Hyvät neuvot rakennusalan yrityksille digitalisaation haltuunottoon

LAB-ammattikorkeakoulu ja Työtehoseura TTS järjestivät yhdessä digitalisaation haltuunottoon liittyviä koulutuksia rakennusalalla toimiville. Koulutuksien aikana nousi esiin useita asioita, joita rakennusalan yritysten on syytä ottaa huomioon lisätessään digitaalisuutta yrityksen toiminnassa.

Kirjoittajat: Topi Huhtanen & Paula Kokko

Digitaalisuuteen panostaminen

Rakennuslehti teetti selvityksen keväällä 2020 rakennusalan yritysten näkemyksistä digitaalisten ratkaisujen käytöstä ja mielikuvista rakennusalan digikehitykseen liittyen. Selvityksen mukaan 80 prosenttia osallistuneista rakennusalan yrityksistä oli panostanut digitaalisiin ratkaisuihin ja jopa 99 prosenttia arvioi digipanostusten kasvavan tai vähintään pysyvän ennallaan tulevaisuudessa. (Rakennuslehti 2020.) Selvityksestä ei kuitenkaan selviä, miten hyvin yritykset olivat saaneet jalkautettua digitaalisuuden henkilöstöilleen ja kuinka monella henkilöstöstä tietotekniikka ja ohjelmat olivat jo hallussa.

Digitaalisten ratkaisujen ja datan hyödyntäminen on korostunut yritysten toiminnassa parin vuoden sisällä. Riikka Salminen toteaakin Rakennuslehden (nro 22, 2023) näkökulmassa, että datankeruu ja tekoäly vaativat systemaattista työtä ja sitoutumista datalähtöiseen ajatteluun koko organisaatiossa, mikäli yritys haluaa tehostaa omaa toimintaansa sekä toisaalta saada kilpailuetua tarjouskilpailuissa. (Salminen 2023.)

On eri asia panostaa digitaalisiin ratkaisuihin kuin suunnitella haltuunotto, kouluttaa eri taidot omaavat työntekijät uusiin digitaalisiin toimintatapoihin ja ottaa varsinaisesti digitaalisuus haltuun kaikessa toiminnassa. Niin ohjelmien kuin järjestelmien käyttöönotto ja niiden hyödyntäminen aktiivisesti työtekijöiden keskuudessa on näistä haastavin vaihe. Digitaalisuuden käyttöönotossa pitää hyvissä ajoin etukäteen tehdä erittäin hyvät alkuvalmistelut sekä saada henkilöstö ymmärtämään, miksi digitaalisuuden, tietotekniikan ja uusien ohjelmistojen haltuunotto on tarpeellista myös henkilöstön kannalta. Myös digitaalisuuden haltuunotto ja koulutus pitää suunnitella erittäin huolella. Epärealistisin suunnitelma on, että johto päättää siirtyä digitaalisesti uudelle tasolle ja vie pakotetusti uudet toiminnot ja ohjelmat henkilöstön käyttöön.

Jotta digitaalisuus hyödyttäisi konkreettisesti niin yritystä kuin henkilöstöä, on tietoa tuotettava tarkasti, reaaliajassa ja luotettavasti sekä varmistettava tiedon saatavuus. Jotta tieto olisi kaikkien saatavilla, tulisi siirtyä integroituihin ratkaisuihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että olisi olemassa yksi yhteinen järjestelmä, mikä kokoaa ja yhdistää tiedot, prosessit ja tekijät samaan paikkaan. ”Keskitetyn hallinnan ja yhteisten työkalujen käyttö karsii ohjelmistoversioiden viidakkoa ja siten myös virheiden riskiä. Samalla integraatio varmistaa yhteyden työmaan, toimiston ja niiden tarvitseman tiedon välillä.” (Nikunen 2022.)

DigiMestari-koulutuksista saadut kokemukset

Kokemuksina kevään 2023 DigiMestari-koulutuksista nousi esiin, että koulutuksiin osallistui monen tasoisia tietoteknisiä taitoja omaavia henkilöitä, kuten on aina missä tahansa koulutustilaisuudessa. Tietokoneen ja ohjelmien käyttö oli joillekin helppoa ja luontaista, kun taas joillekin haasteellista. Monet ohjelmista toimivat lähes samalla tavalla kuin pelit, joista kokemusta omaavilla saattoi ohjelmien haltuunotto olla huomattavasti helpompaa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jos on vähänkään kokemusta digitaalisista laitteista, se helpottaa digitaalisten ratkaisujen haltuunotossa.

Joillakin saattaa olla jopa pelkoja tietotekniikkaa kohtaan ja heitä pitää opastaa ja ohjeistaa kädestä pitäen. Opetettaessa, etenkin etänä, on huomioitava, että jokainen hiiren napautus tai vastaava tulee tehdä harkitun hitaasti ja samalla asiasta rauhallisesti kertoen, jotta osallistujat pysyvät mukana. Oman näytön ja samalla opettajan ohjeistuksen ja näytön seuraaminen ei ole helppoa, etenkin, jos on aivan uudesta asiasta kyse. Mikäli opiskelija ei ehdi pysyä tahdissa mukana, takaisin rytmiin pääseminen voi olla hankalaa. Etenkin jos opiskelija ei uskalla heti ilmaista pudonneensa kärryiltä. Tässäkin etänä olevilla opiskelijoilla kynnys ilmaista asia tai kysyä, on korkeampi kuin lähiopetuksessa olevilla. Toisaalta hitaasti mukana tulevat opiskelijat saattavat hidastaa koko ryhmän opetusta, ja osa nopeimmista opiskelijoista tuskastuu odotteluun. Tästä syystä olisi suotavaa, että opettajalla olisi joku apuna ohjeistamassa hitaammin oppivia. Tällöin opetus pysyy kasassa ja myös hitaammin oppivat pysyvät perässä.

Ohjelmien ja sovellusten tuomat haasteet

Koulutuksessa huomattiin myös, että ohjelman lataaminen ja ensimmäinen käynnistyskerta vievät huomattavasti enemmän aikaa kuin ohjelman käynnistäminen toista kertaa. Tästä syystä ennen koulutuksen alkamista ohjelma tulisi olla ladattuna koneelle etukäteen ja ohjelman toimivuus tulisi testata etukäteen, ei siis vasta koulutuksen alkaessa. Mikäli opiskelijan tulisi ladata ohjelma itsenäisesti omalle koneelleen, saattavat tietokoneen turva-asetukset tai muut vastaavat hidastaa tai jopa estää ohjelman asentamisen tai käynnistämisen. Tästäkin syystä ohjelmat tulisi asentaa koneelle etukäteen ja testata niiden käynnistyminen ennen varsinaista koulutustilaisuutta. Lisäksi opiskelijalle tulisi tarjota apua ja tukea mahdollisissa ongelmatilanteissa tai ainakin tieto, mistä apua on saatavilla, jottei tarvitse epätoivoisesti yksin selvitä haasteesta.

Huomioitavaa on myös, että ohjelmat ja sovellukset toimivat eri alustoilla eli tietokoneella, internetissä, älypuhelimessa jne. eri tavalla. Olisi suotavaa, että koulutukseen osallistujat ymmärtäisivät eri alustojen toimintatavat ja ohjelmien erilaiset näkyvyydet eri toimijoille. Myös yritys on saattanut asettaa käyttäjille eri tasoisia käyttöoikeuksia, jotka vaikuttavat näkyvyyteen ja toiminnallisuuteen. Suositeltavaa olisi, että pohjana olisi esimerkiksi yksi yksinkertainen versio, johon näppäimiä painamalla voi laajentaa käyttöoikeuksia ja toimintoja.
Ohjelmien käytön oppiminen on haastavaa, jos ei ole ohjelmia tai tietokonetta käyttänyt aiemmin. Myös jo sanastoa voi olla vaikea ymmärtää, mikäli aihe on aivan uusi, esimerkiksi ei ole tehnyt aikatauluja aiemmin tai tiedä, mikä tietomalli on ja niin edelleen. Tietomallien osalta asiaa helpottaa visuaalisuus, mutta silti sanastoa ja ohjelman logiikkaa pitää ymmärtää. Myös opettaminen henkilöille, joilla ei ole kokemusta tai tietoa asiasta, vaatii opettajalta enemmän ja mahdollisesti opettaja joutuu miettimään erilaisia opetustapoja.

Ohjelmien käyttö saattaa myös tuottaa haasteita, sillä ohjelmissakin on vielä kehitettävää. Ohjelmissa esiintyvät lapsukset pitäisi saada vähenemään tai jopa kokonaan poistettua, jotta ohjelmaa olisi helpompi käyttää. Ohjelman tulisi toimia loogisesti niin, että riippuvuussuhteet olisivat yksinkertaisia ja helposti hahmotettavissa. Mitä enemmän ohjelmalla voi tehdä, sitä haastavampaa oppiminen on. Ohjelmassa saattaa olla liikaa valikkoja, jolloin niitä ei välttämättä löydä tai muista missä jokin on. Myös nimikkeistö olisi syytä olla kaikilla ohjelmilla yhtenäinen.

Digitaalisuuteen panostettaessa rakennusalan yrityksen kannattaa ottaa käyttöön yksi hyvä alusta esimerkiksi projektipankki, minkä käyttöön henkilöstö opastetaan ja minne kannustetaan viemään tiedostoja. Yrityksen kannattaa luoda selkeä kansiorakenne, jota pakotetaan käyttämään ja joka opetetaan niin kauan, että se tulee tutuksi kaikille. Lähtökohtaisesti ihmisillä ja yrityksillä on erilaiset logiikat kansiorakenteiden suhteen, joten yrityksellä kannattaa olla selkeä ohjeistus yrityksen kansiorakenteesta ja sinne vietävistä dokumenteista sekä tavasta toimia alustalla.

Ohjelmien osalta huomattiin, että älypuhelimen sovellusten käyttö opittiin nopeammin kuin vastaavan ohjelman käyttö tietokoneella. Tämä johtunee siitä, että älypuhelimien sovellukset ovat yleensä yksinkertaisia ja siellä on vain useimmin tarvittavat toiminnot. Lisäksi rakennustyömaalla tulisi satsata isompiin laitteisiin kuten tablettiin nettiyhteydellä. Älypuhelimen pienellä näytöllä toimiminen on haastavaa, jos käyttäjällä on isot sormet ja/tai mahdollisesti lapaset tai hanskat kädessä.

Opettaminen etänä yksin on mahdotonta. Tueksi tarvitaan vähintään joku toinen vastaamaan kysymyksiin ja mahdollisesti avustamaan haasteellisissa tilanteissa. Avustettaessa opiskelijaa etänä helpointa olisi, että osallistuja jakaisi näytön ja ohjaaja voisi etänä ohjata opiskelijaa. Tämäkään ei aina toimi ja lisäksi on otettava huomioon yksityisyyden suoja.

Pohdinta

DigiMestari-projektin koulutuksista nousi esiin monia huomioon otettavia ja kehitettäviä asioita, joihin yrityksien on kiinnitettävä huomiota digitaalisuuden haltuunotossa, ja joihin kouluttajien on panostettava tulevissa jatkokoulutuksissa. Onneksi DigiMestari-projektin koulutukseen osallistujat olivat aktiivisia jakamaan ja levittämään kokemuksiaan ja tietojaan koulutustilanteessa, jotta kokemukset saatiin kerättyä. Moni rakennustyömaalla toimiva osallistuja oli mukana, koska toivoi saavansa tehokkuutta ja helpotusta omaan työhönsä digitaalisuuden myötä. Koulutukseen osallistuneille kannattaisikin tehdä jatkotutkimus siitä, saivatko he helpotusta työhönsä ja missä määrin.

Mikäli yritykset haluavat panostaa digitaalisuuteen tulevaisuutta ajatellen, tulee heidän ensinnäkin ottaa huomioon tässä artikkelissa aiemmin mainitut koulutuskokemuksista nousseet tekijät, mutta lisäksi heidän on panostettava myös tiedon laatuun ja standardisoimiseen (Forns-Samso 2023). Francisco Forns-Samson mukaan mitä enemmän pystytään tietoa hyödyntämään, sitä merkityksellisemmäksi tieto tulee. Jotta vuonna 2025 voimaan tulevan rakennuslain myötä elinkaariajattelu ja ilmastovaikutukset tulevat tulevaisuudessa huomioiduksi, tulee tiedon olla laadukasta ja paremmin koneluettavaa. (Forns-Samso 2023.) Tämä tarkoittaa sitä, että kouluttaminen ja kouluttautuminen digitaalisiin toimintatapoihin ja käytänteisiin sekä ohjelmiin ja sovelluksiin jatkuu edelleen tehostetusti useamman vuoden ajan rakennusalalla.

Digitaitojen haltuunoton koulutukset olivat osa Rakennustyömaiden työnjohdon digitaitojen vahvistaminen (DigiMestari) -projektia, joka oli TTS Työtehoseuran ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteinen projekti ja joka toteutettiin 3.1.2022 – 31.8.2023 REACT-EU:n ESR-rahoituksella osana unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia. Projektissa kartoitettiin rakennusalan työnjohdon digitaalisten menetelmien osaamistarpeita ja osaamisen nykytasoa sekä suunniteltiin ja järjestettiin tarvittavia koulutuksia paikkaamaan osaamisvajetta.

Lähteet

Forns-Samso, F. 2023. Tutkimus: Laadukkaan tiedon puute kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaation esteenä. Granlund. Viitattu 7.8.2023. Saatavissa https://www.granlund.fi/uutinen/tutkimus-laadukkaan-tiedon-puute-alan-digitalisaation-este/?utm_source=hs_email&utm_medium=email&utm_content=72316697&_hsenc=p2ANqtz-9UNoZsjoJ1itR3vaqP11YeRerhGgtx_YN66gD4rDMHXhKS-RNtx8s_qFmWSfHbabLZCDLBjoi81mF3iRy1cN_vsgzCmA.

Nikunen, V. 2022. Nemetschek listasi rakennusalan trendit vuodelle 2022. Nordic BIM Group. Viitattu 8.8.2023. Saatavissa https://www.nordicbim.com/fi/uutiset/nemetschek-listasi-rakennusalan-trendit-vuodelle-2022-lue-suomeksi.

Rakennuslehti. 2020. RT selvitti: Rakennusalan kasvajat ovat ottaneet digitalisaation tosissaan. Viitattu 6.8.2023. Saatavissa https://www.rakennuslehti.fi/2020/06/rt-selvitti-rakennusalan-kasvajat-ovat-ottaneet-digitalisaation-tosissaan/.

Salminen, R. 2023. Tekoäly on ratkaisu rakennusalan tuottavuuden paranemiseen. Rakennuslehti. Nro 22, 2.

Kirjoittajat

Topi Huhtanen toimii projektisuunnittelijana teknologiayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa sekä on toiminut DigiMestari-projektissa tietomalliasiantuntijana.

Paula Kokko toimii rakennustekniikan lehtorina teknologiayksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa sekä on toiminut myös DigiMestari-projektissa asiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/122 (CC0)

Julkaistu: 12.9.2023