Pelastustoimi varmistaa toimintaympäristömme turvallisuutta tehokkaalla onnettomuuksien riskien tunnistamisella, ennaltaehkäisyllä sekä toiminnalla onnettomuustilanteissa. Tähän kuuluvat myös työskentelytapojen, prosessien sekä uusien työkalujen tunnistaminen ja kehittäminen. Tässä artikkelissa tarkastellaan mahdollisuuksia, joita erilaiset virtuaaliset ympäristöt tarjoavat pelastuslaitosten henkilöstön työlle. Huomiot on koottu pelastuslaitosten henkilöstön esittämien kehitysajatusten sekä hankkeen työpajatyöskentelyn tulosten pohjalta.

Kirjoittajat: Heidi Huuskonen & Jarno Rautiainen

LAB-ammattikorkeakoulu sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset käynnistivät vuonna 2021 turvallisuusteemaisen Cross-border safety, accident prevention and management, CB-SAFE-hankkeen, jota rahoittaa Euroopan Unioni. Hankkeessa rakennettiin pelastusalan ammatti- ja opetuskäyttöön virtuaalinen koulutusalusta (VR-harjoitteluympäristö pelastustoimen operatiiviseen johtamiseen, VR-Hypo), jolla simuloidaan riski- ja onnettomuustilanteita Saimaan kanavassa ja sen lähiympäristössä. (CB-SAFE-hanke 2022)

Alusta mahdollistaa hätätilanteisiin liittyvän tilannekuvan tuottamisen ja päätöksenteon harjoittelun virtuaalitodellisuudessa, todellista rakennettua ympäristöä peilaavassa virtuaaliympäristössä. Alustan simulaatiot pohjautuvat pelastuslaitosten henkilöstön tuottamiin onnettomuuskäsikirjoituksiin. Hankkeessa tarkasteltiin myös eri tietoalustaratkaisujen avulla alustan digitaalisten raaka-aineiden hyödynnettävyyttä riskienhallinnan tehtäviin. Tavoitteena oli modernisoida pelastusalan suorituskyvyn hallintaa ja pilotoida virtuaalisen harjoitusympäristön toimivuutta.

Virtuaalisten ympäristöjen mahdollisuudet koulutuksessa

Koulutuksen ja osaamisen ylläpitämisen kontekstissa virtuaaliset ympäristöt tarjoavat pelastusviranomaiselle mahdollisuuden harjoitella vaativia riskienhallinta- ja pelastustehtäviä, joiden harjoittelu muuten käytännössä on haastavaa.

Vaativiin tilanteisiin liittyy kyky

  1. muodostaa tehokkaasti ja laaja-alaisesti tilannekuvaa tilanteeseen vaikuttaneista ja johtaneista syistä ja näiden riippuvuussuhteista,
  2. varmistaa tilanteen edellyttämä resursointi (henkilöt ja ajoneuvot, kalusto esim. tilannekuvatuottamiseen, yhteydenpitovälineet yms.) ja varmistaa resurssin tehokas johtaminen,
  3. kyky arvioida tehtyjen päätösten ja toimenpiteiden vaikutusta laaja-alaisessa kokonaisuudessa,
  4. varmistaa ja johtaa tilanteen aikaista yhteistyötä siihen mahdollisesti liittyvien muiden turvallisuustoimijoiden, sote-toimijoiden tai muiden yhteistyötahojen (yritykset, yhteisöt jne.) kanssa,
  5. varmistua siitä, että asiakas on huomioitu ja hänet on kohdattu kokonaisvaltaisesti tehtävän aikana.

Edellä olevan listan mukaisesti vaativassa riskienhallinta- ja onnettomuustilanteessa on kyettävä johtamaan tehokkaasti samanaikaisesti monia eri asiantuntemusta vaativia osa-alueita. Virtuaalinen harjoitusympäristö tarjoaa tämän moniulotteisen kokonaisuuden harjoitteluun mahdollisuuden, jossa vaikeustasoa voidaan säätää käyttäjän osaamisprofiilin mukaisesti.

Samalla harjoittelu on kuitenkin turvallista, eivätkä esimerkiksi virheet päätöstenteossa johda vakaviin seurauksiin. Tilanteisiin voidaan myös lisätä asiakastulokulmaa sekä tarkoituksellisesti mahdollistaa tilanteiden muuttuminen, jotta nähdään kuinka harjoitteluun osallistuvat reagoivat ja kykenevät ratkaisemaan yllättäviä tilanteita tapahtumaketjun aikana. Virtuaalitodellisuus tarjoaa hyvät puitteet myös moniviranomaisyhteistyön harjoitteluun.

Kuvassa 1 on esitetty tuotetun VR-alustan käyttöliittymää. Alustalle on jo lisätty perusobjektit poliisiautoista, ambulansseista sekä tekoälyhahmojen avulla eri toimijoille tarkoitettuja tehtäviä.

Kuvassa pelimoottorin kautta Saimaan kanavan reunan kolmiulotteisena kuvattua ympäris-töä, kanavan reunan hiekkatie, viereistä metsää sekä heinikkoa. Hiekkatiellä ja sen viereen on pysäköity pelastuslaitosten autoja sekä yksi ambulanssi. Ajoneuvojen vierellä kulkee huomiovärivaatteisiin pukeutuneita pelastuslaitoksen edustajia.

Kuva 1. CB-SAFE-hankkeen VR-Hypo-koulutusalusta. (Kuva: Jonni Ala-Vannesluoma)

CB-SAFE-hankkeen tuottamaa alustaa on mahdollista laajentaa käsittelemään pelastusviranomaisen kannalta kiinnostavia kohteita, joissa onnettomuuksien sattuminen saattaisi johtaa vakaviin seuraamuksiin. Vahvuutena nähtiin mahdollisuus hyödyntää rakennetun ympäristön suunnittelumateriaaleja, jolloin ympäristöistä saadaan Suomen rakentamistavan ja vaatimusten mukaisia. Hankkeessa virtuaalinen ympäristö luotiin muun muassa pistepilvien, piirustusten ja rakennuskohteiden kolmiulotteisten tietomallien avulla (Lehtoviita & Rautiainen 2022). Alustan kehityksen suunta on onnettomuustapausten laajentaminen rakennettuun ympäristöön.

Virtuaalisten koulutusalustojen laajentumispotentiaali on suuri kaikkiin harjoitustilanteisiin, joissa tarvitaan tehokasta tilanteen aikaista toimintaa, usean eri suorituskyvyn samanaikaista hallintaa ja johtamista, tehokasta yhteistyötä sekä korkeatasoista työturvallisuutta suhteutettuna tilanteen vaativuuteen. Tulevaisuuden skenaariot voisivat pitää sisällään tehdasrakennuksia, rakennettua kaupunkiympäristöä, ratapihoja, pelastamista tunneleista tai korkealta, vaarallisten aineiden kuljetuksen palon hallintaa tai esimerkiksi vaativan tapahtuman väkirikkaassa ostoskeskuksessa.

Digitaalisten tietoalustojen mahdollisuudet riskienhallinnassa

Myös erilaisten tietoalustojen visuaaliset katselin-sovellukset voidaan nähdä eräänlaisina virtuaalisina ympäristöinä. CB-SAFE-hankkeessa koottiin ja jalostettiin koulutusalustan luonnissa käytetyt raaka-aineet näkymään samaan aikaan erilaisilla tietoalustoilla ja testattiin niiden käytön mahdollisuutta pelastusviranomaisen suorittamassa riskienhallinnassa.

Riskienhallinnassa alustojen suurimmat mahdollisuudet ovat kokonaisuuden nopeassa hahmottamisessa sekä onnettomuusriskien tunnistamisen jälkeen alustojen mahdollistamassa viestinnässä. Oheisessa kuvassa 3 on esitetty hankkeessa tarkastellun tietoalustan graafinen käyttöliittymä, jonka 3D-katseluikkunaan on lisätty onnettomuusriskeihin liittyviä huomautuksia.

Kuvassa näkyy sillan kolmiulotteinen malli sivusta yläviistosta kuvattuna. Lisäksi kuvassa näkyy Saimaan kanavan pohja, reunat ja välitön lähiympäristö, kuten puustoa. Lähiympäris-tö on kuvattu tuhansien vierekkäisinten pisteiden avulla.

Kuva 2. Rakennetun ympäristön digitaalisia aineistoja xD-Twin-tietoalustalla (Kuva: Jarno Rautiainen)

Esimerkiksi rakennusten tietomallien tarkastelu kolmiulotteisessa ympäristössä ja mallinnettujen rakennusosien tietosisältöjen tutkiminen mahdollistavat nopeamman kohteeseen tutustumisen, kuin useiden kaksiulotteisten piirustusten selaaminen. Tietomallien ongelmaksi muodostuu tällaisessa käytössä niiden tietosisällön tarkoituksenmukaisuus ja tiedon suuri määrä.

Tietomalleihin on mahdollista jo nykyään sisällyttää käyttötapauksista riippuen myös pelastusviranomaisten kannalta kiinnostavaa tietoa. Esimerkiksi poistumistiet, palo-osastointien rajat sekä tilojen erityispiirteet ja käyttäjätiedot voidaan esittää tila-objektien avulla. Seinien palonkestoarvot sekä palo-ovien tiedot voidaan sisällyttää rakennusosien tietosisältöön. Tällaista tietoa ei kuitenkaan vielä nykyään lähes koskaan vaadita mallinnettavaksi. (Lehtoviita ym. 2019, 27–32)

Lähteet

CB-SAFE. 2022. Cross-border safety, accident prevention and management: Safety is Created Together.Viitattu 22.11.2022. Saatavissa https://cb-safe.info/

Lehtoviita, T. & Rautiainen, J. 2022. Rakennetun ympäristön digitaaliset aineistot. LAB Pro. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/rakennetun-ympariston-digitaaliset-aineistot/

Lehtoviita, T., Pylkkänen, T., Paappanen, J., Huuskonen, H., Kanerva, J., Rautiainen, J. & Windahl, T. Tietomallit rakennusten turvallisuuden varmistamisessa – Hankkeen yhteenvetoraportti. Saimaan ammattikorkeakoulu 2019. Viitattu 16.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7055-61-8

Kirjoittajat

Heidi Huuskonen työskentelee Kehittämispäällikkönä, FT / Developmental manager, Ph.D. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksessa. Hän osallistui CB-SAFE-hankkeen virtuaalisen koulutusalustan suunnitteluun ja tarpeiden määrittelyyn.

Jarno Rautiainen työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun rakennustekniikkaan ja rakennusten tietomallintamiseen liittyvissä hankkeissa, sekä satunnaisesti tietomallintamista sisältävissä opetuskokonaisuuksissa. CB-SAFE-hankkeessa hän vastasi lähtötietoaineiston kokoamisesta ja muokkauksista.

Artikkelikuva: Jarno Rautiainen

Julkaistu 23.11.2022

Viittausohje

Huuskonen, H. & Rautiainen, J. 2022. Virtuaaliset ympäristöt pelastusviranomaisen toiminnassa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/virtuaaliset-ymparistot-pelastusviranomaisen-toiminnassa/