiin seurata osana työtä ja ammatillisen osaamisen kasvua.

Lähteet

Alaja, K. 2021. Jatkuvasti muuttuva työelämä vaatii uudenlaisia metataitoja, mitä ne ovat? Telma-lehti. [Viitattu 2.8.2021]. Saatavissa: https://telma-lehti.fi/jatkuvasti-muuttuva-tyoelama-vaatii-uudenlaisia-metataitoja-mita-ne-ovat

Center for Curriculum Redesign. 2019a. Competencies/Subcompetencies framework. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://curriculumredesign.org/framework/

Center for Curriculum Redesign. 2019b. Center for Curriculum Redesign. Making Education More Relevant. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://curriculumredesign.org/wp-content/uploads/CCR-Marketing-2-Pager-FINAL-1.5.19.pdf

Jarenko, K. & Kankkunen, J. 2021. Metataidot auttavat pärjäämään työelämässä. Tuumakustannus. [Viitattu 19.11.2021]. Saatavissa: https://www.tuumakustannus.fi/artikkelit/metataidot

Jääskeläinen, H. 2020. Hyvä johtaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan – Itsensä johtaminen on taito, jota voi harjoitella. Brik-lehti. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://brik.fi/brik-lehti/itsensa-johtaminen-on-taito-jota-voi-harjoitella/

Kallinen, T. & Kinnunen, T. 2021. Etnografia. Teoksessa: Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. [Viitattu 01.11.2021]. Saatavissa: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus

LAB. 2021. Digiosaajasta yrittäjyyteen, 30 op. [Viitattu 11.11.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/koulutus/digiosaajasta-yrittajyyteen-30-op

Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimmäisiä ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaaminen_2035.pdf

Siekkinen, S. & Poussa, L. 2017. Alan vaihto aikuisiällä suosittua mutta työlästä. Sitra. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/alan-vaihto-aikuisialla-suosittua-mutta-tyolasta/

Tilvis, A. 2020. Yrittäjyys ja palkkatyö lomittuva: Palkkatyöntekijä voi olla välillä yrittäjä ja kevytyrittäjyys on tullut jäädäkseen. Kaleva. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.kaleva.fi/yrittajyys-ja-palkkatyo-lomittuva-palkkatyontekija/1637684

Toiminen, M., Siimes, S.A. & Lindholm, T. 2017. Osaamisvaje suurin haaste työn murroksessa. Sitra. [Viitattu 16.11.2021]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamisvaje-suurin-haaste-tyon-murroksessa/

World Economic Forum. 2020. The Future of Jobs Report – Infographic. [Viitattu 15.10.2021]. Saatavissa: https://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs-report-2020/in-full/infographics-e4e69e4de7

XAMK. 2021. Digiosaajasta yrittäjyyteen. [Viitattu 20.10.2021]. Saatavissa: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/digiosaajasta-yrittajyyteen/

Zahidi, S., Ratcheva, V., Hingel, G. & Brown, S. 2020. The Future of Jobs Report 2020. World Economic Forum. [Viitattu 2.9.2021]. Saatavissa: https://www3.weforum.org/docs/WEF_Future_of_Jobs_2020.pdf

Kirjoittajat

Minna Ulmala toimii tietojenkäsittelyn lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä. Hän on toiminut opettajana ja asiantuntijana Digiosaajasta yrittäjyyteen -hankkeessa.

Ari Hautaniemi toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Hän on toiminut LABin projektipäällikkönä Digiosaajasta yrittäjyyteen -hankkeessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1230777 (CC0)

Julkaistu 17.12.2021

Viittausohje

Ulmala, M. & Hautaniemi, A. 2021. Metataidot tulevaisuuden työelämässä – aikuisopiskelijoiden reflektointia oman osaamisen kehittämisestä. LAB RDI Journal. [Viitattu pvm]. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/metataidot-tulevaisuuden-tyoelamassa-aikuisopiskelijoiden-reflektointia-oman-osaamisen-kehittamisesta/