Viisitoistavuotiskatsaus tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulle

Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti, miten LAB-ammattikorkeakoululla toteutettava tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolku tällä hetkellä toimii, millaiseen oppimiskäsitykseen ja pedagogisiin valintoihin opintopolulla hyödynnettävät menetelmät perustuvat sekä miten Covid-19:sta aiheuttamat muutokset ja laajojen yleisten kielimallien (mm. ChatGPT) tulo yhä useamman ulottuville, on vaikuttanut opintopolkuun.

Kirjoittaja: Pasi Juvonen

Tiimioppiminen ensimetreiltä tutkimuskohteeksi

Tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolku suunniteltiin vuosien 2008–2010 välillä silloiseen Saimaan ammattikorkeakouluun muutaman kollegan kesken. Oppimispolkua kehitettiin ja siinä hyödynnettävästä pedagogiikasta julkaistiin vuosien 2010–2018 välillä aktiivisesti. Nyt tuli ajankohtaiseksi tehdä 15-vuotiskatsaus tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulle.

Aineisto 15-vuotiskatsausta varten oli pääasiassa laadullista sisältäen 12 teemahaastattelua, kaksien treenien osallistuvaa havainnointia, sekä runsaasti kenttämuistiinpanoja ja epävirallisia keskusteluja aiheesta. Aineisto analysoitiin aineistopohjaisen menetelmän (grounded theory) periaatteiden mukaisesti eli avoin koodaus, aksiaalinen koodaus ja valikoiva koodaus. Saatuja tuloksia raportoitiin eri näkökulmilla ja tutkimuskysymyksillä useammassa konferenssiartikkelissa (Juvonen 2024a; Juvonen 2024b ja Juvonen 2024c). Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti tiimioppiminen ja tiimiyrittäjyys sekä muutama keskeinen tulos katsauksesta.

Tiimioppimisen ja tiimiyrittämisen opintopolku

Vuonna 2010 aloitettu tiimioppimisen ja tiimiyrittämisen opintopolku mahdollistaa markkinoinnista kiinnostuneille liiketalouden opiskelijoille ammattikorkeakouluopiskelun osuuskuntayrittäjänä. Yleiskuva tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolusta on esitelty kuvassa 1.

Kuva 1. Tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolku. (Juvonen & Kurvinen 2018)

Tradenomitutkinnon kesto on 3,5 vuotta. Ne, jotka valitsevat opiskella tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla aloittavat opintonsa tavanomaisella tavalla. Ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä he perustavat yhdessä omistamansa osuuskuntamuotoisen yrityksen juridiikan lehtorin opastamana. Ammattikorkeakoulu nimittää uudelle osuuskunnalle eli tiimiyritykselle tiimivalmentajan, jonka tehtävä on auttaa tiimiyrittäjiä sekä työryhmästä tiimiksi kehittymisessä, että ammatillisessa kasvussa.

Tiimiyrittäjän opinnot koostuvat treeneistä, joita on keskimäärin 8 tuntia viikossa 4 tuntia kerrallaan. Lisäksi jokaiselle tiimiyritykselle on yleensä meneillään useita asiakasprojekteja, joita toteutetaan useimmiten alueen mikro- ja pk-yrityksille sekä esim. amk:n hankkeille. Teoriatietoa opitaan kirjallisuudesta ja sitä täydennetään netistä löytyvillä luotettavaksi todetuilla lähteillä. Aika ajoin treeneihin kutsutaan ulkopuolisia asiantuntijaluennoitsijoita. Vähintään puolivuosittain toteutetaan innovointitoimeksianto, jossa tiimiyritys innovoi 12 tai 24 tunnin aikana ratkaisuja asiakkaan esittämään haasteeseen. Innovointitoimeksiantojen kulku reflektoidaan huolellisesti, sillä ne tarjoavat tiimiläisille sekä tiimivalmentajalle tietoa sekä tiimin kehittymisen että ammatillisen osaamisen näkökulmista.

Mitä halusin oppia?

Laadullisessa tutkimuksessa on melko yleistä, että valitaan yksi päätutkimuskysymys ja sitä tarkennetaan muutamalla alakysymyksellä. Teemahaastattelujen kysymykset asetellaan niin, että tutkimuskysymykseen ja sen alakysymyksiin olisi mahdollisuus saada vastauksia. Aineistopohjainen teoria ei yritä todistaa mitään, eikä erottaa oikeaa väärästä. Sen sijaan se pyrkii esittämään jossain kontekstissa toimivien henkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia jonkun tai joiden asioiden tilasta, niissä tarvittavista muutoksista tms. Keväällä 2024 kerätyn aineiston pohjana oli seuraavanlaisia kysymyksiä:

Miten tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulle aikanaan valittu pedagogiikka toteutuu nykyisin? Millaisiin johtaviin ajatuksiin nykyinen toteutus perustuu?
Miten Covid-19 vaikutti opintopolkuun?
Miten uudet teknologiat kuten yleiset laajat kielimallit (mm. ChatGPT) ja muut tekoälyä hyödyntävät applikaatiot on saatu otettua käyttöön opintoplulla?
Millaisia tulevaisuudennäkymä opintopolulla toimivilla on?
Mitä onnistumisia ja toisaalta mitä haasteita opintopolulla on tunnistettu?
Miten edellisistä on jaettu tietoa amk:n sisällä? Entä ulkopuolella?

Tässä muutama nosto tuloksista:

Luottamuksen rakentaminen on välttämätön edellytys luovuudelle ja tiedon jakamiselle.

On yleisesti tunnettua, että psykologisesti turvallisen ympäristön luominen on keskeistä, kun on tavoitteena uskaltaa olla epävarma. Epävarmuutta syntyy kun ollaan tekemisissä itselle uusien asioiden kanssa.

Kun yksilö oppii, että täsmälleen saman tiedon voi ymmärtää monelle eri tavalla ja tämä ymmärrys rakentuu aidossa dialogissa, se avaa kokonaan uuden ulottuvuuden ja tasot yhdessä oppimiselle.

Tämä helposti kuulostaa itsestäänselvyydeltä, mutta vaatii kuitenkin harjoittelua. Parhaimmillaan aito dialogia voi olla transformatiivinen kokemus, jolloin aiempaan ajattelu- ja / tai toimintatapaan ei enää palata ollenkaan.

Kaikilla opintopoluilla käytettävät oppimismenetelmät ja pedagogiikka tulisi säännöllisesti arvioida vähintään sisäisesti.

Puuttuuko suutarin lapselta kengät? Olemme arvioinnin ammattilaisia ja samaan aikaan tuntuu olevan kokemusta, että oman toimintamme arviointi kaipaa kehittämistä.

Joustava opintosuunnitelma on mahdollistanut mm. ChatGPT:n ja muiden tekoälyä hyödyntävien applikaatioiden kokeilemisen, käyttöönottamisen ja hyödyntämisen asiakasprojektissa. Olemme tässä asiassa edelläkävijöitä, sillä meille on jo syntynyt ymmärrystä siitä, mikä toimii ja missä aihealueen haasteet ovat.

Tavanomaiselle opintojaksoista rakentuvalla opintosuunnitelmalla ei voi päästä vastaavaan joustavuuteen ja nopeuteen kuin tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla. Joustavuutta voi kuitenkin parantaa vähentämällä opintojaksojen sisältöjen sitomista täsmäaiheisiin ja sen sijaan kuvaamalla oppimistavoitteet. Kirjoittajan ymmärryksen mukaan näin tapahtuukin enenevässä määrin.

Olisi hienoa, jos jokainen työkaveri olisi valmis kasvattamaan omaa resilienssiä. Sen jälkeen olisimme kaikki hieman enemmän valmiita kehittymään.

Muutoksesta sanotaan usein, että se on lähtökohtaisesti hyvä asia ja ainoa varma asia. Samaan aikaan muutostarpeen kohdistuminen omiin toimintatapoihin tms. ei aina tunnu mukavalta. Jokainen meistä pystyy kuitenkin halutessaan muuttamaan ainakin omaan asennoitumistaan tai suhtautumistaan asioihin. Pienillä muutoksilla voi olla yllättävän suuri vaikutus.

Pohdittavaksi

Useampi haastateltava ihmetteli sitä, miksi amk:n sisällä ei ole nykyistä enemmän keskustelua 2020-luvulla tarvittavasta pedagogiikasta. Tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden opintopolulla koettiin olevan paljon kohtuullisen paljon testattuja ja toimivia menetelmiä, joista voisi hyötyä nykyistä laajempi joukko kollegoja. Yhtä lailla koettiin kiinnostava tietää mitä toimivaa ja ei-toimivaa kollegat ovat oppineet pedagogisten kokeiluidensa avulla. Samaan aiheeseen liittyen toivottiin enemmän kokemusten jakamista vertaisten kesken eri opintopolkujen ja / tai koulutusohjelmien välillä. Täyden työkalenterin koettiin estävän kokemusten jakamista arjessa.

Kirjoittaja ei voi välttyä kysymästä, onko kokemusten jakaminen kollegojen kesken tärkeä asia? Mikäli se on, niin voisiko jostain muusta luopua, jotta sille löytyisi aikaa, vaikka tunti parin viikon välein? Yksi elinikäisen oppimisen edellytyksistä on kyky luopua, kirjoittajan mielestä meillä kaikilla on siinä vielä parannettavaa. Aikaa meillä kaikilla on yhtä paljon, monella on myös vapautta päättää ainakin osasta omaa ajankäyttöään. Tärkeysjärjestyksen ja asioihin suhtautumisen niiltä osin valitsemme itse.

Lähteet

Juvonen, P. 2024a. Activating Imagination in Finding Solutions to Tackle Wicked Problems. Esitys International Society for Professional Innovation Management, ISPIM 2024 konferenssissa 11.6.2024.

Juvonen, P. 2024b. What’s up Team Learning study path? Esitys International Conference on Education and New Learning Technologies EDULEARN24 konferenssissa 2.7.2024.

Juvonen, P. 2024c. Old salt makes thirsty – revisiting team learning study path. Esitys Nordic Academy of Management NFF2024 konferenssissa 15.8.2024.

Juvonen, P. & Kurvinen A. 2018. A Perfect Ecosystem for Learning? Modern Thoughts of Higher Education. Advances in Science, Technology and Engineering Systems Journal (ASTESJ), 1/2018.