Uusia ulottuvuuksia luonnon tutkimiseen ja kokemiseen

Luontomatkailu on monille tapa irtautua arjen kiireistä. Se tarjoaa mahdollisuuden virkistäytyä, rentoutua sekä kokea uusia elämyksiä, joista jää pysyviä muistoja. Teknologian nopea kehitys on kuitenkin muuttanut sitä, miten ihmiset lähestyvät ja kokevat luontoa. Luontomatkailun liiketoiminnassa tarvitaan luovia ja uusia toimintatapoja, joissa huomioidaan digitalisaation mahdollisuudet. Teknologia on luontomatkailussa keskeinen osa matkailijoiden kokemusta. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia, oppia ja nauttia luonnosta.

Kirjoittajat: Enni Saarinen ja Kirsi Kallioniemi

Matkailun digitiekartta

Valtakunnallisen Matkailun digitiekartan keskeisimpiä tavoitteita on asiakaslähtöisen ajattelumallin ja vastuullisuuden levittäminen matkailuyrityksiin digitaalisten kanavien ja työkalujen keinoin. Asiakkaat ovat yhä ympäristötietoisimpia ja tekevät kulutusvalintojaan sen perusteella. Suomen matkailun visiona on olla älykäs matkakohde, joka tarjoaa sujuvan ostopolun aina haaveilusta matkalle asti. Digitiekartan keskeisiä toimenpiteitä ovat esim. tiedolla johdettu yhteistyö, Online-ostettavuus ja alustatalous sekä vastuullisuuden lisääminen digitaalisin keinoin. (Visit Finland 2019.)

Visit Finlandin kansainvälistymisen kriteerissä (2021) mainitaan tuotteen saatavuus ja ostettavuus. Käytännössä se tarkoittaa, että tuote ja palvelu on kuvattu yrityksen omilla internetsivuilla ja hinnoiteltu kohdemarkkinan kielellä tai englanniksi. Tuotteen ja palvelun tulee olla helposti löydettävissä ja ostettavissa matkanjärjestäjän tai muiden myyntiorganisaatioiden kautta tai muissa sähköisissä varauskanavissa.

Esimerkkejä digitaalisista luontomatkailupalveluista

Asiakas voi tutustua matkakohteeseen erilaisten simulaatioiden avulla. Tämä voi poistaa ostamisen esteitä. Asiakas voi hyödyntää 3D-teknologioita uusien taitojen oppimiseen, mikä lisää motivaatiota ja elämyksellisyyttä. Käyttäjän näkökannalta virtuaalisen ja todellisen elämän ero on kokemuksellinen syvyys ja uppoamisen (immersiivisyyden) taso. Tämä ero mahdollistaa paitsi paremman kokemuksen kuluttajalle, myös syvällisemmän käyttäytymiseen perustuvan datan keräämisen yrityksille. Edellisen pohjalta mahdollistuu psykologinen segmentointi ja asiakaskokemusta paremmin kuvaavien mittareiden käyttäminen. (Puttaa ym. 2020.)

Matkailupalvelun reittitieto antaa asiakkaalle käsityksen siitä, onko kohde hänelle sopiva. Yksittäinen reittikin voi olla alueen vetovoimatekijä ja vetää asiakkaita alueelle. Matkailupalvelun tuottaja voi antaa asiakkaan valita hänelle sopivimmat vaihtoehdot reittitiedon käyttämiseen. Reittitieto voi olla GPS-jälki, mobiili, painettu kartta, karttatuloste tai jokin näiden yhdistelmä. Valokuvat, sanallinen kuvaus ja reittijälki ovat reittitiedon keskeistä osaa. Matkailun digitiekartan mukaisesti reittitietoa on hyvä jakaa asiakkaille monikanavaisesti. Reittitietoalusta kannattaa valita kohderyhmän, alustan käyttötarkoituksen ja markkina-alueen mukaan. (Visit Finland 2020). Reittitiedon avulla matkailija voi kulkea ennakkoon haluamansa reitin tai nähtävyydet ja näin säästää aikaa.

Joillakin luontomatkailualueilla on opastauluja, joissa QR-koodeilla tuodaan luontomatkailijoille lisätietoa. 360-videot ja -kuvat antavat esteettömän mahdollisuuden tutustua ennakkoon luontokohteeseen ja sen mahdollisuuksiin. Näin ne voivat pienentää matkakohteen tai aktiviteetin valintaan liittyvää riskiä, kun katsojat näkevät ja saavat realistisen kuvan matkakohteesta. (Konu ym. 2017.)

Enni Saarinen (2024) tutki opinnäytetyössään millaisia palveluja Geopark-alueet tarjoavat tällä hetkellä ja millaisille palveluille alueilla koetaan olevan tarvetta. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Taide, teknologia ja kestävä matkailu -innovaatioalusta -hankkeelle.

Teknologia Geopark-alueiden luontomatkailupalveluissa

Teknologian avulla voidaan parantaa luontokohteiden saavutettavuutta merkittävästi. Yksi eniten käytetyistä teknologisista innovaatioista luontomatkailussa ovat digitaaliset kartat. Monilla luontomatkailualueilla on käytössään karttapalvelu, kuten Outdooractive-sovellus, josta löytyvät kaikki alueiden reitit ja palvelut. (Saarinen 2024.)

Saarisen (2024) opinnäytetyö toi esiin sen, että AR-teknologialle, eli lisätylle todellisuudelle, on lisääntyvää kysyntää. AR-teknologian avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi Geopark-alueiden geologista ja kulttuurista historiaa. Saimaa Geoparkin alueella Astuvansalmella sijaitsee yksi Pohjoismaiden suurimmista kalliomaalauskohteista. Siellä voi puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla tutustua mielekkäästi alueen historiaan, kalliomaalausten syntyyn sekä kalliomaalausten merkityksiin.

Erilaiset mobiilisovellukset ovat keskeisimpiä luontomatkailussa käytettyjä teknologisia ratkaisuja. Sovellusten avulla matkailija voi esimerkiksi suunnitella reittejä, tutkia kohteita ja nähtävyyksiä sekä saada reaaliaikaista tietoa sääolosuhteista. Mobiilisovelluksia voi käyttää myös kasvien ja eläinten tunnistamiseen. Tutkimuksen mukaan teknologia näkyy Geopark-alueilla aiemmin mainittujen lisäksi muun muassa kävijälaskureissa, kalastusvälineissä sekä älyseinissä. (Saarinen 2024.)

Yhteenveto

Teknologia on muuttanut luontomatkailua monin tavoin, ja se tarjoaa matkailijoille entistä monipuolisempia ja interaktiivisempia luontokokemuksia. Teknologia tarjoaa myös keinoja edistää luonnonvarojen suojelua ja kestävää matkailua. Teknologiset innovaatiot, kuten digitaaliset kartat ja sovellukset sekä virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat monipuolistaneet luontomatkailua. On odotettavissa, että tulevaisuudessa teknologian merkitys luontomatkailussa kasvaa entisestään. Uusia sovelluksia ja keksintöjä kehitetään entistä paremmin vastaamaan matkailijoiden tarpeisiin sekä luonnon säilyttämisen haasteisiin. Matkailuyrityksillä on ollut mahdollisuus saada innovaatiorahoitusta liittyen tekoälyyn, liikkumisen palveluihin, robotiikkaan ja AR/VR/AX-teknologioiden hyödyntämiseen.

Lähteet

Konu, H., Tyrväinen, L., Pesonen, J. Tuulentie, S., Pasanen, K. & Tuohino, A. 2017. Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa
https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/45_VIRKEIN_.pdf/eaaab34e-f831-4623-a915-f91d971e6b46

Puttaa, S., Asteljoki, S. & Varhelahti, M. 2020. Lisätty ja virtuaalitodellisuus matkailun arvonluojana. Talk-verkkolehti, Digitalisaatio / Digitalization 26.10.2021. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/506571/Puttaa_etal_Lisatty_2021.pdf?sequence=1

Saarinen, E. 2024. UNESCO Global Geopark -alueiden palvelukartoitus. Lauhanvuori-Hämeenkangas, Saimaa ja Salpausselkä. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, matkailu- ja tapahtumaliiketalous. Viitattu 15.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038978

Visit Finland. 2021. Kansainvälistymiskriteerit 2021. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/4a7f0d/globalassets/finnish-customers/02-build-your-network/visit-finland/julkaisut/vf-kansainvalistymiskriteerit-2021.pdf

Visit Finland. 2020. Luontotuoteaktiviteettien tuotesuositukset 2020. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.visitfinland.fi/4a8294/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2020/visitfinland_luontoaktiviteettien-tuotesuositukset_2020.pdf

Visit Finland. 2019. Suomen matkailun digitiekartta. 1. Päivitys 11/2019. Viitattu 17.5.2024. Saatavissa https://www.businessfinland.fi/492e08/globalassets/julkaisut/visit-finland/tutkimukset/2019/suomen_matkailun_digitiekartta_2019.pdf