Vastuullisuusosaamisen rima nousee

Kirjoittaja: Niina Ihalainen

Kestävyys kuuluu kiinteästi EU:n arvoihin, ja eurooppalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisesti kestävyysajattelun eturintamassa. Tästä huolimatta vanhat vapaaehtoisuuteen perustuvat keinot eivät ole toimineet tai ne ovat olleet liian hitaita. Vastuullisten edelläkävijäyritysten kärki on liian kapea, joten viime kädessä lainsäädäntö on nähty keinona edistää ja vauhdittaa muutosta. (Euroopan komissio 2022; Wilska 2024.)

Yritysmaailman rooli taloudessa ja toiminnassa on huomattava, joten yrityksillä on myös vastuu sekä korjata ongelmia että tarjota ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Niin kuluttajien, asiakkaiden, rahoittajien ja omistajien kuin omien työntekijöiden odotukset kasvavat. (Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2022; Rantakari 2023.) Yritysten tulee kyetä vastamaan eri sidosryhmien vastuullisuusnäkemyksiin ja -odotuksiin.

EU kirittää yrityksiä vastuulliseen toimintaan

Elinkeinoelämän keskusliiton (2022) mukaan kolme keskeisintä EU:n lainsäädännön vaatimusta, joihin pk-yritysten tulee liiketoiminnassa etupanotteisesti varautua ovat taksonomia eli rahoituksen kestävyysluokittelu, kestävyysraportointi ja yritysvastuulaki. Lainsäädäntö koskee ensivaiheessa suuryrityksiä, mutta ne ulottavat itseensä kohdistuvat raportointivaatimukset myös toimitusketjuihinsa eli alihankkijoina toimiviin pk-yritysiin. Taksonomia tuli voimaan vuonna 2022, ja tavoitteena on suunnata pääomia kestävään liiketoimintaan ja talouteen. Pk-yritysten kannattaakin varautua siihen, että luotonmyöntökriteerinä käytetään jatkossa hiilijalanjälkeä tai päästövähennyspolkua.

Kestävyysraportointidirektiivi eli CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) astui voimaan vuoden 2024 alusta.  Edellytyksenä on, että niin yrityksen ympäristöä, ihmisoikeuksia kuin muita sosiaalisia seikkoja koskevat tiedot vaikutuksista julkaistaan vuosittain yrityksen toimintakertomukseen sisällytettävässä kestävyysraportissa. Raportointi alkaa vuonna 2025 ja tulee tehdä ESR-standardin mukaisesti (European Sustainability Reporting Standards). Todennäköistä on, että monissa julkisissa hankinnoissa tullaan vaatimaan kestävyysraportointidirektiivin mukaisia selvityksiä kaikilta tarjoajilta, joten pk-yritykset joutuvat omissa arvoketjuissaan toteuttamaan vastuullisuusraportointia sopimuskumppaneidensa tarpeisiin. (Komssi 2023.)

Toukokuussa 2024 voimaan tulleen yritysvastuudirektiivin (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) keskiössä on myös ajatus vastuullisuuden noudattamisesta läpi arvoketjujen. Kyse on huolellisuusvelvoitteesta, jonka mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu yritysten toimintoketjuun ja tytäryhtiöihin. Lainsäädäntö lisää huomattavasti suurten yritysten vastuuta ja velvoitteita huolehtia mahdollisesti aiheutuvista haitallisista vaikutuksista niiden omassa sekä tytäryhtiöidensä ja liikekumppaniensa toiminnassa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2024; Wilska 2024.)

Miten eteenpäin vastuullisuuspolulla?

Euroopan komissio (2022) peräänkuuluttaa johtajien panosta, jotta voidaan varmistaa, että yritysvastuudirektiiviin huolellisuusvelvoitteesta tulee osa yritysten toimintakulttuuria. Johtajilta edellytetään huolellisuusvelvoitteen käyttöönottoa, sen noudattamisen valvontaa ja sen sisällyttämistä yritysstrategiaan. Heidän on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisoikeuksiin, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön.

Vastuullisuus vaatii strategista suunnittelua ja kestävän kehityksen ajattelun ja periaatteiden viemistä liiketoimintamalleihin, yrityksen toimintatapoihin, tuotteisiin ja palveluihin, viestintään, markkinointiin sekä raportointiin. Tarvitaan koko organisaation panosta, jotta voidaan siirtyä esimerkiksi toisenlaisiin raaka-aineisiin, hankintaketjun uudelleenorganisointiin ja kierrätyksen tehostamiseen. (Rantakari 2023.)

Vastuullisuuden tulisi olla toimintaa ohjaava arvo ja tahtotila, joka näkyy ylätason strategisesta suunnittelusta aina päivittäisiin tekoihin ja valintoihin saakka. Vastuullinen liiketoiminta tulee viedä osaksi käytäntöjä ja hallintajärjestelmiä. Viimeistään nyt kun EU:n uudet vastuullisuushankkeet ovat menneet maaliin ja siirtymäajat käynnistymässä on yritysten suositeltavaa ryhtyä perehtymään niihin. On myös hyvä olla etupainotteisesti yhteydessä esimerkiksi raportointivelvoitteisiin asiakasyrityksiin, jotta asiakassuhteet eivät vaarannut ja ettei niihin tule katkoja.  (FIBS 2024; Komssi 2023; Rantakari 2023; Wilska 2024.)

Vastuullisuuden EU-lainsäädäntöön tartutaan myös VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeen vastuullisuusklinikka ja -valmennustapahtumassa Vastuullisuusosaamisen rima nousee – mitä kannattaa tietää ja tehdä, joka järjestetään Lappeenrannan kampuksella marraskuussa 2024. Tilaisuus on suunnattu vastuullisuuspolun alussa ja jo pidemmällä oleville pk-yrityksille ja yrittäjille sekä muille organisaatioille ja korkeakouluopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään vastuullisuusosaamistaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. (LAB 2024.) EU kirittää yrityksiä voimallisesti kohti vastuullista toimintaan, ja isoja askeleita on otettu lainsäädännössä kuluvana vuonna. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kaiken ei tarvitse olla heti valmista ja että vastuullisuuspolulla voi edetä ja lisätä kokonaisvaltaista vastuullisuutta pieninkin askelin.

Lähteet

Elinkeinoelämän keskusliitto EK. 2022. Vastuullisuuden EU-sääntely etenee – mihin pk-yritysten on varauduttava? Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://ek.fi/wp-content/uploads/2023/01/EK_Vastuullisuus_EU_ok.pdf

Euroopan komissio. 2022. Oikeudenmukainen ja kestävä talous: Komissio edellyttää yrityksiltä ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamista globaaleissa arvoketjuissa. Lehdistötiedote 23.2.2022. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_1145

FIBS. 2024. Mitä tulee tietää EU:n kestävien arvoketjujen sääntelystä? Tärpit yrityksille. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa  https://fibsry.fi/uutishuone/blogit/mita-tulee-tietaa-eun-kestavien-arvoketjujen-saantelysta-tarpit-yrityksille/

Komssi, P. 2023. Kestävyysraportointidirektiivi astuu voimaan 1.1.2024, miten se koskee pienyritystä? Suomen Yrittäjät. Uutinen 30.10.2023. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa  https://www.yrittajat.fi/uutiset/kestavyysraportointidirektiivi-astuu-voimaan-1-1-2024-miten-se-koskee-pienyritysta/

LAB. 2024. VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan

Rantakari, R. 2023. Mitä on vastuullisuus? Excellence Finland. Viitattu 28.10.2024. Saatavissa https://www.excellencefinland.fi/mita-on-vastuullisuus/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2024. Yritysvastuudirektiivin toimeenpano edellyttää kansallista valmistelutyötä Suomessa. Tiedote 24.5.2024. Viitattu 29.10.2024. Saatavissa https://tem.fi/-/yritysvastuudirektiivin-toimeenpano-edellyttaa-kansallista-valmistelutyota-suomessa

Wilska, K. 2024. Kent Wilska, Ulkoministeriö: Isoja askelia EU:n yritysvastuusääntelyssä. UN Global Compact Network Finland. Viitattu 25.10.2024. Saatavissa https://www.globalcompact.fi/kaikki-blogit/kent-wilska-ulkoministerio-isoja-askelia-eun-yritysvastuusaantelyssa?liana_pv=a8805455ed63049dfec076b620f753b7

Kirjoittaja

TKI-asiantuntija Niina Ihalainen, VTM, MBA, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Teemu L.

Viittausohje

Ihalainen, N. 2024. Vastuullisuusosaamisen rima nousee. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vastuullisuusosaamisen-rima-nousee/