Yhteistyö on sitä, että haluaa toisenkin onnistuvan

Tässä artikkelissa keskitytään vuorovaikutuksen kehittämiseen siinä tarkoituksessa, että se tuottaisi lisää avoimuutta, rohkeutta ja halua vaikuttaa asioihin sekä kykyä myönteisesti vaikuttua toisista ihmisistä. Eli temppu ja miten se tehdään.

Kirjoittaja: Elina Ruokoski

LAB-ammattikorkeakoulun Tiimeistä toimeen -hankkeessa (LAB 2022) on kehitetty etäkohtaamisosaamista erilaisin matalan kynnyksen kokeiluin. Toukokuussa 2023 päättyneen hankkeen tiimellyksessä nousi esille muutamia perusasioita, joiden rooli yhteisessä tekemisessä on korostunut entisestään. Etäajan saadessa edelleen koko ajan uusia piirteitä haastaa se ihmisten vuorovaikutustaitoja. Myös yhteisöllisyys, avoimuus, rohkeus ja luottamus ovat koetuksella.

Kuva 1. Improvisaation periaatteet (Kuva: Elina Ruokoski)

Avoimuus ja rohkeus eivät ilmaannu paikalle käskemällä, kysymällä, toivomalla eikä organisaation arvoihin kirjaamalla. Ne ilmaantuvat paikalle yksilöllisen psykososiaalisen turvallisuuden tunteen ollessa kyllin vankka. Ilman sitä ei keskinäistä luottamusta tarvitse odotella syntyväksi. Siitäkin on vielä muutama askel pelottomaan ja lisäarvoa tuottavaan vuorovaikutukseen, jossa luotetaan kaveriin ja kaverin tukeen silloinkin, kun liikutaan heikoilla jäillä. On olemassa keino harjaannuttaa edellä mainittuja hyveitä.

Improvisaation metataidot työelämässä

Soveltava improvisaatio tarkoittaa teatteri-improvisaation maailmasta löytyvien harjoitteiden soveltamista muuhun kuin esiintymistarkoitukseen. Vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinteen mukaan toiminnallisten improvisaatioharjoitusten avulla on mahdollista parantaa yhteistyön sujuvuutta ja helpottaa ihmisten välistä viestintää. Improvisaation työkaluja voi hyödyntää teatterin ja muun luovan työn lisäksi esimerkiksi yrityskulttuurin parantamiseen, esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä terapiatyöhön. (Routarinne 2005, 8–9.)

Improvisaation periaatteisiin kuuluu saada toinen näyttämään hyvältä, vastaanottaa toisen ’tarjoukset’ (viesti, sanoma, ele) torjumatta, kuunnella aktiivisesti ja osoittaa havaintonsa pienillä vahvistavilla eleillä. Pyrkimys on siis nähdä toisen agenda myönteisesti ja osoittaa se. Tavoite on ylipäänsä huomata enemmän ja reagoida huomaamiinsa seikkoihin.

’Kamerat päällä’ -ohje etätapaamisissa pitää sisällään paljon arvokkaita taka-ajatuksia, jotka ovat hukkuneet milloin mihinkin sepitteeseen. Haapakoski ym. (2022) mukaan katsekontaktin, vaikkakin vain ruudun kautta tapahtuvan, puuttuessa empatian ja luottamuksen syntyminen vaikeutuu. Samoin tunnetaidot korostuvat verkon yli tapahtuvassa vuorovaikutuksessa (Haapakoski ym. 2020). Itseilmaisu, etenkin ilmeet ja äänensävyt haalistuvat ruudulla. Toisen tunnetilan huomioiminen näyttelee tärkeää roolia yhteisymmärryksen ja eteenpäin menon tarkoituksessa. Tästä syystä mm. elokuvissa tunteiden näyttämisen tehokeinona on usein lähikuva. Teatteritaiteen maisteri Simo Routarinne on tehnyt pioneerityötä tuodessaan näyttämöiltä improvisaation metataitoja työelämäkontekstiin. Hän on noin 30 vuoden ajan valmentanut asiantuntijayhteisöjä laadukkaampaan vuorovaikutukseen soveltavan improvisaation avulla. Systeemisestä näkökulmasta jokainen vuorovaikutuksen osa, ele ja taho on merkityksellinen (FinnRadio FM 2021). Improvisaatio-harjoitusten myötä voidaan tunnistaa ja harjoittaa monia kriittisiä hyvän vuorovaikutuksen elementtejä. Samalla ne kehittävät avoimuutta ja rakentavat keskinäistä luottamusta, usein naurun saattelemana sekä vakavastiotettavuudesta irtipäästäen.

Reagoimattomuus on reaktio

Standfordin yliopiston opettaja Dan Klein kertoo ABC Newsin haastattelussa, että improvisaatio on hänen mielestään loistava tapa harjoitella työpaikoilla tarvittavia taitoja. Työntekijän olisi hyvä osata olla läsnä, kuunnella muita, saada työkaverinsa näyttämään hyvältä ja rakentaa toisten ideoiden päälle niiden tyrmäämisen sijaan. (Ahvenjärvi 2021.) Kaikkeen työyhteisön vuorovaikutukseen ja tunnelmaan kaivataan enemmän kepeyttä, iloa ja vapautuneisuutta. Naamat peruslukemilla esiintyminen, huolimatta vallitsevasta tunnelatauksesta tai asian laadusta, etäännyttää sekä asiasta että kanssakuulijoista, lamaannuttaa ilmaisua itselläkin. Kukaan ei tunnu näyttävän vaikuttumisen merkkejä. Jää epäselväksi, onko viesti ylipäänsä päässyt perille. Puhumattakaan, että siihen reagoitaisiin hyväksyen, läsnäoloa ja yhteisyyttä rakentaen.

Heittäytymistä eli vapautuneempaa kokeilukulttuuria

Puheenparret asiantuntijayhteisössä ovat usein jäykähköjä. Samaan aikaan muutostahti ja resilienssin vaade kasvavat. Inhimillisyys kaikkoaa työotteesta ja keskinäisestä kanssakäymisestä. Meneillään oleva työelämän kehitysvaihe suorastaan huutaa rohkeaa heittäytymistä tilanteisiin ja toisiamme tukevan läsnäolon kokemista. Kaikki keinot voida paremmin, kokea kuplivaa työiloa ja olla tuottelias kannattaa kokeilla. Miksi ei kokeiltaisi myös improvisaatioharjoitteita? Työyhteisön kaikille vuorovaikutusfoorumeille olisi syytä saada enemmän vapautuneisuutta. Se, että koetaan yhdessä jotain oman uskalluksen rajamailla väijyvää, rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä. On myös tärkeää oppia erottamaan toisistaan havainnot ja tulkinnat niistä. Kaikkiin edellisiin on olemassa lukuisia hauskoja harjoituksia, joihin allekirjoittanut osallistui viikon kestävällä kesäkuisella intensiivikurssilla. Tuliaisina kurssilta oli mm. oivallukset statusilmaisun skaalojen ääripäiden vaikuttavuudesta ja ei-tietämisen tilassa viihtyminen. Improvisaation koetaan lisänneen esimerkiksi itsevarmuutta, epävarmuuden sietokykyä, luovuutta ja heittäytymiskykyä (Ahvenjärvi 2021).

Lähteet

Ahvenjärvi, R. 2021. Soveltava improvisaatio työhyvinvoinnin tukena: toiminnallisia menetelmiä verkkovalmennukseen. AMK-opinnäytetyö, yhteisöpedagogiikka. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.6.2023 Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105036659

FinnRadio FM. 2021. Haastattelussa vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne. Viitattu 3.6.2023. Saatavissa https://www.youtube.com/watch?v=aqpvFNHOkMc

Haapakoski, K., Niemelä, A, & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä. Helsinki: Alma Talent.

LAB. 2022. Tiimeistä toimeen – osaamista ja osallisuutta korkeakoulutettujen etäkohtaamisiin. Viitattu 2.6.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/tiimeista-toimeen

Routarinne, S. 2005. Improvisoi! Sanoma Pro Oy.

Kirjoittaja

Elina Ruokoski on improvisaatioon perehtynyt ja sitä harrastava Tiimeistä toimeen -hankkeen projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa, Liiketoiminta-yksikössä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1457019 (CC0)

Julkaistu 19.6.2023