Yhteiskunnallista vaikuttavuutta etsimässä ja todentamassa

Artikkelissa pohditaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentamista valtionrahoitusten näkökulmasta. Valtio myöntää rahapelitoiminnan tuotoista yli miljardi euroa vuodessa monenlaiseen harrastamiseen, liikuntaan, erityisryhmien tukemiseen ja muun kansalaistoiminnan järjestämiseen. Mitä rahalla saadaan aikaiseksi ja mitä tapahtuu, jos uhkakuvat rahapelitoiminnan tuottojen vähentymisestä käyvät toteen?

Kirjoittajat: Viivi Pekkonen ja Sariseelia Sore

Rahapelitoiminnan tuotot ja yhteys vaikuttavuuteen

Veikkaus on suomalainen rahapeliyhtiö. Pelien tuotoilla tarjotaan suomalaisille useita eri mahdollisuuksia harrastaa ja liikkua sekä mahdollistetaan osallistuminen esimerkiksi kansalaistoimintaan. Lisäksi rahapelitoiminnan tuotoilla tuetaan erityisryhmiä ja tieteen tekemistä sekä autetaan arjen kriisitilanteissa. Avustuskohteita on tuhansia ja avustuksia kohdennetaan valtakunnallisesti ympäri Suomea. Avustuksia jaetaan yli miljardi euroa vuodessa maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimesta. Kuviossa 1 on esitetty rahapelitoiminnan tuottojen jakautuminen eri toimialoille. (Veikkaus 2020.)

Kuvio 1. Veikkauksen jakamat rahapelitoiminnan tuotot vuonna 2019 (mukailtu Veikkaus 2020)

Mediassa on esitetty uhkakuvia rahapelitoiminnan tuottojen merkittävästä vähentymisestä. Mikäli tuotot romahtavat olennaisesti, vaikuttavan toiminnan todentamisen tärkeys korostuu. Tulevaisuudessa tulisi siis rahoittaa vain sellaista toimintaa, millä on erityisen paljon yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta. Tämän seurauksena olisi, että rahoitukset eivät välttämättä olisi enää vakiintuneiden toimijoiden saavutettu etuus. Rahapelitoiminnan tuotot tultaisiin jakamaan niiden kesken, jotka kykenevät erityisen vaikuttavaan yhteiskunnalliseen toimintaan, ja jotka kykenevät todentamaan sen. Näin ollen toiminnan järjestäjille muodostuu paineita pystyä todentamaan oman toimintansa vaikuttavuus.

Mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan todentaa?

Pekkosen (2020) mukaan vaikuttavuudelle ei ole olemassa vain yhtä oikeaa määritelmää. Meklinin (2001, 107) mukaan vaikuttavuudesta kertoo se, miten hyvin toiminnassa saavutetaan tavoitteet. Lisäksi vaikuttavuutta on erilaisista palveluista muodostuvat pienemmät vaikutukset. Hyttisen ja Koistisen (2006, 20) mukaan vaikuttavuutta on myös asian tilan muutokset, ihmisten tarpeiden tyydyttäminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Paasio (2006, 103) puolestaan kuvaa vaikuttavuuden pyrkimyksinä saada ihmisen hyvinvointiin positiivisia muutoksia.

Vaikuttavuutta voidaan todentaa vaikuttavuusarvioinnin avulla. Vaikuttavuusarvioinnissa olennaisinta on syy-seuraussuhteen määrittely. Arvioinnin keskeinen kysymys on se, miten ja minkä verran tarkastelun kohteena oleva toiminta on tuottanut vaikutuksia ja vaikuttavuutta. (Vataja 2018.) Vaikuttavuuden arviointiin on monia erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Yksi tapa on käyttää arviointiin vaikuttavuusketjumallia. Malleja on useita erilaisia. Niistä kaikista löytyy kuitenkin toiminnan kuvaamiseen ja todentamiseen liittyviä yhteisiä piirteitä. Hyvä esimerkki vaikuttavuusketjukuvauksesta on SOS-Lapsikylän vaikuttavuusketju (kuvio 2). SOS-Lapsikylällä on vaikuttavuuslupaus, jonka mukaan järjestö tarjoaa lapsille ja nuorille elämässä pärjäämisen eväät. Vaikuttavuuslupaus on jaettu pitkän aikajänteen vaikuttavuustavoiteisiin, joiden saavuttamiseksi vaadittavat panokset, teot ja vaikutukset on kuvattu vaikuttavuusketjussa. (Heliskoski ym. 2018, 57.)

Kuvio 2. SOS-Lapsikylän vaikuttavuusketju (mukailtu Heliskoski ym. 2018, 57)

Jotta vaikuttavuustavoitteeseen pääsemistä voidaan arvioida, on toiminnan tavoitteille pitänyt ensin määritellä mittarit. Hyttisen ja Konttisen (2006, 27-28) mukaan mittareiden valinnassa olennaista on se, mikä parhaiten kuvaa toiminnan vaikutuksia. Mittareiden tulee olla sekä laadullisia että määrällisiä. Lisäksi on hyvä käyttää vakiintuneita mittareita. Mikäli mittarit osoittavat muutoksen tapahtuneen, voidaan puhua vaikuttavuudesta ja vaikuttavuustavoitteen onnistumisesta.

Miten vaikuttavuus tulisi ottaa huomioon rahapelitoiminnan tuottoja jaettaessa?

Rahoitettaessa kansalaistoimintaa, rahoituksen saajalla on oma autonomia ja oikeus määritellä millaista toimintaa se järjestää. Rahoittaja ei pysty vaikuttamaan toiminnan laatuun, mutta voi käyttää harkintaa avustusta myönnettäessä. Harkintaa käytetään erityisesti arvioitaessa, onko rahoituksen myöntämisellä edellytyksiä yhteiskunnallisesti tärkeän asian parantamiseksi. Pekkonen (2020) selvitti YAMK-opinnäytetyössään sitä, miten vaikuttavuutta voidaan mitata ja arvioida nuorisokeskusten yleisavustamisessa. Kehittämistyön tulokset osoittivat, että yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa, eikä esimerkiksi syrjäytymisen vähenemiseen tai poistumiseen kokonaan pysty vain yksi toimija. Tulokset osoittivat myös sen, ettei lyhyen ajan vaikutukset osoita suoraan vaikuttavuutta, mutta ne auttavat saavuttamaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on asiantila, johon haetaan parannusta. Vaikutus taas on tietyn toimenpiteen aiheuttama muutos esimerkiksi ihmisen käyttäytymisessä. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta muodostuu usean toimijan onnistuneista toimenpiteistä ja panostuksista. (Heliskoski ym. 2018, 6). Rahoittaja pystyy arvioimaan toiminnan lyhyen ajan vaikutuksia rahoituksia myönnettäessä. Tällöin hakijoiden toteutuneen ja suunnitellun toiminnan seurannan ja arvioinnin tärkeys korostuu. Rahoitusta olisi syytä myöntää niille toimijoille, joiden toiminta osoittaa useita positiivisia vaikutuksia laaja-alaisesti sille kohderyhmälle, jota halutaan tavoittaa.

Miten digitalisaatiota tullaan hyödyntämään vaikuttavuuden osoittamisessa?

Digitalisaation hyödyntämistä vaikuttavuuden arvioinnissa, mittaamisessa ja osoittamisessa on aloitettu suunnitella valtiovarainministeriössä. Ensimmäisiä askeleita digitalisaation suuntaan on otettu Valtion digitalisointi -hankkeen avulla. Hankkeessa edistetään toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi tiedon laaja-alaista hyödyntämistä ja päätöksenteossa tullaan hyödyntämään digitaaliteknologian tuomia mahdollisuuksia. Hankkeessa on tarkoitus luoda yhteinen asiakaslähtöinen ja innovatiivinen palvelumalli ja järjestelmä sekä yhtenäistää valtionavustusprosessien menettelytapoja. Hankkeessa kansalaistoiminnan järjestäjätahojen toiminnan vaikuttavuuden todentamiseksi esitetään vaikuttavuuden osoittamisessa tarvittua tiedon laaja-alaista hyödyntämistä. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2023. (Valtiovarainministeriö 2020.)

Jotta rahoituksen saajien toimintaa on mahdollista arvioida ja vertailla, tulee rahoituksen saajien toimittamien tietojen olla sekä laadullisen että määrällisen tiedon osalta yhteismitallista ja luotettavaa. Tämä pitää myös olla lähtökohtana hankkeessa luotavan digitaalisen järjestelmän luomisessa. Digitaalisen ratkaisun tavoitteena on lisätä avustustoimintaan avoimuutta ja vuorovaikutuksellisuutta. Valtion digitalisointi -hankkeen hankepäällikkö kertoo, että valtionhallinnon tavoitteena on saada kaikille avoin tutkiavustuksia.fi-sivusto, josta saadaan tieto valtionavustusten kohdentumisesta ja mitä rahoilla saatiin aikaan (Lybeck 2020). Järjestelmän luomisprosessissa on tärkeää ottaa huomioon sekä avustuksen saajat että rahoittajat. Näin saadaan molempia tahoja hyvin palveleva järjestelmä, jolla voidaan ratkaista vaikuttavuuden osoittaminen läpinäkyvästi.

Lähteet

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit, Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130 [viitattu 20.6.2019]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2018/03/27105443/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf

Hyttinen, K. & Konttinen, J. 2006. Vaikuttavaa tutkimusta. Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. VTT Tiedotteita 2333 [viitattu 20.6.2019]. Saatavissa: https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2006/T2333.pdf

Lybeck, T. 2020. Miten tehdä näkymätön näkyväksi? [viitattu 12.3.2020]. Saatavissa: https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/miten-tehda-nakymaton-nakyvaks-1

Meklin, P. 2001. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi kuntataloudessa. Julkaisussa: Myllymäki A, Vakkuri J, toim. Tulos, normi, tilivelvollisuus. Tampere: Tampere University Press.

Paasio, P. 2006. Yleinen ja erityinen viitekehys arvioinnista. Tampere: Hallinnon tutkimuksen seura. Arvioinnin teemanumero.

Pekkonen, V. 2020. Vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää arviointia valtionavustuksien myöntöprosessiin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala, digitaaliset ratkaisut. [viitattu 26.2.2020]. Lahti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202004235678

Vataja, K. 2018. Monimutkainen, systeeminen vaikuttavuus [viitattu 26.2.2020]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/blogit/monimutkainen-systeeminen-vaikuttavuus/

Veikkaus 2020. Mihin Veikkauksen pelien tuotot käytetään [viitattu 26.2.2020]. Saatavissa: https://www.veikkaus.fi/fi/yritys?#!/avustukset/avustuskohteet

Valtiovarainministeriö 2020. Valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke [viitattu 26.2.2020]. Saatavissa: https://vm.fi/hankesivu?tunnus=VM212:00/2018

Kirjoittajat

Viivi Pekkonen, Ylempi AMK-opiskelija (Digitaaliset ratkaisut) ja toimii opetus- ja kulttuuriministeriössä arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteerinä.

Sariseelia Sore työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja koordinaattorina Digitaaliset ratkaisut YAMK-koulutuksessa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1436335 (CC0)

Julkaistu 30.4.2020