Korkeakouluopinnoista kiinnostuneet maahan muuttaneet – keitä he ovat

Hankkeen toiminnan kehittämiseksi on tärkeää pystyä tarkastelemaan kohderyhmän ohjaustarpeita ja kiinnostuksen kohteita. Näin edesautetaan hankepalvelujen kehittämistä ja toiminnan suunnittelua. Vuonna 2021 toimintansa aloittanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja LAB-ammattikorkeakoulun toteuttama Lahden OSKE LAB -hanke tarjoaa monipuolista tukea korkeakoulutetuille ja korkeakouluopintoihin pyrkiville maahan muuttaneille. Tuki sisältää mm. henkilökohtaisen ohjaus- ja neuvontapalvelun, joka on tavoittanut 108 henkilöä kahdessa vuodessa. Kävijöistä saatua informaatiota sekä ohjaajien havaintojen kautta kertynyttä tietoa ja kokemuksia pohditaan tässä artikkelissa. Artikkelissa tarkastellaan hankkeen tuottaman aineiston pohjalta ohjaus- ja neuvontapalvelujen asiakaskuntaa sekä sitä, millaisille ohjaus- ja neuvontapalveluille on ollut tarvetta.

Kirjoittajat: Mariia Baliasina & Iuliia Polyanovska

Hankkeen asiakkaiden profiilit

Lahden OSKE LAB -hankkeen asiakkaiden profiileista tarkistettiin seuraavat muuttujat: sukupuoli, ikä ja taustamaa. Tavoitteena oli saada parempi käsitys alueen korkeakoulutetuista tai korkeakouluopinnoista kiinnostuneista maahan muuttaneista. Kävijöiden sukupuolijakauma on kuvattu Kaaviossa 1. Kaksiportaista sukupuolijakaumaa käytetään, koska kaikki viralliset maahan muuttoon liittyvää tilastotietoa tarjoavat organisaatiot (ks. esim. Työ- ja elinkeinoministeriö 2020) käyttävät nainen-mies-luokittelua. Tässä tapauksessa tulee kuitenkin huomioida, että sukupuolta ei kysytty suoraan. Se pääteltiin asiakkaan ulkonäöstä kuten kasvoista ja vaatteista sekä perhetarinasta. On silti mahdollista, että joku asiakas identifioi itsensä muulla tavalla.

Kaavio 1. Kävijöiden sukupuolijakauma

OSKE LAB -hankkeen asiakkaiden sukupuolijakauma tukee Työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoa siitä, että ulkomailla syntyneiden naisten työttömyys on miehiä korkeampi (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020), siksi työttömät naiset muodostavat hankkeen asiakkaiden pääryhmän. Hankkeen pohjalta voi sanoa, että ulkomaataustaiset naiset eivät aina jää kotiin hoitamaan perhettä vaan ovat aktiivisia toimijoita koulutus- ja työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen (SVT 2021) mukaan sukupuolijakaumissa on huomioitava maahan muuttaneiden taustamaa.

Ohjauksen aikana asiakkaat eivät aina maininneet taustamaataan. Maahan muuttaneen lähtömaa on arvioitu ohjauskeskustelun yhteydessä ja maita luokiteltiin maantieteellisen sijainnin perusteella alueittain. Turkki liitettiin Lähi-Itä-alueelle, sillä maan kulttuuriin ja koulutukseen liittyvät periaatteet eroavat huomattavasti Euroopasta. Entinen Neuvostoliitto -ryhmä sisältää kaikki sujuvasti venäjää puhuvat, jotka eivät kuitenkaan kertoneet tulevansa Venäjältä tai Ukrainasta.

Kaavio 2. Kävijöiden taustamaa

Lahden OSKE LAB -hankkeen kävijöistä enemmistö puhuu venäjää ja ukrainaa äidinkielenä, mikä ei kuitenkaan sulje pois taustamaiden vaihtelevuutta. Eri kulttuurien kohtaaminen vaatii monikulttuurista osaamista ja vaikuttaa vuorovaikutukseen ja ohjaustilanteen onnistumiseen. Ohjaustapaamiseen valmistautuminen ja tiedon sopeuttaminen asiakkaan kulttuuriseen kokemukseen vie enemmän aikaa. Eri maiden koulutusjärjestelmät eroavat toisistaan, ohjaajan pitää olla tietoinen vähintään siitä, mitä korkeakoulukelpoisuus ja ammatillinen pätevyys tarkoittavat eri kulttuureissa ja miten ne suhteutuvat Suomen koulutusjärjestelmään ja työelämään.

Taustamaittain tarkasteltuna sukupuolijakauma ei ole tasainen. Suurimmat miesten osuudet ovat Lähi-idästä tulleilla sekä eurooppalais- ja turkkilaistaustaisilla. Aasialais-, venäläis- ja ukrainalaistaustaisilla sekä entisestä Neuvostoliitosta tulleilla on naisenemmistö. Jakauma korreloi Suomen virallisesta tilastosta löytyvän tilastotiedon (SVT 2021) kanssa.

Kaavio 3. Sukupuolijakauma taustamaan perusteella

Työ- ja elinkeinoministeriön (2020) tilastotiedon mukaan kaikista huonoimmin työllistyvät ulkomailla syntyneet yli 40-vuotiaat naiset. OSKE LAB -hankkeen asiakkaista heitä oli 12 (11,1 %). On hyvin todennäköistä, että naisten aktiivisuus laskee siinä ikäryhmässä tai yli 40-vuotiat eivät halua tai uskalla hakea korkeakouluopintoihin.

Kaavio 4. Kävijöiden ikä ja kävijämäärä

Huomioitavaa asiakkaiden ikään liittyen on, että ohjaukseen osallistuu eri-ikäisiä ihmisiä. Nuorin asiakas oli peruskoulunsa päättänyt ja lukiossa opiskeleva henkilö, jota kiinnosti opiskelupolkuun liittyvät kysymykset. Eläkkeellä olevia ei ohjaukseen osallistunut. Hanketoiminnan näkökulmasta on huomioitava, että toiminta on kohdennettava kaikkiin maahan muuttaneiden aikuisryhmiin.

On positiivista, että ohjaukseen on osallistunut iso joukko alle 30-vuotiaita nuoria aikuisia. Nuorten aikuisten kiinnostus korkeakouluopintoihin sekä korkeakouluun hakemiseen luo toivoa heidän onnistumiselleen integroitua yhteiskuntaan. Heidän polkunsa lähestyy kantasuomalaisten nuorten aikuisten polkua, mikä tarkoittaa, että maahan muuttaneiden työllistyminen helpottuu ja syrjäytyminen vähenee.

Kävijöiden koulutustaso ja kielten osaaminen

Ohjauksessa on tärkeä tietää asiakkaan koulutustaso. Korkein suoritettu tutkinto sekä englannin ja suomen osaaminen vaikuttaa koulutusmahdollisuuksiin ja sitten myös ohjausstrategiaan. Kaaviossa 5 kuvataan kaikkien OSKE LAB -hankkeen asiakkaiden korkeinta suoritettua tutkintotasoa.

Kaavio 5. Kävijöiden koulutustaso

Asiakkaiden tutkintotaso paljastaa, että enemmistö neuvontaan tulleista on potentiaalisia hakijoita korkeakouluopintoihin. Vain nuorimmalla asiakkaalla ei ollut kelpoisuutta korkeakouluopintoihin. OSKE LAB -hankkeen asiakkaiden koulutustaso ei vastaa ulkomailla syntyneiden tasoa (vrt. Työ- ja elinkeinoministeriö 2020), koska ulkomailla syntyneiden keskuudessa korkea-asteen tutkinto on vain 25,5 %:lla väestöstä. Hankkeen asiakkailla korkea-asteen tutkinto on 69 %:lla. Määrä kuvaa hankkeen kohderyhmää ja heijastaa maahan muuttaneiden tendenssiä hakeutua korkeakouluopintoihin, vaikka heillä olisi jo vähintään vastaava koulutustaso omasta maastaan. Asiakkaista kahdella oli tohtorin ja muutamilla maisterin tutkinto.

Suomen kielen osaamista kysyttiin, sillä se on ratkaiseva taito korkeakouluopintoihin hakemisessa. Korkeakouluopinnot edellyttävät vähintään B1-taitotasoa, kun opintoihin haetaan avoimen polun kautta. Virallista todistusta kielitaidosta ei kuitenkaan vaadita. Asiakkaiden ilmoittama B-taitotaso tai sujuva kielen osaaminen oli 24 henkilöllä (22,2 %). Sen lisäksi 37 asiakasta (34,3 %) kertoi olevansa kolmannessa moduulissa kotoutumiskoulutuksessa, mikä tarkoittaa, että heidän taitotasonsa lähestyy B-tasoa. Näin 56,5 %:lla osallistujista on mahdollisuus päästä opiskelemaan korkeakouluun suomenkieliselle linjalle lähiaikoina suomen kielen tasonsa perusteella. Saadut tiedot paljastavat myös neuvonnan tarpeellisuuden. Täytyy lisäksi mainita, että muutamat asiakkaat olivat kiinnostuneet englanninkielisistä koulutusohjelmista, sillä heidän suomen kielen taitonsa ei ollut riittävä suomenkielisiin koulutusohjelmiin.

Tietoa englannin kielen taidosta kerättiin samalla tavalla, kuin suomen kielen taidosta. Hyvä kielitaito mahdollistaa opiskelun englanninkielisillä linjoilla. Ihmiset, jotka asioivat englannin kielellä hakeutuvat englanninkielisille linjoille opiskelemaan. Sujuvasti englantia puhuvia oli 43 henkilöä (39,8 %). Kaksikymmentäkolme henkilöä (21,3 %) puhui englantia jonkun verran muttei osannut sanoa tarkemmin osaamisen tasostaan. Suomen ja englannin kielen taitotasot eivät korreloineet keskenään.

Palvelutarve

OSKE LAB -hankkeen henkilökohtainen ohjaus- ja neuvontapalvelu on saatavilla kaikille korkeakoulutetuille ja korkeakouluopintoista kiinnostuneille maahan muuttaneille. Silti ohjaustapaamisessa määritellään aina asiakkaan palvelutarve. Ohjauksiin on osallistunut 14 työllistymismahdollisuuksista tietoa etsivää maahan muuttanutta (13 % asiakkaiden kokonaismäärästä). Lisäksi neljää henkilöä (3,7 %) kiinnosti työllistyminen ja korkeakouluopinnot. Voimakkain kiinnostus oli korkeakouluopintoihin (55,5 % eli 60 henkilöä).

On kuitenkin tärkeää mainita asiakkaat, jotka tulevat ohjaukseen omaa polkua etsiessään. Heitä oli 30 henkilöä (27,8 %) ja he tarvitsivat lisätietoa heille sopivista jatkomahdollisuuksista Suomessa. Vaikka muutamat olivat jo kotoutumiskoulutuksessa, heillä ei ollut selkeää kuvaa etenemisestään Suomessa eikä riittävää tietoa tarjolla olevista poluista. Se, että yli neljäsosa asiakkaista kaipasi tietoa omalla polulla etenemisestä, osoittaa maahan muuttaneille suunnattujen palveluiden puutteet tai tietämättömyyden niiden olemassaolosta.

Kiinnostus korkeakoulutukseen hakeutumiseen

OSKE LAB -hankkeen ohjauksen näkökulmasta on tärkeää selvittää, minkä alojen korkeakoulutuksesta asiakkaat ovat kiinnostuneet, sillä se määrittää pääsyvaatimuksia, koulutusmahdollisuuksia ja ohjauksen sisältöä.

Kaavio 6. Kävijöitä kiinnostavat koulutusalat

Kaaviossa 6 mukaan ei ole laskettu asiakkaita, joita kiinnosti pelkkä työllistyminen. Kaaviossa on huomioitu asiakkaiden vaihtoehdot ja halukkuus eri koulutusaloille. Kolme asiakasta halusi vaan korkeakouluopintoihin. Heille merkittäviä olivat pääsyvaatimukset ja pääsykokeen haastavuus. Heidät on merkitty ei päätöstä -otsikon alle. Sosiaali- ja terveysalasta kiinnostuneiden joukkoon kuuluu hammashoidosta, lääketieteestä, sosiaalityöstä, sairaanhoidosta, fysioterapeutin ammatista tai jopa mistä tahansa alan ammatista kiinnostuneet. Muotoilu-otsikon alle laskettiin mukaan muotoilusta, taiteesta ja graafisesta suunnittelusta kiinnostuneet, koska näitä kolmea ammattialaa voi opiskella Muotoilun koulutuksessa. Kasvatustiede yhdistää opettajan pätevyyttä etsiviä ja varhaiskasvatukseen halukkaita.

Liiketaloutta kohtaan on osoitettu eniten kiinnostusta. Syitä ei selvitetty, mutta koulutuksen tarjoamisella englannin kielellä on selkeä merkitys. Muutama sosiaali- ja terveysalasta kiinnostunut haluaisi opiskella englannin kielellä. He kuitenkin päätyivät liiketalouteen, sillä he saivat tiedon, että Lahdessa ei järjestetä sairaanhoitaja- eikä sosionomikoulutusta englannin kielellä.

Johtopäätökset

Tässä artikkelissa analysoimme Lahden OSKE LAB -hankkeessa saatua tietoa henkilökohtaisesta neuvonnasta, johon osallistui 108 maahan muuttanutta. Hanketta on markkinoitu korkeakouluopintoihin liittyvänä, mutta vain hieman yli puolet asiakkaista tarvitsi ohjausta yksistään korkeakouluopinnoista. Yli neljäsosa kävijöistä etsi tietoa oman polun löytymiseen. Muiden palvelutarve oli työllistymiseen liittyvää. Saatu tieto palvelutarpeista helpottaa hankkeen kohderyhmien määrittelemistä ja vaikuttaa infotilaisuuksien järjestämiseen ja maahan muuttaneille suunnatun tukimateriaalin valmistamiseen.

OSKE LAB -hankkeen asiakkaiden sukupuoli- ja taustamaajakauma vastaavat Työ- ja elinkeinoministeriön vastaavia tilastotietoja (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022). Naiset muodostavat asiakkaiden pääryhmän. Heidän polkunsa tukemista pidetään tärkeänä, koska ulkomaataustaiset naiset työllistyvät miehiä huonommin (Työ- ja elinkeinoministeriö 2020). Yli 60 % asiakkaista pyytää ukrainan- tai venäjänkielisiä ohjauspalveluita. Asiointikielen lisäksi asiakkaita yhdistää koulutukseen hakeutumisen prosessi. He tarvitsevat käännöstä tutkinnoista tai tietoa niiden rinnastamisesta suomalaisiin tutkintoihin. Heidän koulutustasonsa eroavat huomattavasti eurooppalaisista taustamaiden koulutusjärjestelmien takia.

Taustamaiden vaihtelevuuden rinnalla ohjaustyön moninaisuuteen vaikuttaa se, että neuvontaa saaneita on melkein kaikista ikäryhmistä. Hankkeessa ei ollut lapsia eikä eläkkeellä olevia, koska hanke liittyy korkeakouluasioissa ohjaamiseen ja neuvomiseen.

Melkein kaikki OSKE LAB -hankkeen asiakkaat ovat hakukelpoisia, enemmistöllä on korkea-asteen tutkinto. Analyysi osoittaa maahan muuttaneiden tendenssin hakeutua korkeakouluopintoihin, vaikka heillä on vastaava koulutustaso omasta maastaan. Noin puolella asiakkaista on mahdollisuus päästä opiskelemaan korkeakouluun suomenkielisille linjoille ja vähintään 35 %:lla englanninkielisille linjoille arvioidun kielitasonsa perusteella.

Lähes kaksikolmasosaa OSKE LAB -hankkeen asiakkaista oli kiinnostunut liiketaloudesta tai sosiaali- ja terveysalasta. Kiinnostuksen syitä ei tutkittu, mutta ne ovat voineet olla koulutuksen saatavuus eri kielillä ja hyvät työllistymismahdollisuudet. Muutamat asiakkaat olivat valmiita vaihtamaan omaa alaa, kun taas toiset etsivät oman alan taitojen ja tietojen päivittämistä.

Lahden OSKE LAB -hankkeessa saatu tieto mahdollistaa hanketoiminnan suunnittelun ja kehityksen. LAB-ammattikorkeakoulu voi hyödyntää tietoa maahan muuttaneiden kiinnostuksesta suunnitellessaan eri alojen markkinointia tai ohjausta tuleville opiskelijoille. Alueen toimijoilta saa lisätietoa maahan muuttaneiden tarpeista heidän polkujensa rakentamiseksi.

Hankkeen voimin tarjottavan ohjauksen avulla autetaan ihmisiä löytämään omien osaamistensa ja lähtökohtiensa perusteella polkuja koulutukseen ja työllistymiseen. Ohjaustyötä pidetään tärkeänä, koska Työ- ja elinkeinoministeriön (Larja & Peltonen 2023, 40) toimenpide-ehdotuksissa ohjausten lisääminen on mainittu yhtenä toimivana keinona erityisesti osallistumis- ja osaamistason nostamiseksi. OSKE LAB -hankkeen kokemus on osoittanut, että ohjaus on kohdennettava mahdollisimman aikaiseen vaiheeseen ja sen tulee sisältää monipuolisesti tietoa työllistymis- ja koulutusvaihtoehdoista. Hanke jatkaa ohjausta ja neuvontaa korkeakoulutetuille ja korkeakouluopintoihin pyrkiville maahan muuttaneille yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2023. Lahden OSKE LAB. Hanke. Viitattu 19.07.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/oske-lab

Larja, L. & Peltonen, J. 2023. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. Työvoimatiekartat -hankkeen loppuraportti. TEM-analyyseja, 113/2023. Viitattu 09.08.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-978-0

SVT – Suomen virallinen tilasto. 2021. Maahanmuuttajat väestössä. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 19.07.2023. Saatavissa https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html#sukupuolijakauma

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2020. Kotoutumisen indikaattorit. Viitattu 19.07.2023. Saatavissa https://kototietokanta.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Kotoutumisenindikaattorit/?rxid=b35785af-21ff-43ef-9d5c-6114d0241409

Kirjoittajat

Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, on TKI-asiantuntija Lahden OSKE LAB-hankkeessa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Iuliia Polyanovska työskentelee projektisuunnittelijana Razom-Yhdessä-Together ja Lahden OSKE LAB -hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1364227 (CC0)