Vastuullisuus tapahtumatuotannossa

Tapahtumatuotanto on alana kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Samalla on kasvanut tietoisuus vastuullisuuden merkityksestä yhteiskunnassa, mikä on asettanut uusia haasteita ja mahdollisuuksia tapahtumajärjestäjille. Vastuullisuus ei ole enää pelkkä valinnainen lisä, vaan olennainen osa tapahtuman suunnittelua ja toteutusta, joka vaikuttaa sekä tapahtuman yleisöön että sen ympäristöön. Tässä blogissa tarkastellaan vastuullisuuden merkitystä tapahtumatuotannossa ja esitellään keskeisiä periaatteita ja käytäntöjä, joilla vastuullisuus voidaan integroida osaksi tapahtumatuotantoa.

Kirjoittaja: Johanna Heinonen

Vastuullisuuden peruspilarit tapahtumatuotannossa

Vastuullisuus tapahtumatuotannossa perustuu kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: ympäristö-, sosiaaliseen ja taloudelliseen vastuuseen. Ympäristövastuu keskittyy ympäristövaikutusten, kuten jätteiden ja energian kulutuksen, minimointiin. Sosiaalinen vastuu käsittää paikallisyhteisöjen ja sidosryhmien huomioimisen tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa, yhdenvertaisuuden edistämisen sekä tapahtumien saavutettavuuden parantamisen. Tämä ei ainoastaan lisää osallistujien määrää, vaan myös vahvistaa tapahtuman mainetta ja arvoa yhteiskunnassa (Getz & Page 2016). Taloudellinen vastuu tarkoittaa kestävien taloudellisten vaikutusten varmistamista, kuten paikallistalouden tukemista ja paikallisten yrittäjien suosimista hankinnoissa. Taloudellinen vastuu edellyttää myös läpinäkyvyyttä ja eettisyyttä liiketoiminnassa, mikä on tärkeää luottamuksen rakentamisessa yleisön ja sidosryhmien keskuudessa (Getz 2009).

Vastuullisuuden integroiminen tapahtumatuotantoon vaatii systemaattista lähestymistapaa ja selkeitä käytännön toimenpiteitä. Yksi keskeinen askel on vastuullisuustavoitteiden asettaminen jo tapahtuman suunnitteluvaiheessa. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuullisuus ei ole vain jälkikäteen tehtävä arvio, vaan olennainen osa koko tapahtumaprosessia. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri -hanke voi toimia merkittävänä tukena näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Projektin puitteissa voidaan luoda yhteisiä vastuullisuusstandardeja ja -käytäntöjä, joita sovelletaan alueen kaikkiin tapahtumiin. Lisäksi projektin avulla voidaan edistää koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä vastuullisuudesta sekä tapahtumajärjestäjien että osallistujien keskuudessa. (LAB.)

Ympäristövastuuta voidaan edistää esimerkiksi suosimalla uusiutuvaa energiaa, vähentämällä kertakäyttöisten materiaalien käyttöä ja kannustamalla kierrätykseen. Lisäksi kuljetusten ja logistiikan optimointi vähentää tapahtuman hiilijalanjälkeä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tapahtuman ympäristövaikutusten vähentäminen on mahdollista, kun koko tuotantoketju on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin (Mair & Laing 2013).

Sosiaalisen vastuun toteuttaminen käytännössä tarkoittaa osallistavien ja tasa-arvoisten käytäntöjen luomista. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten asukkaiden ja yritysten kuulemista tapahtumaa suunniteltaessa, sekä tapahtuman esteettömyyden ja monimuotoisuuden varmistamista. Esimerkiksi Pride-tapahtumat ympäri maailmaa ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalinen vastuu voidaan sisällyttää tapahtuman periaatteisiin ja käytäntöihin (Wahlström ym. 2018).

Taloudellisesti vastuullinen tapahtumatuotanto tarkoittaa, että tapahtuman taloudelliset vaikutukset analysoidaan ja optimoidaan niin, että tapahtuma tukee paikallista taloutta ja on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisten palveluntarjoajien suosimista tai tapahtuman tulojen jakamista oikeudenmukaisesti sidosryhmien kesken. Lisäksi taloudellinen vastuu ulottuu myös sponsorointiin ja yhteistyöhön, jossa on tärkeää varmistaa, että yhteistyökumppanit jakavat tapahtuman arvot ja vastuullisuusperiaatteet (Getz & Page 2016).

Haasteet ja mahdollisuudet

Vaikka vastuullisuus on tärkeä osa tapahtumatuotantoa, sen toteuttaminen ei ole aina helppoa. Tapahtumajärjestäjät kohtaavat usein haasteita, kuten budjetin rajoitukset, resurssien puute ja sidosryhmien erilaiset odotukset. Lisäksi vastuullisuuden integroiminen osaksi tapahtumatuotantoa vaatii usein uutta ajattelutapaa ja innovatiivisia ratkaisuja. Etelä-Karjalan tapahtumaklusteri voi kuitenkin auttaa näiden haasteiden voittamisessa tarjoamalla alustan yhteistyölle, tiedon jakamiselle ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiselle. Projekti voi myös toimia esimerkkinä siitä, kuinka vastuullisuus voidaan integroida osaksi tapahtumatuotantoa ja kuinka se voi luoda lisäarvoa tapahtumille ja paikalliselle yhteisölle.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että vastuullisuus ei ole pelkästään velvollisuus, vaan myös mahdollisuus erottautua kilpailijoista ja luoda lisäarvoa tapahtumalle. Vastuulliset tapahtumat houkuttelevat yhä enemmän osallistujia, jotka arvostavat kestävää kehitystä ja eettisiä käytäntöjä. Lisäksi vastuullisuus voi vahvistaa tapahtuman mainetta ja luoda pitkäaikaisia suhteita sidosryhmiin (Laing & Frost 2010).

Vastuullisuus tapahtumatuotannossa on välttämätön osa nykyaikaista tapahtumajärjestämistä. Ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu muodostavat perustan, jonka varaan vastuullinen tapahtumatuotanto rakentuu. Vaikka vastuullisuuden toteuttaminen voi kohdata haasteita, se tarjoaa myös merkittäviä mahdollisuuksia sekä tapahtuman että yhteisön kannalta. On tärkeää, että tapahtumajärjestäjät omaksuvat vastuullisuuden periaatteet ja sitoutuvat niiden toteuttamiseen, jotta tapahtumat voivat toimia esimerkkeinä kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun edistämisessä.

Lähteet

Getz, D. 2009. Policy for sustainable and responsible festivals and events: institutionalization of a new paradigm. Journal of Policy Research in Tourism, Leisure and Events. 1 (1), 61–78. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/19407960802703524

Getz, D. & Page, S. J. 2016. Progress and prospects for event tourism research. Tourism Management. Vol. 52, 593–631. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.tourman.2015.03.007

Laing, J. & Frost, W. 2010. How green was my festival: Exploring challenges and opportunities associated with staging green events. International Journal of Hospitality Management. 29 (2), 261–267. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijhm.2009.10.009

Mair, J. & Laing, J. H. 2013. Encouraging pro-environmental behaviour: the role of sustainability-focused events. Journal of Sustainable Tourism, 21(8), 1113–1128. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/09669582.2012.756494

Wahlström, M. 2018. The Meanings of Pride Parades for their Participants. Teoksessa Peterson, A., Wahlström, M. & Wennerhag, M. Pride Parades and LGBT Movements. 190–210. New York: Taylor & Francis. Viitattu 22.8.2024. Saatavissa https://doi.org/10.4324/9781315474052-8

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina ja TKI-asiantuntijana. Erityisesti matkailun monimuotoinen kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä. Etelä-Karjalan Tapahtumaklusteri -hankkeessa hän toimii TKI-asiantuntijana ja vastaa oppilaitosyhteistyöstä.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ihmiset-naiset-puut-kasvit-15807344/ (Alteredsnaps, Pexels Licence)