Etelä-Karjalan nuorilta arvokasta tietoa digiharrastustoiminnan kehittämiseen

NEET-tilanteessa (not in Employment, Education or Training) olevien nuorten tukeminen vaatii osallistavaa ja helposti saavutettavaa toimintaa, jossa nuorten oma ääni kuuluu. LAB-ammattikorkeakoulun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisessä Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamassa HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeessa toteutettiin loppuvuodesta 2024 nuorille suunnattu kysely Uudenmaan ja Etelä-Karjalan alueella. Tavoitteena oli kartoittaa, millaista digiharrastustoimintaa nuoret toivovat ja miten he haluaisivat osallistua toimintaan.

Kirjoittaja: Tiia Rask

Monipuolisia toiveita ja kiinnostuksen kohteita

Etelä-Karjalasta kyselyyn vastasi 26 nuorta. Suurin osa vastaajista määritteli sukupuolensa naiseksi tai kuului sukupuolivähemmistöihin. Iältään nuoret sijoittuivat pääosin 16–29 vuoden välille. Kyselyn perusteella yli kaksi kolmasosaa vastaajista harrastaa digitaalisesti jotakin jo nyt. Suosituimpia digiharrastuksia olivat pelaaminen, videoeditointi, digitaalinen piirtäminen ja graafinen suunnittelu.

Nuorten toiveissa nousivat esiin erityisesti kolme aihealuetta: pelaaminen, valokuvaus ja videoeditointi sekä sisällöntuotanto. Lisäksi kiinnostusta herättivät 3D-mallinnus, striimaus, podcastien tekeminen ja somen käyttö sisällöntuotannon näkökulmasta. Nuoret kertoivat haluavansa oppia muun muassa Blenderin, TikTokin ja Discordin käyttöä.

Osallistumisen tavat ja toiveet

Digiharrastamisen toimintamuodoista suosituimmaksi nousi pienryhmätoiminta. 69 % nuorista toivoi säännöllisiä tapaamisia pienessä ryhmässä, ja lähes puolet toivoi ryhmätoiminnassa olevan myös mahdollisuutta henkilökohtaiseen ohjaamiseen. Tapahtumat ja suuremmat kohtaamiset saivat vähemmän kannatusta. Nuorten mukaan toimintaa olisi hyvä järjestää joko viikoittain tai muutaman kerran kuukaudessa.

Toimintamuotojen osalta etäosallistuminen nousi esiin: lähes 40 % toivoi pelkästään etätapaamisia ja yli kolmannes sekä etä- että lähitapaamisten yhdistelmää. Tämä korostaa saavutettavuuden merkitystä – monelle nuorelle kynnys osallistua madaltuu, kun osallistuminen onnistuu omalta kotisohvalta käsin. Weckströmin (2021) mukaan osallisuuden tavoitetila sisältää turvallisuuden lisäksi kiireetöntä ja huumorilla höystettyä ilmapiiriä sekä mukavaa tekemistä, joka perustuu vapaaehtoisuuteen. Ryhmätoimintaa ohjaavilta asiantuntijoilta tämä vaatii herkkyyttä tarttua nuorten aloitteisiin, jolloin nuorelle tulee tunne, että he ovat merkityksellisiä, tärkeitä ja tuottavat iloa ympärilleen. (Weckström 2021.) Digitaaliseen harrastustoimintaan liittyy vahvasti sosiaalinen ulottuvuus, jolla on todettu olevan mielenterveyttä suojaavia tekijöitä aikuisuuteen asti (Mielonen & Hakolampi 2025).

Mikä motivoi mukaan?

Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä asiat motivoivat nuoria osallistumaan. Kolme keskeisintä syytä olivat halu rentoutua ja pitää hauskaa (n=18), uusien taitojen oppiminen (n=17) sekä tarve saada uutta sisältöä ja onnistumisen kokemuksia elämään (n=14).

Nuorten vastaukset osoittavat, että digiharrastustoiminta voi toimia hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistajana – kunhan se rakennetaan nuorten ehdoilla. Tätä havainto tukee myös Gretschelin ja Myllyniemen (2021) tutkimus, jonka mukaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret kokevat osallisuutensa ja elämäänsä koskevan tyytyväisyyden vahvistuvan silloin, kun heillä on mahdollisuus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa omaan tilanteeseensa – ei pelkästään työ- ja koulutuspaineiden kautta, vaan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden näkökulmasta (Gretschel & Myllyniemi 2021).

Kohti osallisuutta

Kyselyn tulokset tukevat HOPE-hankkeen tavoitetta rakentaa toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Keväällä 2025 Etelä-Karjalan alueella on käynnistetty Diggaan! -digiharrastuspilottiryhmät sekä Lappeenrannassa että Imatralla. Lisäksi käynnissä on verkkoryhmä, jota toteutetaan Verkkonuorisotalo Loisteen Discord-alustalla yhdessä ammattikorkeakoulu HUMAKin kanssa.

Kaikissa alkaneissa pilottiryhmissä on huomioitu nuorten esittämät toiveet ryhmäsisällöissä, ryhmien toiminta on aloitettu selvittämällä nuorten toiveita ja ohjelma on rakennettu sen pohjalta. Myös toiveet ryhmäkoosta ja ryhmien järjestämistavoista on pystytty ottamaan hyvin huomioon. Ryhmien koot vaihtelevat kolmesta nuoresta kymmeneen. Thomas (2002) on kuvannut osallisuutta kuuden osallisuuden ulottuvuuden kautta. Nämä ovat mahdollisuus valita, mahdollisuus saada apua ja tukea, mahdollisuus tehdä itsenäisiä päätöksiä, mahdollisuus saada tietoa, mahdollisuus vaikuttaa sekä mahdollisuus ilmaista itseään. Nämä kuusi osallisuuden ulottuvuutta muistuttavat nuorten yksilöllisyydestä: osallisuuden yhdenvertainen edistäminen vaatii erilaisia tekoja ja tapoja toimia yksilöllisesti eri nuorten kohdalla. (Thomas 2002.) HOPE-hankkeessa pidämme nuorten ääntä tärkeänä. Kun kuuntelemme, voimme rakentaa toimintaa, joka ei vain tavoita, vaan myös kannattelee eteenpäin.

Lähteet

Gretshel, A. & Myllyniemi, S. 2021. Kuulummeko yhteiskuntaan? Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista. Kunnallisalan kehittämissäätiön Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 110. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://kaks.fi/julkaisut/kuulummeko-yhteiskuntaan-tyon-ja-koulutuksen-ulkopuolella-olevien-nuorten-kasityksia-tulevaisuudesta-demokratiasta-ja-julkisista-palveluista/

Mielonen, M. & Hakolampi, A. 2025. Digiharrastamalla kohti opintoja ja työelämää? Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://www.humak.fi/blogit/digiharrastamalla-kohti-opintoja-ja-tyoelamaa/

Weckström, E. 2021. Kertoen rakennettu – toimien toteutettu: Sosiaalisesti kestävän osallisuuden toimintakulttuurin rakentaminen varhaiskasvatuksessa. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Viitattu 23.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.33350/ka.112006

Thomas, N. 2002. Children, Family and the State: Decision-making and Child participation. Bristol, UK: Policy Press.

Kirjoittaja

Tiia Rask työskentelee HOPE – Hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa sekä sosiaalialan lehtorina sosionomikoulutuksessa.

Artikkelikuva: Nuoret toivovat saavutettavia, rentoja ja opettavaisia digiharrastuksia. https://unsplash.com/photos/four-person-holding-each-others-waist-at-daytime-0aMMMUjiiEQ (Vonecia Carswell, Unsplash License)