Liikkumiseen kannustava teknologia kirjastoon kaikkien saataville

Kirjoittajat: Minna Haanpää, Tatja Ikonen, Suvi Kalliokoski, Noora Koskinen, Elina Pennanen​, Tiina Svanström, Tuija Rinkinen & Hannele Tiittanen

Alhainen fyysinen aktiivisuus ja runsas istuminen lisäävät suomalaisten kansansairauksien riskejä ja aiheuttavat huomattavia yhteiskunnallisia kustannuksia. Vähäisen liikunnan aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 Suomessa 3,2 miljardia euroa, ja liiasta istumisesta aiheutuneet kustannukset 1,5 miljardia. (Kolu ym. 2022.)

Aikuisten liikkumisen suosituksen mukaan 18–64-vuotiaiden tulisi tauottaa paikallaoloa aina kun mahdollista, harrastaa kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein sekä saada palauttavaa unta riittävästi. Reipasta sykettä kohottavaa liikuntaa tulisi harrastaa 2 tuntia 30 minuuttia viikossa, kuten sauvakävelyä, tai vastaavasti rasittavaa liikuntaa 1h 15 minuuttia viikossa, kuten juoksua tai hiihtoa. (UKK-instituutti.)

Ihmisen omista toimista ravintovalinnat, liikkuminen, uni ja palautuminen vaikuttavat terveyteen 40 % painoarvolla, sosiaalisten suhteiden vaikutuksen ollessa 15 % ja perimän merkityksen 30 %. Ihmisten käyttöön tarvitaan erilaisia elämäntapamuutoksiin auttavia ja motivoivia ratkaisuja. Hyvinvointiteknologialle tämä on suuri mahdollisuus. (Hassinen 2019.) Terveyden edistämiseen suunniteltujen digitaalisten palveluiden ja terveysteknologian hyötyjä on kuitenkin vaikea arvioida, koska kustannusvaikutukset näkyvät usein vasta vuosien kuluttua (Kaasalainen & Neittaanmäki 2018, 80).

Aktiivisuuden lisääminen puettavan hyvinvointiteknologian avulla

Ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita siitä, miten kaikki toimii omassa kehossa ja lisääntynyt ymmärrys auttaa parantamaan omia elintapoja (Holopainen 2015). Puettavalla teknologialla käsitetään päälle puettavaa laitteistoa, esimerkiksi erillistä sensoria, jolla selvitetään muun muassa fyysistä aktiivisuutta, kuormitusta sekä palautumista (Halonen 2019, 16). Halosen (2019, 18–22) ja Holopaisen (2015) mukaan parhaimmillaan teknologian avulla itse tuotettu tieto laajentaa näkemystä terveydentilasta sekä toimii päätöksenteon tukena, mutta käyttäjän tulee kokea teknologia käyttökelpoiseksi ja tulosten tulee olla helposti tulkittavissa.

Puettavan teknologian käytettävyyttä lisää laitteiston kestävyys ja huomaamattomuus. Käyttäjän ei tarvitse huomioida laitteistoa sillä esimerkiksi hengitystä, pulssia ja fyysistä aktiivisuutta voidaan mitata vuorokauden ympäri ilman lisätoimenpiteitä. (Agthe 2021, 9.) Puettavan teknologian hyödyllisimmiksi ominaisuuksiksi koettiin motivaatiovinkit, terveystiedot, haasteet, mukavuus, muotoilu, luotettavuus, palauteominaisuudet sekä helppokäyttöisyys. Käyttöön koettiin sitouttavan seurannan tarkkuus, sosiaalinen toiminnallisuus, estetiikka, fyysinen muotoilu, tietojen hallinnointi, visuaalisuus, tietojen käyttäminen ja hyödyllisyys elintapamuutosten kannalta. (Lewis ym. 2020.)

Oulasvirran (2011, 104–103) mukaan käytettävyys on suunnittelun keskeinen tavoite tuotteessa tai järjestelmässä. Tavoitteena on luoda käyttäjille yksinkertainen ja selkeä käyttöympäristö eli käyttöliittymä. Olennaista käyttäjälähtöiselle suunnittelulle on palvelun yksinkertaisuus, helppokäyttöisyys ja monipuolinen tiedon hyödyntäminen. (Holopainen 2015.) Saavutettavuus merkitsee esimerkiksi tuotteiden ja palvelun helppoa lähestyttävyyttä kaikille, erilaiset tarpeet ja yhteisöt huomioiden. Saavutettavuus lisää myös yhdenvertaisuutta ja antaa mahdollisuuden osallistumiseen ja elämyksiin riippumatta yksilöiden ominaisuuksista. (Aluehallintovirasto 2023; Kuntaliitto 2023.) Suoraan käyttäjille suunnatussa hyvinvointiteknologiassa on myös raporttien ymmärrettävyyteen panostettava käyttäjän tulkitessa raportteja ilman ammattilaisen tukea. Useat kielivaihtoehdot sekä erilaiset visuaaliset ja tekstimuotoiset raportit tukevat saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.

Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata käyttäjäkokemuksia kirjastosta lainattavan aktiivisuusmittarin käytöstä. Kirjastokokeilu liittyy LAB-ammattikorkeakoulun YAMK opiskelijoiden Hyvinvoinninteknologia ja innovaatiot opintojakson tehtävään, jossa opiskelijat keräsivät käyttäjäkokemuksia Fibion-yrityksen aktiivisuusmittarista.

Kirjastokokeilun toteutus

Kirjastokokeilun tavoitteena oli kartoittaa kirjastokokeiluun osallistuneiden testihenkilöiden kokemuksia taskuun sijoitettavan aktiivisuusmittarin asiakaskäyttöliittymän käytettävyydestä ja kirjastolainaukseen liittyvistä havainnoista. Kokeilu toteutettiin loka-marraskuun aikana 2022 Helsingissä kahdessa kirjastossa. Kokeiluun osallistui kahdeksan aikuista testaajaa ja heidän kokemuksiaan tarkasteltiin kolmen tutkimuksista nousseiden kriteerin kautta: käytettävyys, sitoutuminen ja saavutettavuus. Kukin testaaja käytti aktiivisuusmittaria keskimäärin kolme päivää.

Aktiivisuusmittari erottaa liikkumisen eri muotoja ja tunnistaa pitkäkestoisen istumisen ja seisomisen. Aktiivisuusmittari hyödyntää kiihtyvyysanturi- ja asennontunnistusteknologiaan perustuen ihmisen aktiivisuutta. Fibion-yrityksen aktiivisuusmittarit ovat olleet pilottikokeiluna lainattavissa kahdessa helsinkiläisessä kirjastossa myös kesän 2022 aikana. (Lindqvist 2022.) Tällä loka-marraskuun kokeilulla haettiin lisää käyttäjäkokemuksia tuotteen kehittämiseksi.

Aktiivisuusmittaria pidetään mukana taskussa, sen pieni koko mahdollistaa helpon käytön suurimmalle osalle ihmisiä. Käyttöjakson jälkeen raportti puretaan tietokoneella USB-liittimen kautta joko kotona tai kirjastossa. Raportti luetaan sähköpostilinkin kautta kirjastokäyttäjille suunnitellusta käyttöliittymästä mobiililaitteella tai tietokoneella. Raportissa käyttäjälle annetaan palautetta ja kehotetaan tarvittaessa muutoksiin arkiaktiivisuuden lisäämiseksi. Käyttäjä voi raportistaan verrata, miten pienet muutokset vaikuttaisivat hänen terveyteensä.

Kirjastokokeilun tulokset

Testihenkilöt kokivat aktiivisuusmittarin käytettävyyden helppona ja yksinkertaisena. Aktiivisuusmittarin pieni koko mahdollisti huomaamattoman mukana pitämisen taskussa. Tosin mittarin pitämiseen taskussa liittyi myös riski siihen, että laite ei sijoitu oikeaan paikkaan eikä silloin tuota luotettavaa raporttia. Testaajat toivoivat, että mittarin voisi kiinnittää helposti ja luotettavasti esimerkiksi etureiteen, jolloin mittari tunnistaa selvästi missä asennossa käyttäjä on.

Sitoutumisen näkökulmasta omaan aktiivisuuteen liittyvä raportointi annetaan sekä visuaalisessa että sanallisessa muodossa ja raportti kuvaa monipuolisesti aktiivisuutta. Raportti sisältää mahdollisuuden tavoitteen asetteluun ja sisältää palauteominaisuuksia, joita testihenkilöt pitivät ohjaavina ja motivoivina elintapamuutosten suuntaan. Aktiivisuuden seuranta on tarkkaa, ainoastaan tietojen hallinnointiin testihenkilöt toivoivat vielä lisää selkeyttä ja ohjeistusta tulosten tulkintaan. Tietoa kaivattiin myös siihen, että keneen voi olla yhteydessä, jos käyttäjä tarvitsee tulosten tulkinnassa apua.

Saavutettavuuteen liittyvät huomiot kohdistuivat aktiivisuusmittarin kirjastokäyttöön, joka lähtökohtaisesti koettiin hyvänä ympäristönä tuoda liikkumiseen kannustava aktiivisuusmittari laajan yleisön käyttöön. Pohdintaa herätti miten asiakkaat saavat tietää laitteesta, millaisten kanavien kautta sitä voisi markkinoida ja tulisiko lainaus suunnata vain joillekin kohderyhmille. Aktiivisuusmittarin riittävä saatavuus, tietoturvakysymykset ja laitteisiin liittyvät kustannukset pohdituttivat myös testihenkilöitä. Lisäksi mietittiin kirjastohenkilöstön lisäkoulutuksen tarvetta mittarin käytön ohjaukseen.

Kirjastokokeilu tuotti myös jatkoideoita aktiivisuusmittarin muulle käytölle ja yhteistyömahdollisuuksille, esimerkiksi potilasjärjestöjen kanssa. Aktiivisuusmittari ja analyysisovellus voisivat olla myös myyntituote urheiluliikkeissä ja kuntosaleilla. Lisäksi aktiivisuusmittari sopisi hyödynnettäväksi myös lemmikkieläimillä, esimerkiksi koirien aktiivisuuden mittaamisessa. Suarez ym. (2022) ovat raportoineet koirien lisääntyneistä ylipaino-ongelmista. Heidän aineistostaan tuli esille, että ylipainoisilla koirilla on usein myös ylipainoinen omistaja. Omistajan ylipaino näyttäisi olevan riski myös koiran terveydelle.

Pohdinta

Kirjastokäyttöön soveltuvalla hyvinvointiteknologialla on mahdollista tavoittaa suuri joukko ihmisiä ja tarjota heille maksuton mahdollisuus oman arkiaktiivisuuden havainnointiin ja saada samalla tukea oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Erilaisten toimijoiden rohkeat kokeilut ottaa uutta hyvinvointiteknologiaa käyttöön voivat vastata kansanterveydellisiin haasteisiin. Vähäkainun ja Neittaanmäen (2018) mukaan päälle puettavan teknologian avulla voidaan entistä enemmän ja tarkemmin ennakoida erilaisia toimintakyvyn muutoksia ja mahdollisten pitkäaikaissairauksien syntymistä. Teknologian antama palaute henkilölle itselleen omasta kuntoilusta tai arkiliikunnasta kannustaa riittävään aktiivisuuteen ja elintapamuutoksiin. Kaasalaisen ja Neittaanmäen (2017) mukaan etenkin ylipainon ja pitkäaikaissairauksien kohdalla erilaisilla digitaalisten sovellusten tarjoamilla interventioilla saatetaan saavuttaa kustannustehokasta vaikuttavuutta. Parhaan tuloksen ne tarjoavat kuitenkin silloin kun tukena on muita palveluja esimerkiksi terveydenhuollosta.

Suomessa on maanlaajuinen kirjastoverkosto ja vuonna 2021 siihen kuului 728 kirjastoa ja 128 kirjastoautoa. Kirjastojen ja kirjastoautojen määrä on vähentynyt viime vuosien aikana, mutta aukiolotuntien määrä on kasvanut. Kokonaislainausten määrä oli vuonna 2021 yli 76 miljoonaa lainausta, josta muun aineiston lainausmäärä oli yli 4,6 miljoonaa. Kirjastolain mukaan kirjaston tulee olla kaikkien saavutettavissa ja käytettävissä kaksikielisyys huomioiden. Yleisen kirjaston omien aineistojen lainaus, käyttö ja varaaminen sekä neuvonta ja ohjaus on asiakkaalle maksutonta. (Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016, 10§, 12§; Opetus- ja kulttuuriministeriö.) Viime vuosina kirjastot ovat laajentaneet lainattavien aineistojensa valikoimaa kausikorteista porakoneisiin, lautapeleistä askelmittareihin ja nokkakärryistä ukuleleen sekä kasvaviin määriin e-aineistoja (Opetus- ja kulttuuriministeriö; Kirjastot.fi). Tähän seuraan sopii hyvin myös liikkumiseen kannustava hyvinvointiteknologia.

Lähteet

Agthe, N. 2021. Puettavat teknologiat oman hyvinvoinnin tukena. Kandidaatintyö. Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian laitos.  Viitattu 4.10.2022. Saatavissa  http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202105102681

Aluehallintovirasto 2023. Yleistä saavutettavuudesta. Viitattu 22.2.2023. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/yleista-saavutettavuudesta/

Halonen, J., Lukander, K., Passi, T., Rauhamaa, S., Rauttola, A-P., Uusitalo, A., Virkkala, J. 2019. Puettavan teknologian hyödyntäminen
työterveyshuolloissa ja työpaikoilla. Työterveyslaitos. Viitattu 22.11.22 Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619112

Hassinen, S. 2019. Hyvinvointi- ja terveysteknologioiden mahdollisuudet. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 10.12.2022. Saatavissa https://yrityskatsaus.fi/hyvinvointi-ja-terveysteknologioiden-mahdollisuudet/

Holopainen, A. 2015. Mobiiliteknologia ja terveyssovellukset, mitä ne ovat? Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. Vol. 131(13), 1289-90. Viitattu 22.11.22. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo12334

Kaasalainen, K., & Neittaanmäki, P. 2017. Digitaalisten interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus kansansairauksien ennaltaehkäisyssä ja omahoidossa. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. No. 70/2018 Viitattu 10.12.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7656-9

Kirjastot.fi. Hakemisto: palvelut. Viitattu 1.12.2022. Saatavissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services

Kolu, P., Kari, J. T., Raitanen, J., Sievänen, H., Tokola, K., Havas, E., Pehkonen, J., Tammelin, T. H., Pahkala, K., Hutri-Kähönen, N., Raitakari, O. T., & Vasankari, T. 2022. Economic burden of low physical activity and high sedentary behaviour in Finland. Journal of Epidemiology and Community Health. Vol. 76(7), 677-684. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.1136/jech-2021-217998

Kuntaliitto 2023. Saavutettavuusopas. Viitattu 22.2.2023. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/tietotuotteet-ja-palvelut/verkkojulkaisut/saavutettavuusopas/2-mita-on-saavutettavuus

Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. Finlex. Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492

Lewis, Z. H., Pritting, L., Picazo, A-L. & JeanMarie-Tucker M. 2020. The utility of wearable fitness trackers and implications for increased engagement: An exploratory, mixed methods observational study. Digit Health. Vol. 6, 1-12. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/2055207619900059

Lindqvist, S. 2022. LitM, aikuispedagogi, asiantuntija. Fibion. Haastattelu 18.10.2022.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Suomen yleisten kirjastojen tilastot 2010–2021.  Viitattu 1.12.2022. Saatavissa: https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2008%2C2009%2C2010%2C2011%2C2012%2C2013%2C2014%2C2015%2C2016%2C2017%2C2018%2C2019%2C2020%2C2021&stats=100%2C104%2C110%2C111%2C183%2C272#results

Oulasvirta, A. 2011. Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

Suarez, L., Bautista-Castaño, I., Peña Romera, C., Montoya-Alonso, J.A., Corbera, J.A. 2022. Is Dog Owner Obesity a Risk Factor for Canine Obesity? A “One-Health” Study on Human–Animal Interaction in a Region with a High Prevalence of Obesity. Veterinary Science Vol. 9, 243.Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://doi.org/10.3390/vetsci9050243

UKK-instituutti. 2022. Aikuisten liikkumisen suositus. (UKK-instituutti). Viitattu 8.12.2022. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/ 

Vähäkainu, P., Neittaanmäki, P. 2018. Digitaalinen terveys ja älykäs terveydenhuollon teknologia. Jyväskylän yliopisto, Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja 43/2018. Viitattu 25.1.2023. Saatavissa https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/digitaalinen-terveys-ja-alykas-terveydenhuollon-teknologia.pdf

Kirjoittajat

Minna Haanpää, Tatja Ikonen, Suvi Kalliokoski, Noora Koskinen, Elina Pennanen​ & Tiina Svanström ovat valmistuvia opiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija YAMK-koulutuksesta.

Hannele Tiittanen, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa yliopettajana hyvinvointiyksikössä.

Tuija Rinkinen, toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: Noora Koskinen

Julkaistu 23.2.2023

Viittausohje

Haanpää, M., Ikonen, T., Kalliokoski, S., Koskinen, N., Pennanen​, E., Svanström, T., Tiittanen, H. & Rinkinen, T. 2023.  Liikkumiseen kannustava teknologia kirjastoon kaikkien saataville. LAB RDI Journal. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-rdi-journal/liikkumiseen-kannustava-teknologia-kirjastoon-kaikkien-saataville/